Uutiset

30.8.2017Keskustan valtuustoryhmä kasvaa 28.8.2017Lue lisää »18.3.2017KSML 18.3. pääirjoitusLue lisää »16.3.2017Luotettavan laajakaistan alasajo alkaa myös JyväskylässäLue lisää »16.3.2017Jyväskylän valtuusto vailla valtaaLue lisää »9.3.2017Uudet numerot - 168Lue lisää »1.3.2017Huomioita Suur-Jyväskylän lehdessä 1.3.2017Lue lisää »26.2.2017Terveyspalveluista tiedottaminenLue lisää »28.9.2016KSML 28.9.2016: Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaaLue lisää »17.7.2016Keskisuomalainen 17.7.2016Lue lisää »

Kuka ?

Olen olen toiminut jo useita vuosia kunnallispolitiikassa.

Minulla on laaja ja pitkä kokemus taloushallinnon alalta. Ammatiltani olen talouspäällikkö ja työskentelen yhdessä Suomen valtion kuudessa yleissivistävästä erityisoppilaitoksessa Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Haluan olla tekemässä koko Jyväskylästä meille kaikille turvallista ja innostavaa asuinpaikkaa, jossa meidän on hyvä elää, asua, opiskella ja yrittää. Palveluiden tulee olla helposti saatavilla kohtuullisin kustannuksin.

Arvostan perheiden, lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuutta olla rakentamassa omaa elämää yhdessä toimien. Elämää jo enemmän nähneillä on pitkä ja arvostettava kokemus, josta meidän nuorempien tulee oppia.




Jari Colliander on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kokemusta, osaamista on kertynyt ryhmän vetämisestä yli kymmenen vuotta ja kahdessa eri kunnassa.

Tulevaa

Seuraava valtuusto kokoontuu 25.9. ja 30.10.2017.

Valtuustosta 2009

Valtuustyö Jyväskylän valtuustossa on alkanut vilkkaana. Valintoja on tehty ja hillittömän alkuhässäkän jälkeen on jo päästy vakavampien asioiden äärelle. 

Talouden heikentyminen ja taantuma tuo moneen kuntaan budjetin yllättävän nopean avaamisen ja uudelleen käsittelyn. Jyväskylänkin toimintakate 2009 on romahtanut  ennakoidun verokertymän kavennettua. Yhteisöverotulot ovat sulaneet silmissä. Työnantajat lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään.  Nokian menetys Jyväskylälle on myös kuntamainetta heikentävä.

Kuntalaisten palveluja turvaavat päätökset ja määrärahojen lisäykset budjettia tehtäessä tulevat minimoitumaan. On pelättävissä, että palvelurakenteisiin joudutaan puuttumaan uudelleen valmisteltavassa budjetissa 2009. Tätä ei kukaan osannut ennakoida tapahtuvan näin nopeasti ja näin vakavana. Tässä on uusilla kuntapäättäjillä tekemistä. Tulevista päätöksistä ei kuntalaiset todennäköisesti tule hattua nostamaan eikä valtutettuja selkään taputtamaan.

Eteenpäin elävän mieli. Almäen jälkeen tulee ylämäki.

Valtuutetun ajatuksia syksystä 2008 

Kulunut syksy on ollut valtuutetuille varsin vilkasta aikaa. Uutteran vaalikampanjointityön hedelmiä mitattiin kunnallisvaaleissa 26.10. Onnistuneesta suorituksesta sai nauttia jo heti 3.11. olevalla uuden Jyväskylän maratonkokouksella, joka näytti poliittisessa päätöksen teossa aivan uuden puolen maalaiskuntalaiselle valtuutetulle. Jotkut onnekkaat ovat saaneet toimia kahden kunnan valtuutettuna yhtäaikaa, mikä on sinällään melko erikoinen tilanne, mutta kuntien yhdentyessä ymmärrettävää. Erittäin tiukalla aikataululla on runnottu lukuisten ryhmien välisten ja ryhmien sisäisten neuvottelujen myötä kasaan hallitusta, hallintasääntöjä, lautakuntia ja muita uuteen kuntaan liittyviä asioita. Juhlapäätöksiä on tehty ja virkoja on perusteltu uudelleen. On käsitelty järjestelytoimikunnan esitykset, investoinnit ja ”Valon rahojen” kohdentamiset. Onpa käsitelty myös muutama normaali valtuustoasia, kaavapäätöksiä ja eri lautakuntien johtosäännöt, joista sivistyslautakunnan jakamispäätöstä käsiteltäneen valtakunnan oikeudessakin. Kuitenkin kahden kunnan valtuutettuna on valtuusto ollut koolla ansiokkaasti seitsemänä maanantaina peräjälkeen. Käsiteltäviä asiakohtia on ollut n. 120 pykälää. Normaalisti kokoukset ovat kerran kuussa. Kaiken tämän lisäksi on mukana seurannut myös muut luottamustoimet, järjestötyö ja kuntalaisten tiedusteluihin vastaaminen. Tätä kaikkea en olisi ikinä voinut kuvitella aloittaessani valtuustotyötä. Nyt ymmärrän tarkemmin, miksi innokkaita ehdokkaita ei jokaiseen ryhmään ole löytynyt. Soisin myös mielelläni sen, että jokainen äänestäjä olisi mukana myös näissä vähemmän näkyvissä asioissa mukana.

 

Erot Jyväskylä ja maalaiskunnan valtuustotyössä ovat valtavat, joista olemme saaneet ensimakua ja järkytystä kokea 3.11. alkaen olleissa  uuden Jyväskylän valtuustoissa. Tapa toimia on mielestäni maalaiskunnassa ollut maltillisempi, sovinnollisempi ja tuottoisampi. Tästä kiitos linjakkaalle maalaiskunnan valtuustokulttuurille, jota puheenjohtaja Pauli Partanen on saanut Pekka Toivosen jalanjäljissä jatkaa. Media läsnäolo Jyväskylässä luonnollisesti kiihottaa esiintymään ja saamaan mainetta ja julkisuutta. Kuitenkaan tällä havaitsemallani toiminnalla ja käytöksellä ei ole saavutettu, ainakaan vielä, mitään kuntalaisia hyödyttäviä päätöksiä ja ratkaisuja. Menestyksekäs kuntalaisten asioiden hoitaminen edellyttää uskottavuutta ja luottamusta. Politiikka on yhteistyötä ja ne, joilla on yhteistyökykyä, menestyvät ajamissaan asioissa. Minusta tämän prinsiipin ovat ehkä jotkut unohtaneet antaessaan pääsanomansa ja valtansa populismille, mutta ovat tätä kautta saavuttaneet omat tavoitteensa. Olen tietysti kiitollinen siitä, että olen oppinut paljon uusia äänestystapoja ja menetelmiä, mutta tämä tapa toimia ei ole vastuullista eikä tuloksekasta toimintaa. Toivon vuoden 2009 rauhoittavan ja maltillistavan päätöksentekoa, sillä jatkossa tulee työ kohdentaa itse päätettäviin asioihin.

 

Vuoden jo vaihduttua alkaa totinen arki. Juhlapuheet on pidetty ja nyt on vain yksi kunta – Jyväskylä. Maailman laajuinen lama-aalto on iskenyt myös Suomeen  todella nopeasti ja sen vaikutuksia pelätään ja ennustetaan myös Jyväskylässä. Toivottavasti on kyse vain mediamielestä sen aika olisi ollut jo monta kymmentä vuotta sitten. Parempi myöhään, kun ei milloinkaann liian innokkaasta uutisoinnista johtuva ennen aikainen pelko. Jyväskylän investoinnit suunnitelmallisesti toteutuessaan tuovat helpotusta uhkaavalle taantumalle ja pysynevät kustannussuunnitelmissaan. Tässä mielessä yhdentyminen on osunut oikeaan aikaan, vaikka joidenkin .

  

Toivon kaikille menestyksekkäänpää kuluvaa vuotta yhteisessä Jyväskylässä!

 

Katsaus Jyväskylän maalaiskuntaan, sen historiaan ja viime valtuustokauteen

Keskustan nousu maalaiskunnan merkittäväksi vaikuttajaksi

Jyväskylän maalaiskunnassa Keskusta on ollut aina tärkeässä ja merkittävässä osassa. Keskustalla on ollut aktiivista toimintaa ennen maalaiskunnan kunnallisjärjestöä, mistä ovat osoituksena paikallisosastojen perustamiset: Puuppolassa 25.8.1918, Palokassa 5.2.1928, Nyrölässä 26.5.1947 ja Ritopohjassa 5.10.1948. Toiminnan kasvaessa ja kannatuksen laajentuessa perustettiin 10.5.1952 Keskustan Jyväskylän maalaiskunnan  kunnallisjärjestö, jota silloin kunnallistoimikunnaksi kutsuttiin. Keskustalainen kunnallisjärjestö on ollut vahvana toimijana kasvattamassa keskustalaista kannatusta edelleen Jyväskylän maalaiskunnassa.

 

Keskustalaisten valtuutettujen määrä oli 1960 –luvulta aina 1980 –luvulle saakka vaihdellut 5 ja 8 valtuutetun välillä. Samana aikana Keskustan kannatus nousi vähin erin liki 20 %:iin. Kannatus on edelleen noussut 1990-luvulta aina 2000-luvulle saakka saavuttaen huippunsa  maalaiskunnan viimeisissä itsenäisissä vaaleissa 2004. Liki  27% kannatus ja 14 valtuustopaikkaa on jotain, mitä aikaisempien sukupolvien pitkäjänteisellä työllä saavutettiin. Jäsenmäärä on edelleen kasvanut ja monipuolistunut  ja ammattien kirjo on vallannut nykyisen Keskustan. Maataloudenharjoittajien määrän vähentyessä  Keskusta on saanut uusia kannattajia  teollisuuden- ja palveluelinkeinojen alalla työskentelevistä sekä yrittäjistä.  Keskustan maalaiskunnan nousu, mikä on alkanut 1990 liikuntaneuvos Pekka Toivosen  kaudella, ei tosin ole ollut kaikille valtuustoryhmille mieleen. Näin ensimmäisen kauden valtuutetusta joskus tuntuu, että menneisyyden haamut ovat välillä nousseet esiin keskusteluissa ja asenteissa Keskustaa kohtaan. 

 

Kuluneen valtuustokauden aikana Keskustan valtuustopaikkojen määrä kasvoi edelleen. Keskusta saavutti keväällä 2006 suurimman ryhmän aseman jakaen sen demareiden kanssa. Keskustan toiminta oli saanut näin odotetun myönteistä vastakaikua toiminnan muodossa. Edellä oleva kehitys on jatkunut myös uudessa Jyväskylässä.

 

Etukäteen kiveen hakattu strategia

 

Neljä vuotta on kulunut nopeasti. Kokoonnuimme  ensimmäiseen valtuustoseminaariin toukokuun 2005 lopussa Keuruulle innosta puhkuen. Oli aika tehdä maalaiskunnalle uutta strategiaa. Seminaaripäivien päätteeksi huomasimme, että työmme olikin turhaa, sillä strategia oli jo ennalta laadittu ja kiveen hakattu. Me emme voineet sitä muuttaa, mutta mehän olimmekin juuri aloittaneita valtuutettuja, jotka emme innostamme huolimatta muka tienneet mitään. Toki joukossamme oli myös jo  kokeneitakin valtuutettuja ja osa taisi oivaltaa jäädä pois valtuuston strategiaseminaarista.

Kiveen hakatusta strategiasta opimme, että vision mukaan  ”Jyväskylän maalaiskunta on nuorekas, osallistava, seudullisesti ja terveen talouden perustalta toimiva moni-ilmeinen yhteisö. Se tarjoaa 35 000 asukkaalleen mahdollisuuden hyvään ja turvalliseen elämään sekä toimiviin palveluihin viihtyisässä ja luonnonläheisessä elinympäristössä.”  Lyhyemmin versio kuului  ”Jyväskylän maalaiskunta on”.  Liekö tuolla strategialla ja sen valmistelutavalla ollut vaikutusta siihen, että nyt tuo lause kuuluu: Jyväskylän maalaiskunta ei ole. Näin me valtuutetut olemme voineet luoda  oman strategiamme, johon meille ei suotu alussa haluamaamme vaikuttamismahdollisuutta.

 

Keskusta mahdollisti uuden kunnan maalaiskunnassa

 

Olipa tuolla strategian valmistelutavalla merkitystä eli ei tai oliko syynä PARAS-hanke selvitysvelvoitteineen vai painoiko tässä lopullisessa muutoksessa kunnan kiinteistöjen ongelmat ja näistä seuraavat suuret investointivaateet, mielestämme Keskustalla on ollut ratkaiseva rooli tässä kuntamuutoksessa. Vuosikymmeniä jatkuneet kuntaliitosneuvottelut saivat ratkaisun kuluneella kaudella. Aika oli tullut kypsäksi. Keskustan ryhmän näkemyksen muuttumista helpotti myös Palvelurakennetyöryhmän raportti, jonka käsittelystä ja julkitulostakin keskusteltiin runsaasti. Raportti käsitteli vaihtoehtoa, jossa maalaiskunta jatkaisi itsenäisenä. Raportti sisälsi kuntalaisten palveluja ajatellen ankeaa luettavaa. Saimme runsaasti valistusta 18.2.2008 olleeseen päättävään kokoukseen myös kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikaiselta. Aikaisemmin Keskustan enemmistön vastustava näkemys muuttui osin edellä mainituiden syiden johdosta siirtäen vaa´an kielen toiseen suuntaan. Keskustan ryhmä mahdollisti uuden Jyväskylän. Valtaosa keskustalaisista valtuutetuista  katsoi, että kuntalaisten palvelut tulee turvata niin pitkään kuin mahdollista. Tähän näkemykseen ovat yhtyneet myös myöhemmin muista valtuustoryhmistä Keskustaan liittyneet valtuutetut.

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymispäätöksen aikaansaamista on maakuntamme seurannut jo vuosikymmenien ajan. Myönteisellä päätöksellä kehitämme yhtä Suomen merkittävintä kasvukeskusta ja vetovoimaista maakuntakeskusta.

    

Keskustan tavoitteet uudessa Jyväskylässä toteen

Pääajatuksenamme on ollut kuntalaisten palvelujen turvaaminen niin lapsiperheille kuin jo enemmän elämänkokemusta omaaville. Kuntalaisille on taattava lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Uudella kunnalla on paljon enemmän tarjottavanaan kuin erillisillä kunnilla. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on enemmän. Keskusta ei ole hyväksynyt nykyisten peruspalvelujen karsimista, vaan keskeiset lähipalvelut (päiväkoti-, koulu- ja terveyspalvelut) tulee turvata, maalaiskunnassa  peruskoulutarpeet tulee huomioida vakavasti. Vanhuksien senioriasumista tulee jatkaa ja tarjota useammalle vanhukselle kotihoitopalvelua, jotta vanhukset voivat  viettää ja nauttia arvokkaasta vanhenemisesta omassa ja tutussa kotiympäristössään. Lasten kotihoidontukea tulee  jatkaa ja hyödyntää enemmän perhepäivähoidon tuomia joustavuusmahdollisuuksia. Jyväskylän maalaiskunnan Keskusta katsoo, että olemme saavuttaneet Jyväskylän keskustan kanssa muiden ryhmien kera neuvotellen läpi hyvin ne tavoitteet, jotka palvelevat meidän mielestämme uudessa Jyväskylässä parhaiten kuntalaisia, etenkin maalaiskunnassa. Tässä olemme mielestämme onnistuneet hyvin, sillä  uuden kunnan rytinällä aikaan saadussa vuoden 2009 talousarviossa muutosesityksemme on hyväksytty kuntalaisten hyvinvointia edistävästi.   

 

Yhdistetyillä resursseilla me selviämme vähäisimmin vaurioin tulevista ongelmista ja haasteista. Keskustan ryhmä katsoo luottavaisena tulevaan, vaikka uuden kunnan toiminnan aloittamiseen on liittynyt kritiikkiäkin, mm. lautakuntajakoasioihin liittyen. Päivitetyillä ja uusimmilla tiedoilla  on demokratiaa lavennettu ja parannettu kiireellä tehtyä sopimusta. Hyvä niin, sillä kriittisistä näkemyksistä olemme saaneet voimaa ja samalla mahdollisuuden perustella itsellemme asioita ja välttyä turhalta asian jauhamiselta valtuustossa.  Populismin peikko on jo nostanut päätään uudessa Jyväskylässä meille toisenlaisiin toimintamalleihin ja toimintatapoihin tottuneille maalaiskuntalaisille. Keskustan valtuustoryhmä haluaa vahvasti olla kehittämässä uutta Jyväskylää ja toivottaa kaikkea hyvää yhteiselle uudelle kunnalle.

    

Keskustan ryhmä kiittää kaikkia maalaiskunnan työntekijöitä, viranhaltioita ja muita valtuustoryhmiä siitä arvokkaasta työstä, jota olemme kanssanne saaneet tehdä kuluneen valtuustokauden ja samalla koko maalaiskunnan olemassaolon ajan.  Jatkukoon yhteistyömme yhtä hedelmällisenä uudessa Jyväskylässä.

  

Toivotan kaikille, etenkin Suomen viimeisille maalaiskuntalaisille, Hyvää ja Rauhaisaa Joulua ja onnellista Uutta Vuotta

 

Jyväskylän maalaiskunta – Suomen viimeinen maalaiskunta

Jari Colliander