Uutiset

30.8.2017Keskustan valtuustoryhmä kasvaa 28.8.2017Lue lisää »18.3.2017KSML 18.3. pääirjoitusLue lisää »16.3.2017Luotettavan laajakaistan alasajo alkaa myös JyväskylässäLue lisää »16.3.2017Jyväskylän valtuusto vailla valtaaLue lisää »9.3.2017Uudet numerot - 168Lue lisää »1.3.2017Huomioita Suur-Jyväskylän lehdessä 1.3.2017Lue lisää »26.2.2017Terveyspalveluista tiedottaminenLue lisää »28.9.2016KSML 28.9.2016: Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaaLue lisää »17.7.2016Keskisuomalainen 17.7.2016Lue lisää »

Kuka ?

Olen olen toiminut jo useita vuosia kunnallispolitiikassa.

Minulla on laaja ja pitkä kokemus taloushallinnon alalta. Ammatiltani olen talouspäällikkö ja työskentelen yhdessä Suomen valtion kuudessa yleissivistävästä erityisoppilaitoksessa Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Haluan olla tekemässä koko Jyväskylästä meille kaikille turvallista ja innostavaa asuinpaikkaa, jossa meidän on hyvä elää, asua, opiskella ja yrittää. Palveluiden tulee olla helposti saatavilla kohtuullisin kustannuksin.

Arvostan perheiden, lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuutta olla rakentamassa omaa elämää yhdessä toimien. Elämää jo enemmän nähneillä on pitkä ja arvostettava kokemus, josta meidän nuorempien tulee oppia.




Jari Colliander on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kokemusta, osaamista on kertynyt ryhmän vetämisestä yli kymmenen vuotta ja kahdessa eri kunnassa.

Tulevaa

Seuraava valtuusto kokoontuu 25.9. ja 30.10.2017.

Kysymyksiä ja vastauksia

Katso Ylen vaalikone

 

 

Ohessa muutamia kysymyksiä ja antamiani vastauksia.

Huomaa, että vastaukset ovat lyhyitä ja saattavat johtaa helposti väärinymmärrykseen, joten kysy lisää, jos jokin asia jäi vaivaamaan.

 

1 Jyväskylä valmistautuu talousarvion valmisteluun synkkenevissä työllisyysnäkymissä. Jo tämän vuoden osalta käyttötalouden osalta valmistaudutaan ns. syömävelan ottoon eli siihen, että käyttötaloutta rahoitetaan osin lainarahalla. Miten suhtaudut tähän kysymykseen?

 

 - Lainan ottaminen käyttötalouden menojen kattamiseen ei ole pidemmän päälle kestävää toimintaa. Mikäli tilanne ei muutu, on sama tilanne edessä seuraavina vuosina. Rakenteellisilla ratkaisuilla tulisi estää käyttötalousmenojen kasvu yli toimintatulojen. Lainan ottaminen käyttötalousmenojen kattamiseen tulee olla viimeisiä keinoja talouden (lyhytaikaisessa) tasapainottamisessa.


2. Jos vastaus edelliseen oli kyllä ja valtuustoryhmänne on hyväksynyt periaatteessa lisävelan oton, tulisiko sille asettaa selkeä katto ja millä perusteilla?

 

- Kattona tulee olla mahdollisimman pieni velkaantuminen käyttötalouden menojen kattamiseen, sillä em. toiminta on lyhytnäköistä ja kostautuu jo seuraavana vuonna.


3. Keskustelua käytäneen tulevan syksyn aikana myös Jyväskylän veroprosentista. Mikä on arvionne, voidaanko veroprosenttia ja/tai jyväskyläläisiltä perittäviä kiinteistöveroja korottaa?

 

 - Suunnitteluvaiheessa mikään keino ei voi olla tabu ja kaikkia mahdollisuuksia tulee voida arvioida.  Jyväskylän veroprosentin tulee pysyä 10 suurimman kunnan keskiarvon paremmalla puolella. Veroprosentin korotus on viimeisiä keinoja talouden tasapainottamisessa.


4. Jos vastaus edelliseen oli kyllä, kuinka paljon veroprosenttia tai kiinteistöveroprosentteja tulisi korottaa?

 

- Veroprosenttia ei tule nostaa kuin viimeisenä keinona. Edelleen kiinteistöverot Jyväskylässä ovat jo niin korkealla, että niiden korotuksesta saatava taloudellinen etu ei ole riittävän suuri.

 

5. Jyväskylän ongelmana on tänä ja todennäköisesti tulevana vuonna se, että käyttömenot ylittävät tulot. Ongelmaa voidaan yrittää ratkaista myös ns. rakenteellisin säästöin. Mihin ne tulisi ensi sijassa kohdistaa?

 

- Henkilöstön eläkelöitymisen hyödyntäminen on vielä vasta alullaan, avustuksia tulee priorisoida ja muihin ei-lakisääteisiin menoihin tulee kohdentaa huomioita.

- Toisaalta kehittämällä myös Jyväskylä uusia ja moninaisia taajamia saadaan kaavoituksen avulla ja rakentamiseen haja-asutusalueille myönteisemmin suhtautuen lisätuloja maanmyynnistä.

- Väliportaan hallintoa tulee keventää  ja byrokratiaa vähentää.

 

6. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella Jyväskylä käyttää tätä nykyä selvästi keskimääräistä vähemmän rahaa asukasta kohden ja varatut määrärahat eivät riitä, vaan vuositasolla säännöllisesti ylittyvät. Miten ongelma tulisi ratkaista?

 

-Olla riittävän rohkea ja panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan, tukea kolmatta sektoria, ottamalla tilat tehokkaammin käyttöön. Jotain toimintaa voi harjoittaa vuoroperiaatteella. Palvelua voi kierrättää esim. palveluautoperiaatteella. Tukea ja kannustaa yksityistä sektoria toimimaan palvelujen tuottajana, kehittää palvelusetelin käyttöä. Tämän kaltaisella toiminnalla luodaan myös uusia työpaikkoja.


7. Opetustoimessa säästöjä on pohdittu muun muassa kouluissa vuoroihin siirtymisessä, jolloin tilat olisivat tehokkaammassa käytössä. Miten suhtaudutte ajatukseen?

 

- Tämän kaltaiselle toiminnalle ei ole estettä, jos halukkuutta löytyy niin henkilökunnassa ja oppilaissa. Vuoroluvun toteuttaminen tuo haasteita nykykäytänteisiin tottuneille.


8. Jyväskylä kohtasi laman kesken raskaan investointiohjelman. Valtaosa käynnistetyistä rakennushankkeista oli välttämättömiä eli esimerkiksi sisätilaongelmista kärsiviä kouluja ja päiväkoteja. Onko Jyväskylän mahdollista hakea helpotusta taloustilanteeseen investointeja nyt siirtämällä?

 

- Investointeja tulee uudelleen arvioida ja priorisoida erityisesti nyt rakaan investointiohjelman jälkeen.

 

9. Tarkastuslautakunta kiinnitti tällä viikolla huomiota sosiaali- ja terveyspuolen säännöllisiin budjetin ylityksiin, mistä mielestänne on kyse?

 

- Tulosohjauksesta. Budjetoimalla tiukat raamit pyritään saamaan mahdollisimman tiukka menotaso. Sosiaali- ja terveystoimessa saadaan palvelujen luonnetta muuttamalla huomatta tulosvaikutus. Kuntien menoista valtaosa kuluu sosiaali- ja terveystoimen piiriin.


10. Saavatko valtuutetut/valtuustoryhmät mielestänne riittävästi tietoa talousarviosta päätettäessä

 

- Kyllä saavat. Tietoa tulee myöskin etsiä ja kysellä. Luonnollisesti ryhmille, lautakunnan ja KH:n jäsenille ja eri yhtiöiden luottamushenkilöille tullutta tietoa tulisi ryhmissä jakaa tiedon luottamusasteellisuudesta riippuen.

 

11. Tuleeko palveluja yksityistää?

Keskustan mielestä kunnille kuuluu kaikkien keskeisten kuntapalvelujen järjestäminen. Valtaosa palveluista sen tulee myös tuottaa itse.

Kunta voi lähinnä joissakin sosiaali- ja terveyspalveluissa ja eräissä vapaa- ajanpalveluissa kilpailuttaa palvelujen tarjoajaksi myös alan yksityisiä pk- yrityksiä.  Niiden rooli voi olla vain marginaalinen ja julkista tarjontaa täydentävä. Menettelyn edellytyksenä on, että tällaiset ratkaisut takaavat kuntalaisiille paremmat palvelut ja veronmaksajille edullisemman vaihtoehdon.

Keskustan ihmisläheinen palvelumalli tukee myös kuntalaisten omatoimisia palveluratkaisuja.  Jyväskylän kaupungin tuleekin lisätä  niin lasten, vanhusten kuin sairaidenkin hoidossa sellaisia toimia, joilla kunta auttaa kotiin palvelutarpeessa olevia. 

 

===============================

Poliittiset arvot:

Toteutan yhteistyössä muiden luottamushenkilöiden kanssa ihmisläheistä ja luotettavaa kunnallista päätöksentekoa.