Valtuusto 25.11.2019

Jyväskylän talousarvio 2020 Keskustan tavoitteiden mukainen muutoksien jälkeen

Jyväskylän talousarvio 2020 hyväksyttiin ma 25.11.2019 kaupunginvaltuustossa.  Palvelujen tarjontaa lisätään aikaisemmin esitetystä. Keskustan ryhmä on kokonaisuudessaan melko tyytyväinen, sillä lisäykset ovat Keskustan valtuustoryhmän näkemyksen mukaisia. Tämä on edellyttänyt Keskustalta aktiivisuutta ja kuntalaisten kuulemista ennen talousarviokäsittelyä. Teimme esityksiä, jotka hyväksyttiin.

Keskustan huomio kiinnittyy talousarviossa neljää tärkeään kohtaan:

Perusturvapalvelut

Määrärahaa on nyt lisätty tavoitteemme mukaisesti 900.000 euroa, jopa enemmän kuin edellytimme. Määrärahan tulee kohdentua lisäämällä lääkäri- ja hoitajavakansseja sekä parantamalla opiskelijahuollon psykologiresursseja. Tätä kautta parannetaan myös Jyväskylän omaa terveyden huoltoa ja vähennetään paineita käyttää Keskussairaalan palveluja. Päiväkeskuksista Säynätsaloa, Kypärämäkeä ja Tikkakoskea ei esitetty suljettaviksi. Laitakunnalla on vastuu lisämäärärahojen kohdentamisesta.

Kasvun ja oppimisen palvelut

Määrärahaa on lisätty 300.000 euroa.  Lautakunnan tulee kohdentaa lisäresursseja mm. Jopo- ja YsiPlus-ryhmään, Vivo- ja starttipajaan ja erityistarpeisten toimintaan.

Keskustan ryhmän näkemyksen mukaan Saarenmaan koulun lakkauttaminen ei toteuta

Kaupunkistrategiassa kohdassa ”Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat” olevia arvoja. Pieni koulu on erinomainen ympäristö etenkin lapsille, joille on oppimisvaikeuksia. Kyläkoululla myös luonto on lähellä ja nykyisen opetussuunnitelman toteuttaminen on luontevaa.

Saarenmaan koulu on hyvä esimerkki lähipalveluiden merkityksestä kyläyhteisölle. Vastaavia palveluja on ollut myös Säynätsalossa ja asukkaat tietävät niiden merkityksen. Koulu ja muut etäpalvelut eri alueilla ovat merkityksellisiä niin historian, turvallisuuden, luonnon läheisyyden vuoksi kuin alueen asukkaiden yhteisöllisyyden säilymisen kannalta. Saarenmaan koulun asiassa Keskusta ei menestynyt. Lakkautus etenee lautakuntaan ja sieltä vielä uudelleen valtuustoon.

Jyväskylällä on ollut tapana ohjata valtion osuuksia muualle, mihinkä ne on varsinaisesti tarkoitettu. Keskustan näkemyksen mukaan nyt museoille tulevat valtionosuuksien korotukset 2020 kirjataan käytettäväksi suoraan siihen toimintaan, johon ne on osoitettu.

Kaupunkirakenteessa Joukkoliikennejaos voi on edennyt mallikkaasti ja saa lisämäärärahaa kehittämiseen ja maksuvyöhykkeiden vähentämiseen. Tämä näkyy halvempina bussilipun hintoina. Tämä mahdollistaa lisääntyvän julkisen liikenteen käytön ja lisätilaa autoilla Jyväskylässä liikkuville.

Edelleen Keskustan esityksen mukaan työttömien palvelupolkuja päätettiin sujuvoittaa parantamalla poikkihallinnollista ja toimijaverkostojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä.

Tulojen kattamiseksi on huomioitu Keskustan esityksien mukaan maanmyynnin tavoitteellisuus, korkomenojen realistisuus ja konsernihallinnon toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa. Lisäpalvelujen rahoittamiseksi on mahdollista kertaluoteisesti nostaa osinkoja Jykiasta ja Mankolan vuokrakulujen uudelleen jaksottaminen mahdollistaa myös Keskustan lisäysesitykset.

Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa.

Keskustan ryhmä on silti huolestunut kaupungin velkaantumisesta. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa.

Keskustan ryhmä kiittää muita valtuutettuja yhteisiin näkemyksiin pääsystä. Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Jari Colliander, rpj

jari.colliander@jkl.fi

Keskustan ryhmä

050-5538494

Valtuusto 28.10.2019

Talousarvion 2020 lähetekeskustelu 28.10.2019

Keskustan ryhmä toimii arvojensa mukaan ja puolustaa ja tekee muutosesitykset liittyen lähipalvelujen saatavuuteen ja vähempiosaisten tukemiseen.

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden positiivinen kehitys notkahtaa pahasti kuluvana vuonna 2019. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä 2020 koetetaan saada tasapaino säilymään, joskin velan määrä kasvaa.

Etenkin tulevina vuosina tasapainottaminen näyttää entistä haastavammalta, sillä budjetointiin ovat vaikuttaneet helpottavasti valtuuston jo leikkaamat kuntalaisten palvelut, joista ei kohta enää voi leikata.

Talousarvion valmistelussa keväällä annettiin tiukat raamit lautakunnille vuoden 2020 suunnitteluun. Lautakunnat perinteisesti ylittivät raamit reilusti, joskin perusturva teki vakaata harkintaa ja yritti pysyä tavoiteluussa tasossa.  

Annetuissa raameissa ei oltu huomioitu riittävästi palvelutarpeen lisäystä mm. kasvaneen väestömäärän ja palvelutarpeen mukaisesti.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kovasti korostetaan sitä, että talous on tasapainossa 2020.  Valitettavana realismina on velkamäärän kasvu, joka johtuu erityisesti kuluvan vuoden talousarvion tulopohjan pettäminen verokortti- ja tulorekisteriuudistuksesta sekä Hippos-hankkeen siirtymisestä johtuen. Olisi ollut toivottavaa, että talouden valmistautuessa hitaaseen kasvuun, velkaa pystyttäisiin edelleen vähentämään sen sijaan, että velkaa lisätään 29,8 M€.

Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa. Tulisiko esim. uusia investointeja katsoa kriittisemmin? Voisiko lisävelan vähentämiseksi nykyresurssit ottaa tehokkaampaan käyttöön? Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Konsernihallinto

Verotulojen arviointi on aikaisempaa vuosiin verrattuna vaikeampaa. Arvio vuodelle 2020 on yli 40 M€, mikä valtaosin selittyy verohallinnon muutoksista. Toivottavasti arviossa on käytetty varovaisuusperiaatetta.

Henkilöstömenot pomppaavat aivan ennen näkemättömälle tasolle v. 2020. Tähän löytyy selityksiä, mutta yli 23 M€ on iso summa. Vastaava luku on 2019 on 13,4 M€. Vuonna 2020 on odotettavissa lomapalkkavarauksissa suurta kasvua, mikä heikentää tuloslaskelmaa 2020.

Tulossuunnitelmassa korkomenot on arvioitu realistisen tuntuisesti. Kaupungin tulisi panostaa lainojen lyhentämiseen eikä maksattaa niitä tulevilla sukupolvilla. Myös korkomenot heikentävät tuloksentekokykyä.

On hienoa, että Jyväskylä kasvaa ja saadaan lisää verotuloja, mutta asukasmäärän nousu johtaa myös palvelujen määrän kasvattamiseen, mikä lisää kustannuksia.

Perusturva

Hankalin asia lienee päiväkeskusverkoston karsiminen (-200 000€ lisäsäästö). Tämä niin inhimillinen, mutta pientä ryhmää kohtaava asia.

Edellisen kerran kun päiväkeskukset olivat lakkautusuhan alla, päädyttiin kehittämään päiväkeskuksista kuntouttavia ja hyvinvointikeskuksia. Nyt emme ole vielä saaneet vastauksia käyttäjien kannalta, mitä muutos on aiheuttanut vanhuksille ja ollaan jo tekemässä uusia leikkauksia. Tässä asiassa pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja miettiä verkostoa asiakasvirran kehityksenkin kannalta pitkällä aikavälillä.

Toiseksi hankalin asia on Keskustan mielestä lääkäri- ja hoitajavakanssien lisäyksen karsiminen (-480 000€). Lääkäripula on pitkäaikainen ongelma ja resurssin lisäyksellä oltaisiin myöskin haluttu antaa lääkärikunnallemme signaali, että heitä on kuunneltu ja kuultu.

Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen ja väestön kasvun myötä enenevässä määrin. Lääkärinhoitoa ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Lääkäriin ja hoitajan vastaanotolle pääsy on edelleen kohtuuttoman pitkän jonotusajan takana. Jyväskylän tulee tehdä enemmän, jotta asiakkaat eivät ohjautuisi aiheetta Keskussairaalan palvelujen piiriin lisääntyvien lähetteiden, ilta- ja viikonloppukäyntien myötä. Jyväskylän tulee laittaa omat prosessit parempaan kuntoon, sillä ei ole oikein, että yhteispäivystystyksen käyttäjistä peräti 82 prosenttia on jyväskyläläisiä. Käyttö ei saa johtua siitä, että omalle terveysaseman vastaanotolle ei tarpeen mukaan pääse tai kuntalaiset ohjautuvat käyttämään päivystystä, vaikka asia hoituisi kiirevastaanotolla omalla terveysasemalla. Ottamalla enemmän vastuuta, Jyväskylä säästää myös Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin laskutuksista.

Jyväskylän tulee hyödyntää enemmän Sotainvalidien sairaskodin resursseja ja mahdollisuuksia.

Kolmanneksi haasteeksi Keskusta nostaa opiskeluterveydenhuollon psykologiresurssin karsimisen (-60 000€). Keskustan ryhmä katsoo, että sivistyspalveluiden ahdinkoon tämä on tarpeellinen resursointi.

Jyväskylän tulee vakavammin huomioida mielenterveyspalvelujen tarve. Jos ja kun vaikkapa nuori joutuu vaihtuvien ammattilaisten vuoksi aloittamaan ongelmiensa kuvaamisen aina alusta, se heikentää motivaatiota eikä tuota optimaalisia tuloksia. Pahinta tietysti on se, että mielenterveysammattilaisia on liian vähän ja jonot avun saamiseen AJOISSA ovat pitkät.

Huonona esimerkkinä on vertailun vuoksi Helsingin retuperällä olevista nuorten mielenterveyspalveluista. Pääkaupungissa on kyllä rahaa ja resursseja mutta ne on suunnattu vääriin paikkoihin ja ”liukuhihnamaisella” työotteella (lähde Helsingin Sanomat).

Perhehoidon lisäämisellä saataisiin sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten hoivaa inhimillisemmäksi ja edullisemmin kuin laitoshoidolla. Erityisesti autismin kirjon lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa (myös omaishoitajat) tarvitsevat uupumukseensa vahvempaa tukea.

Perusturvalautakunta on tehnyt vastuullista ja tiukkaa budjetointia jo omassa esityksessään. Muiden säästökohteiden kanssa lautakunta pystyy elämään, mutta asioita jää myöskin paljon toivon varaan

Sivistys

Kasvatus- ja opetushenkilöstö

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien motivaatiosta, terveydestä ja työssä jaksamisesta Keskusta haluaa pitää kiinni viimeiseen saakka. Emme ole halukkaita vähentämään henkilöstöresurssia, etenkin, kun haasteet varsinkin yläkouluikäisten parissa ovat kasvaneet merkittävästi.

Vaarassa olevat nuoret

Edelliseen viitaten edellytämme, että kaupunki tekee muutoksen etenkin haasteellisten nuorten kohdalla. Viime keväänä 33 nuorta jäi ilman päättötodistusta, yli 60 nuorta ei pystynyt syystä tai toisesta käymään koulua, sairaalakoulun piiriin olisi tulossa moninkertainen määrä nuoria verrattuna siihen, mitä se pystyy ottamaan vastaan jne. Maailma ja tilanteet muuttuvat. Toivottavasti te kaikki muutkin oivallatte ja ymmärrätte Keskusta huolen esityksien tehdessänne ja päätöksiä tehdessänne.  Tyhjän päälle putoava nuori käy todella kalliiksi. Siksi nuorten tukemiseen koulunkäynnissä ja vapaa-aikana tulee resursoida sekä perusopetuksen yläluokilla, että nuorisotyön piirissä. Nyt on aika kohdentaa jakamaton huomio nuoriin ja tukea etenkin haasteellisia, putoamisvaarassa olevia nuoria. 

Kolmiportainen tuki

Perusopetuksessa on erittäin oleellista saada lainsäädännön edellyttämä kolmiportainen tuki toimimaan niin, että se täyttää Jyväskylässäkin lain määrittämän tason, tukea oikeasti saa ja se toimii. Lisäpanostukset tulisi ohjata edelleen palvelutasoa parantaviin ja tasoa ylittäviin toimiin.

Mielestämme lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Aikaisemmilla leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. On toki totta, että kaupunki investoi uusiin päiväkoteihin ja kouluihin, mutta niissähän on kyse palvelutarpeen kasvusta. 

Saarenmaan koulu

Keskusta ei hyväksy Saarenmaan koulun lakkautusta, sillä Keskusta haluaa mahdollistaa asumisen myös taajamissa ja kehittyvissä kylissä. Oppilasmäärä Keskustan mielestä mahdollistaa Saarenmaan koulun säilymisen vielä lähivuodet.

Keskusta ei voi kannata jatkuvaa keskittämistä. Haluamme olla asukkaiden asialla ja säilyttää lähipalveluja etenkin pienten lasten tarpeisiin. Jyväskylässä ovat lapset lisääntyneet eikä täällä päde lapsipula, johon vedoten kouluja on kaupungissa menneinä vuosina lakkautettu. Lähikoulut ovat tärkeitä. Tyhjiä tai sisäilmaongelmaisia kouluja ei tule turvata, mutta ideologista keskittämistä meidän tulee vastustaa. Siksi esimerkiksi Saarenmaata ei tule lakkauttaa. Lopetuspäätös olisi keskittävä, lyhytnäköinen ja yksinkertaisesti väärä. Perusopetusverkon supistamisella suurissa kaupungeissa ei ole pedagogisia, sosiaalisia eikä taloudellisia perusteita. Saarenmaan koulun toimintaedellytyksiä ja nykytilaa tulee selvittää ja tuoda todelliset faktat esiin.

Savulahden alue on kovasti kasvava, eikä sen toista osaa ole vielä rakennettu lainkaan. Kun Savulahti 2:n tontit saadaan rakennettua, ollaan samassa tilanteessa kuin Mannisenmäen kanssa, koulutila ei riitä. Ylipäänsä Palokka-Mankola alueen koulut pullistelee liitoksissaan. Näissä päätöksissä vedotaan laskevaan lapsimäärään, vaikka on huomioitava, että juurikin nuo uudet omakotialueet vetävät nuoria lapsiperheitä.

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteessa kummastuttaa maan myyntivoittotulojen arvion alhaisuus korkeasuhdanteen aikana. Näkemyksemme mukaan tavoitteellisuutta tulisi olla enemmän. Lautakunnan esittämä kiinteistöjen suurempi purkumääräraha tulee sisällyttää, sillä purkamattomat rakennukset ovat enenevässä määrin ilkivallan kohteena ja aiheuttaa purkamattomana ylimääräisiä lisäkuluja.

Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin ja jatkuu. Joukkoliikennejaos ansaitsee kiitokset esityksestään alentaa joukkoliikenteen hintoja ja vähentää maksuvyöhykkeitä kahteen. Tämä on ollut myös Keskustan tavoitteena. Valitettavasti talous ei anna myötä jaoksen esittämään tasoon.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta

Muiden suurten kaupunkien tapaan toivomme, että myös JKL:n pääkirjasto olisi avoinna myös sunnuntaisin. Ei liene mahdollista tämänhetkisessä taloustilanteessa, sillä rahaa tarvittaisiin vajaa 200 000€/ vuosi.

Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon valtionosuudet tulevat arvion mukaan nousemaan noin 240 000 € vuonna 2020.​ On tärkeää, että valtionosuudet tulevat suoraan ko. toimijoille, eikä mene muuhun toimintaan.

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen on onneksi muuttanut suuntaa. Olisi voinut toivoa jopa nopeampaa kumulatiivisen ylijäämän purkamista JVA huomioiden. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa vielä enemmän alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat kustannukset.

Mitä esitettyihin veroprosentteihin tulee, Keskusta kannattaa esitettyjä, nykyisiä veroprosentteja, joskin olisimme ilahtuneet enemmän veroporosenttien alentamisista etenkin kiinteistöveroissa.

Keskustan ryhmä

Jari Colliander, rpj.

Valtuusto 30.9.2019

Linkki tulevaisuuteen 2030 -ohjelma

A. Asetamme tämän päivän päätöksellä tavoitteeksi kestävän liikkumisen kulkutapaosuudeksi 55%. Mikä tarkoittaa sitä, että kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen osuutta kaupungissa on tarkoitus kasvattaa merkittävästi. Joukkoliikenteen osuudeksi asetetaan 10%:iin. Asetamme siis tavoitteeksi kaksinkertaistaa joukkoliikennematkat reilusta 7 miljoonasta matkasta n. 15 miljoonaan vuosittaiseen matkaan. Tarkoittaa käytännössä sitä, että matkojen määrä tulisi kasvaa vuosittain n. 7,5% koko 2020-luvun ajan. Tällä hetkellä vuosittaista kasvua on ollut noin 4,5%.

Tavoitteiden pääsemiseksi

- se edellyttää vahvaa runkolinjojen (superlinkki) suunnittelua siten, että vuoroväli on suunnitellun 10-15 minuuttia. Citylinkkien sijoittelulla/ suunnittelulla on erittäin iso vaikutus taajamien ja maaseutumaisten alueiden osalta. Myös kalustoratkaisujen osalta "citylinkkiajatus" antaa variaatiomahdollisuuksia.

- se edellyttää tuntuvaa lippujen alennusta, erityisesti suurimmissa potentiaalisissa käyttäjäryhmissä.

- Maankäytön osalta se edellyttää järkevää jatkossa keskittää maankäytön kehittämisalueet joukkoliikenneverkoston kanssa yhdessä. Liikennejärjestelmä erityisesti uusille asuinalueille on oltava jatkossa suunnitelmallisempaa, sekä huomata liityntäpysäköinnin tuomat mahdollisuudet niin työpaikkaliikkumisessa kuin yritystenkin näkökulmasta.

- Mielestämme maankäytön mm. taloudellisen hyödyn kasvattaminen edellyttää panostusta joukkoliikenteeseen.

B. EU-sääntelyn tarkoituksena on parantaa sekä liikennevälineiden että liikennejärjestelmien energiatehokkuutta vuoteen 2030. Tästä saavutettu sopu on vahvistettu heinäkuussa 2019.

- Koko Suomelle asetettu vaatimus on se, että uusista vuoden 2025 jälkeen hankinnoista 9% tulee olla nk. puhtaita ajoneuvoja, eli täysin sähköautoja. Vuoden 2025 jälkeen 15% tulee olla puhtaita ajoneuvoja. Jyväskylässä nyt hyväksyttävissä oleva kehittämisohjelma vastaa hyvin asetettuihin tavoitteisiin jopa hivenen etupainotteisesti. Eduskunnan käsittelyyn paketti tulee keväällä 2020, ja voimaan ne astuvat kesällä 2021. Liikenne- ja välineratkaisujen osalta voimme painottaa toimintamme vuosille 2021-2025. Olemme kehittämisohjelmalla tekemässä selvän rytminmuutoksen, millä vastaamme hyvin tulevaisuuden haasteisiin.

- Kuntakohtaiset ilmastovelvoitteiden osalta olemme asian jo linjanneet. Kehittämisohjelma tarjoaa aidon vaikuttamiskanavan asetettuihin velvoitteisiin.

C. Biopolttoaineen osalta tulee huolehtia siitä, että ns. high-ILUC raaka-aineiden (esim. palmuöljyn) käyttöä ei tule sallia edes osittain. Raaka-aineena palmuöljyn käyttö tulee lopettaa lain mukaan vuoteen 2030 mennessä.

D. Liityntäliikenteen istuttaminen seudulliseen joukkoliikenteeseemme on pohdittava tulevaisuudessa paremmin yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Raideliikenteeseen ei tällä hetkellä oli realismia mennä.

Näillä edellä mainituilla syillä Linkki tulevaisuuteen 2030 –ohjelma tulee hyväksyä, ja sen toteuttamiseen tulee osoittaa riittävät resurssit. 

Tom Nevanpää, Jari Colliander

Valtuusto 30.9.2019

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018

Tarkastuslautakunta on laatinut vuotta 2018 koskevan arviointikertomuksensa asiallisella ja kantaa ottavalla tavalla. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiotaan useampaankin tärkeään asiaan. Keskusta haluaa nostaa muutamia kohtia esiin.

On aistittavissa, että arviointikertomus ja itse arviointi on kehittynyt sitten edellisten vuosien.  Annetut vastaukset ovat hyviä. Selkeydessä on edistytty.

Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa. Tämän johdosta tavoitteiden asettamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toteutumisen seurantaan tarvittavien mittareiden kehittäminen on yksi tärkeä osa talousarvioiden valmistelua. Tavoitteita on saavutettu, mutta paljon on jäänyt myös saavuttamatta. Onko niin, että asetettu tavoitteet ja mittarit ovat olleet liian kovia vain onko toimintaympäristön muutos jo ollut niin nopeaa, että tämän vuoksi tavoitteita on jäänyt saavuttamatta? Totuus on se, että se mitä mitataan, se kasvaa.

Tarkastustoiminnassa tulisi aikaistaa arviointikertomuksen aikataulua siten, että jo toukokuun valtuustossa käsiteltäisiin tarkastuslautakunnan lausunto jo vastauksineen. Tällä käsittelyn aikaistamisella saataisiin havaitut epäkohdat paremmin huomioitavaksi tulevaan talousarvioon, kun vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin olisi aikaisemmin käytettävissä. Edelleen tarkastustoiminnassa tulisi kiinnittää huomiota tulevaan, kuinka ja  missä voidaan parantaa.

Yhtä kaikki, tarkastuslautakunnan vakavin ja jatkuvin huomio on siis edelleen kaupungin ja koko kaupunkikonsernin talouden kehitys ja kuntalaisten palvelujen saanti.  Opetuksen resurssien tulee kohdistua opetukseen eikä seiniin. Jyväskylä ei ole edukseen suhteutettuna muihin kaupunkeihin. Jyväskylässä on liikaa oppilaita, jotka eivät saa päättötodistusta. Paljon on myös opiskelijoita, joille ei ole 2. asteen opiskelupaikkaa. Jyväskylässä on edelleen lapsia, jotka eivät ole neuvolapalvelujen piirissä.

Museolle tulee saada monivuosisempi budjetointi kaupungin orkesterin ja teatterin tapaan.

Tarkastuslautakunnan huoli tarkastustoiminnan resursoinnin vajauksesta oli teemana 2018. Tätä resurssointia on verrattu myös muihin suuriin kaupunkeihin.

Tarkastustoiminnan resursoinnissa tulee huomioida niin sisäinen kuin ulkoinen tarkastus. Kokonaisvaltainen, tehokkaasti toimiva tarkastustoiminta tulee nähdä niin viranhaltija- kuin luottamushenkilöidenkin joukossa, kaupunkia hyödyttävänä toimena eikä pakkona. Tarkastuslautakunta on edennyt menestyksellisesti suhteessa annettuihin määrärahoihin.

Jari Colliander, rpj

Keskustan valtuustoryhmä

Valtuusto 13.5.2019

Puurakentamisesta Jyväskylässä

Keskustan ryhmä on tuonut ja kannattanut puurakentamista­­­ ja se edistämistä. Tuulia Kuntsi on jo 2.10.2014 nostanut esiin puurakentamisen. Keskustan ryhmä on tehnyt asiasta aloitteen 2.10.2018 teemalla Jyväskylästä puurakentamisen pääkaupunki.

Esitimme, että Jyväskylä tekee kunnallisissa rakennusprojekteissaan vaikutusarvion sen suhteen, olisiko suunnitellut kohteet mahdollista toteuttaa puurakentamista suosien.  Puurakentamisen vaihtoehto tulisi olla rinnakkain muiden suunnitelmien kanssa ja kaupungin tulisi suosia puurakentamista. On selvää, että puurakentamisen kilpailukyky ei aluksi aina ole paras mahdollinen johtavien markkinamuotoisten rakentamistapojen kanssa ja tästä syystä kaupungin onkin huomioitava myös ekologisuus, käyttäjäystävällisyys ja kotimaisuus.

Uutena teema on tullut myös hiilinielut, jota puurakentaminen mitä parhaiten edistää.

Keskustan ryhmä kannattaa yhteisesti sovittua tavoitetta puurakentamisen lisäämiseksi Jyväskyllässä.

Hippos 4.2.2019 - 1 Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39)

Jyväskylä tarvitsee erottuakseen ja vetovoimatekijäkseen hipppos 2020 –kaltaisen hankeen, joka rahoitetaan valtaosaltaan yksityisellä rahalla ja jossa olisi enemmistönä yksityisiä toimijoita. Hippos2020 tulee olla kuntalaisten aktiivisessa käytössä käyttö- ja pysäköintikustannusten yhdessä pysyessä kohtuullisena. Katettu stadion on oiva lisä. Hippos ei saa näivettää Lutakon jo tarjoamia palveluja.

Keskustan ryhmä on kokolailla tyytyväinen esitettyihin muutoksiin, joskin perustelut, kytkennät ja lisärahoitusvaateet kiinteistöverosta johtuvista syistä tuntuvat hieman ontuvan. Onko niin että, mikäli hankkeen jatkuessa, jota toki toivomme, uusien kustannuserien kattajaksi haetaan aina kaupunkia? Mitkä ovat seuraavat lisärahoituskohteet liikuntatilojen irtaimiston lisäksi? Mitä tapahtuu, jos kokonaisvuokrausastetta ei saada sijoittajille riittävän suureksi?

Edelleen miljoona euroa enintään vuodessa ei mahdollista liikuntatilakalusteiden hankintaa kuin vain leasingilla ensimmäisenä vuonna. Tosin, mitä kaikkea tuohon summaan saadaan mahtumaankaan? Mutta summa summarun enintään 20 miljoona euroa 20 vuodessa aikaisempien sitoumusmiljoonien (28 Meur) ja liikuntapuistomiljoonien (6 Meur) lisäksi on suuri summa.

Ennen hyväksyvää päätäntää, tulee vakavasti pohtia riskejä ja käytännön tulevia asioita kaikkien jyväskyläläisten parhaaksi.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kehittää ja edistää koko Jyväskylää. Hippos-hankkeessa ei saa unohtua Jyväskylän muut lähiliikuntapaikat – paikat, joihin pienimmätkin lapset itse omatoimisesti pääsevät. Näitä ovat mm. taajamien ja kylien luistelu- ja pallokentät ja uimapaikat. Tärkeitä sisäliikuntapaikkoja ovat koulut, jotka kuitenkin suljetaan koulupäivä päätyttyä. Meillä on muistissa, kuinka uimarantoja suljettiin säästösyistä. Evätiin taajamien ja kylien lasten uinti turvallisilla rannoilla. Edelleen olemme kuulleet, kuinka tänäkin talvena luistelukenttiä on jäädytetty huonosti ja hitaasti. Hiekka näkyy ja tuntuu kentän pinnassa ja luistimienvaihtokopit ovat mitä sattuu, osin jopa betonilattiaa. Liikuntapalvelujen tulisi tässä Hippos-kiimassaan muistaa, että liikuntaa koetetaan harrastaa myös muuallakin kuin Hippoksella.

Kulttuuri- ja liikuntalautakuntahan on päivittänyt 6.6.2018 liikuntaohjelmaansa vuosille 2019-2025. Liikuntaohjemassa tulisi tarkemmin olla maininnat mitä suunnitelmissa esitetyissä paikoissa voi harrastaa ja millä kustannuksilla? Onko liikuntaohjelma päivitetty Hippos2020 aikakauden tasolle? Keskusta haluaa korostaa lähiliikuntapaikkojen kunnostamisen ja ylläpitämisen tärkeyttä. Hipposhankkeen edetessä tulee tiedottaa myös lähiliikuntapaikkojen ja liikuntapaikkaohjelman etenemisestä.

Yllä mainittujen asioiden varmentamiseksi Keskustan valtuustoryhmä esittää pontena, että

Kaupunki tuo koko Hippos2020 hankkeen rakentamisen ajan valtuustolle kiteytetysti tiedoksi vuosittain lähiliikuntapaikkasuunnitelmien käytännön toteutumisen vuosittaisten liikuntapaikkasuunnitelmien päivittämisten yhteydessä.

Jyväskylän TA 2019 26.11.2018 - Keskusta

Keskustan ryhmä on kokonaisuudessaan melko tyytyväinen nyt esitettyyn talousarvioon. Palvelujen tarjontaa lisätään paljon aikaisemmin esitetystä.

Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon.

Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on neljä tärkeää kohtaa:

Perusturvapalvelut

Määrärahaa on nyt lisätty tavoitteemme mukaisesti 700.000 euroa lautakunnan esityksen suuntaisesti. Määräraha kohdentuu mm.  suolistoseulontaan, neuropsykologiseen tukeen, vanhuspalveluihin ja tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoittamiseen. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Kasvun ja oppimisen palvelut

Määrärahaa lisätään 600.000 euroa lautakunnan esitystä mukaillen. Keskusta pitääkin tärkeänä, että panostamme lapsiin ja nuoriin. Sen sijaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen purkamisen sijasta meidän tulisi ehkäistä polarisaatiota eri tavoin. Perusopetuksen oppimisen tukea eli kolmiportaista tukea tulee toteuttaa lain edellyttämällä tavalla. On tärkeää, että nivelvaiheessa, oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun, oppilailla on riittävä lukutaito. Myös oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lisäksi perheille tulee tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluja. Varhaiskasvatuksessa varahoitojärjestelmää tulee kehittää joustavammaksi siten, että keikka- ja pätkätyöntekijät pystyvät ottamaan vastaan tarjottua työtä nopeallakin aikataululla.

Kaupunkirakenteessa Joukkoliikennejaos voi kohdentaa 200.000 euroa lipputukena joukkoliikenteen ystäville. Tämä näkyy halvempina bussilipun hintoina.

Tulojen kattamiseksi on huomioitu maanmyynnin tavoitteellisuus, korkomenojen realistisuus ja konsernihallinnon toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa. Lisäksi on mahdollista kertaluoteisesti nostaa osinkoja Jykiasta, Jyväskylän messuista ja Jyväs-Parkista.

Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta, joista moni kunta on myös saanut viimevuosina nauttia, erityisesti kuluvan vuoden talouskasvun myötä.

Keskustan ryhmä on huolestunut kaupungin velkaantumisesta. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa.

Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

 Jyväskylän kaupunki - Talousarvion
2019 lähetekeskustelu

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Etenkin tulevina vuosina tasapainottaminen näyttää entistä haastavammalta. Menneiden lähivuosien budjetointiin ovat vaikuttaneet helpottavasti valtuuston jo leikkaamat kuntalaisten palvelut ja valtiovallan toimet.

Talousarvion valmistelussa keväällä annettiin tosi matalat ja tiukat raamit lautakunnille vuoden 2019 suunnitteluun. Tämän johdosta lautakunnat ylittivät raamit reilusti pysyäkseen edes laillisella tasolla. Annetuissa raameissa ei oltu huomioitu riittävästi palvelutarpeen lisäystä mm. kasvaneen väestömäärän mukaisesti. Lautakunnat olivat pakotettuja tekemään ylitysesityksiä kaupunginjohtajalle ja kaupunginjohtaja budjettiesityksessään palautti osan lautakuntien tavoitteista armeliaasti. Koen tässä menettelytavassa tavoitteellista ohjausta ja jopa harhauttavaa toimintatapaa asialliseen ja rehelliseen budjettisuunnitteluun.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kovasti korostetaan sitä, että talous on tasapainossa. Yleisenä huomiona asiaa voidaan kyseenalaistaa. Ei voi olla hyvää taloudenpitoa, jos talouden nousukauden huipulla kaupungin lainakanta kasvaa 25,3 m€, jolloin lainakannan kasvu on 6-7% Tämä ei mielestäni ole vastuullista taloudenpitoa. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa. Tulisiko esim. uusia investointeja katsoa kriittisemmin? Voisiko lisävelan vähentämiseksi nykyresurssit ottaa tehokkaampaan käyttöön? Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Sinänsä on ryhdikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä kertoa, että veroprosentit pysyisivät samoina seuraavatkin vuodet.

Perusturva

Perusturvalautakunnan esityksen leikkauksien johdosta vanhuspalveluiden tehostamiset tehdään ostopalvelusopimuksista ja ICT-kustannuksista vähentämällä. Sosiaalipalveluissa ei pystytä toteuttamaan päihteitä käyttävien asunnottomien tilaratkaisua keskustaan, eikä vaadittavaa ohjaajaresurssia. Terveyskeskussairaalan 12 hoitajan resurssilisäystä, joka oli välttämätön, porrastettiin esitettyä enemmän. Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaalipalveluissa karsittiin maksuttoman ehkäisyn laajentaminen 21 ikävuoteen asti, aukioloaikojen laajennuksia ei toteuteta, eikä sulkuja kesältä poisteta. Lisäksi neuropsykiatrisen tuen palvelusetelistä karsitaan eikä perhekeskustyöntekijöitä (2 kpl) voida palkata. Myös 2 perhetyöntekijän palkkaus karsiutui listoilta. Lisäksi tukiperhetoiminnan kasvavaan tarpeeseen perusturva ei voi vastata. Avoterveydenhuollossa karsitaan apuvälineistä ja hoitotarvikkeista, suolistosyöpäseulonnan pilotista luovutaan, 1 varahammashoitajan lisäyksestä luovutaan ja 1 lasten toimintaterapeutin lisäyksestä (1.6.19 alk) luovutaan.

Viime metreillä on noussut suuri huoli sosiaalihuoltolain edellyttämän tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoituksen riittämättömyydestä, sillä viime tietojen mukaan lisätarve liikkuu 250 000-430 000 euron paikkeilla, jotta palvelua pystytään jatkamaan. Hammashuollon jonotilanteeseen puuttuminenkin tullee vaatimaan lautakunnalta lisärahoitusta, joko palvelusetelillä tai muulla tavalla järjestettynä.

Euroissa Perusturvassa KJ:n esitys karsii 1,1 M€ lautakunnan esittämästä ja tätä aukkoa ei Erikoissairaan hoidon nettolisäys 2 M€ auta. On ikävää, että KJ esityksessään on karsinut sosiaalihuoltolain toimenpanon velvoitteet, mm. ilmaisen, alle 21-vuotiaiden ehkäisyn 60.000 euroa ja leikannut apuvälineistä ja hoitotarvikkeista 50.000 euroa. Edelleen perhekuntouksen tarpeen kasvun tarve on karsittu pois 190.000 euroa ja myös neuropsykiatrisesta seteleistä on tehty karsintaa 50.000 euroa. Tärkeät suolistoseulonnat menettävät kipeästi kaipaamansa 130.000 €. Sosiaalihuoltolain edellyttämän tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoitus on riittämätön 430.000 tai 250.000+2 työntekijää. Myös hammashuollossa on tilanne muuttunut jo kestämättömäksi resurssien ja etenkin pitkien jonotusaikojen johdosta 50.000 euroa.

Näissä kaikissa kustannukset kasvavat, kun ei pystytä hoitamaan asioita ennakoidusti.

Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen ja väestön kasvun myötä enenevässä määrin. Lääkärinhoitoa ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit eivät näy vielä säästöinä käytännössä. Lääkäriin ja hoitajan vastaanotolle pääsy on edelleen kohtuuttoman pitkän jonotusajan takana.

Keskustan huolena on erityisesti sosiaali-, vammais- ja vanhuspalveluiden resursointi. Koko perusturvan lisärahan tarve vuodelle 2018 on suuri. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka työpaineet haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on tietysti yksi tie, mutta ei ongelmaton sekään.

Sivistys

Sivistys näyttäisi saavan paljolti pyytämäänsä, mutta kyse on harhasta. Keväällä annettu kehys ei kuitenkaan mahdollistanut palvelutason pitämistä nykytasolla eikä kaikkia lainsäädännön, palveluverkon laajentumisen ja palvelutarpeen kasvun edellyttämiä toimenpiteitä! Jotta edes em. tasoon päästäisiin, vaatisi se vielä 9,95 M€ lisäbudjetointia. Näin lautakunta esittikin kaupunginjohtajalle. Kaupunginjohtaja puolestaan höyläsi lautakunnan esityksestä reilut 2 M€ pois.

Tulee empimättä ajatus mieleen, onko raami- ja tavoitetaso ollut alussa tarkoituksellisesti liian alhainen? Jyväskylässä ei pitäisi ilakoida siitä, että saavutetaan lainsäädännön edellyttämätaso, vaan palvelutason tulisi olla itsestään selvästi lain mukaista. Perusopetuksessa on erittäin oleellista saada lainsäädännön edellyttämä kolmiportainen tuki toimimaan niin, että tukea oikeasti saa ja se toimii. Lisäpanostukset tulisi ohjata edelleen palvelutasoa parantaviin ja tasoa ylittäviin toimiin. Mielestämme lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Aikaisemmilla leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä.

Päällimmäisenä ajatuksena KJ:n esityksestä voi todeta, että vaikka kj budjettiperustelussaan hehkutti lapsiin ja nuoriin panostamisesta, niin se ei oikein vastaa budjetin numeroita, mikäli tarkoitus on panostaa lisää vuoden 2018 toimintaan verrattuna. Nyt käy vähän päinvastoin. On toki totta, että kaupunki investoi uusiin päiväkoteihin ja kouluihin, mutta niissähän on kyse palvelutarpeen kasvusta. 

Jyväskylä on vuosia panostanut hälyttävän vähän materiaalihankintoihin verrattuna muihin kaupunkeihin. Olemme kuulleet huolestuttavia tietoja kouluista, että oppikirjojen puutteessa perheitä on pyydetty hankkimaan harjoituskirjoja tai oppikirjoja tai harjoituskirjoja korvataan monisteilla. Tämä ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista ja harvoin kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Lautakunnan ehdottama 215.000 € tulee säilyä budjetissa. Myös nuorisotoimelle lautakunnan esitys 295.000 € tulee säilyä. Tämä maksaa itsensä takaisin tulevina vuosina. Edelleen mikäli Jyväskylä haluaa pysyä digiajassa kiinni, tulee päätelaitteiden hankinta toteuttaa sekä 4. että 7. luokkalaisille (150.000 €). Perusteluina voidaan viita mm. OPS:n uusiin tavoitteisiin.

Mikäli Jyväskylä olisi strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaan edellä, tulisi Jyväskylässä korottaa alimman päivähoitomaksuluokan vanhelpien tulorajaa 10%. Tämä tarkoittaisi sitä, että:

- enemmän perheitä olisi 0€-maksuluokassa. Näin ainakaan päivähoitomaksu ei olisi esteenä lapsen ilmoittamisesta varhaiskasvatuksen piirin.

- perheet tasa-arvoistuisivat varhaiskasvatuksen suhteen

- syrjäytyminen vähentyisi

- muutos kohdistuisi nimenomaan pienituloisiin perheisiin

- kaupungillekaan ei tulisi kovinkaan suuria kustannuksia, koska ko. perheiden päivähoitomaksu on joka tapauksessa pieni => pieni vaikutus kaupungille, mutta suuri pienituloisille perheille

Toisena rohkeana vetona olisi kotihoidon tuen korottaminen.

Kaupungin kasvaessa palvelutarve varhaiskasvatuspuolella kasvaa siinä mukana. Tämä tarkoittaa uusien päiväkotien rakentamista (5-12 M€). Kaikista kalleimpia hoitopaikkoja ovat alle 3-vuotiaiden hoitopaikat, karkeasti noin 1200 €/lapsi/kk. Mitäpä jos korottaisimme Jyväskylässä kotihoidontukea alle 2-vuotiaille lapsille.

Tästä seuraisi:

- perheiden valinnanvapautta lisättäisi pohdittaessa lapsen laittamisesta päivähoitoon vs. toisen vanhemman jääminen kotiin, kunnes lapsi 2-vuotias

- lapset ja vanhemmat voisivat viettää enemmän aikaa yhdessä, mikä toisi hyvinvointia molemmille. Alle 2-vuotiaalle lapselle paras "hoitopaikka" on kotona.

- vanhempien taakka työn ja kodin tasapainottelussa helpottuisi.

- lapsen vastustuskyky olisi kahteen ikävuoteen mennessä vahvistunut, joten lapsen sairaudesta johtuvat työstä poissaolot vähenisivät.

- kaupungin uusien päiväkotien investointitarve todennäköisesti laskisi, samoin vuosittaiset tilojen käyttökulut. Uuden päiväkodin rakentaminen maksaa melkein 30 000 €/lapsi ja käyttökulut rapiat 200 €/lapsi/kk.

- jos kotihoidontuen korotus olisi vaikka 400 €/lapsi/kk, niin säästöä tulisi 800 €/kk/ lapsi. Tuosta 800 €:sta voitaisi lohkaista vaikka 200 € kerhotoiminnan kehittämiseen, jolloin sekä lapset että vanhemmat pääsisivät kerhoissa nauttimaan (ja oppimaan) muiden sosiaalisesta seurasta.

Kaupunkirakenteessa kummastuttaa maan myyntivoittotulojen arvion alhaisuus korkeasuhdanteen aikana. Näkemyksemme mukaan tavoitteellisuutta tulisi olla enemmän.

Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin ja jatkuu. Huolenamme on joukkoliikenteen lippujen hinnat muihin kaupunkeihin verrattuna. Etua koituisi opiskelijoille ja kauempana asuville. Edelleen tulee vakavasti pohtia 4-vyöhykkeen mallin purkamista.

Joukkoliikennejaos ansaitsee kiitokset biokaasuautojen tulolle Jyväskylään. Näistä puhtaista autoista pääsevät nauttimaan kesällä 2019 linjat 5 ja 5K.

Tarkastuslautakunta

Kaupunginjohtajan TA-esitys ei vastaa lautakunnan yksimielistä esitystä. Käytännössä esitetty toinen henkilöresurssi on vedetty yli. Tarkastuslautakunnan talousarvioksi esitetään 281 200 eur (kasvua viime vuoteen 8 400 eur), joka on 57 400 eur vähemmän kuin lautakunnan esitys (joka oli 338 600 eur).

Kaupungin kokonaistalouden osalta tällä summalla tai koko lautakunnan talousarviolla ei ole suurta merkitystä, mutta tarkastuslautakunnan resursseista on puhuttu jo vuosia. Resurssit myös vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ovat alimitoitetut.

Konsernihallinto

Konsernihallinnon kustannukset ovat nousseet suuresti viime vuosista. Osa syynä on Jykesin toimintojen nivoutuminen konsernihallintoon ja elinkeinoyksikön kasvu. Kunpa tulokset olisivat vieläkin näkyvämpiä.

Tulossuunnitelmassa korkomenot on arvioitu realistisen tuntuisesti. Kaupungin tulisi panostaa lainojen lyhentämiseen, sillä korkomenojen voidaan ennustaa nousevan taloudellisen kehityksen myötä koko valtakunnassa.

On hienoa, että Jyväskylä kasvaa ja saadaan lisää verotuloja, mutta asukasmäärän nousu johtaa myös palvelujen määrän kasvattamiseen, mikä lisää kustannuksia.

On erittäin hienoa, että työttömyys on laskenut Jyväskylässäkin koko hallituskauden. Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset näkyvät kunnissa mahdollistaen railakkaatkin menojen kasvut ja investoinnit.

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen on onneksi muuttanut suuntaa. Olisi voinut toivoa jopa nopeampaa kumulatiivisen ylijäämän purkamista. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa vielä enemmän alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat kustannukset.

Mitä esitettyihin veroprosentteihin tulee, Keskusta kannattaa esitettyjä, nykyisiä veroprosentteja, joskin olisimme ilahtuneet enemmän veroporosenttien alentamisista etenkin kiinteistöveroissa.

 Jari Colliander

Tästä ei voi kuin iloita.

57 § Vastine Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen: Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä, Jyväskylän kaupungin valtuusto 11.6.2018

Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä

Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty useita muutoksia. Nämä antavat uusia mahdollisuuksia rakennusjärjestykseen, jos on tahtoa. Kunnat ovat saaneet enemmän työkaluja oman alueensa kehittämiseen, kun päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on lakimuutoksilla siirretty niille. Maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvillä päätöksillä on suora vaikutus kuntien myös Jyväskylän elinvoimaan. Kaupungilla on suuri vastuu sääntelyn keventymisestä käytännössä.

Rakennusjärjestystä päivittämällä Jyväskylä voi reagoida nopeammin rakentamistarpeeseen ja samalla täydennysrakentaminen sekä rakennusten käyttötarkoituksen muutokset helpottuvat. Yleiskaavaa voidaan käyttää laajemmin rakennusluvan perusteena haja-asutusalueella. Yleiskaavaa voidaan käyttää rakentamista ohjaavana kaavana myös vilkkaamman rakentamisen kyläalueilla. Lisäksi kylien täydennysrakentaminen ranta-alueilla helpottuu.

Jyväskylä olisi voinut olla tässä muutoksessa mukana, mutta viranhaltijanäkemys on kielteinen.

Jyväskylä olisi voinut jatkossa rakennusjärjestyksellään määrätä alueista, joilla vapaa-ajanasunnon olisi voinut muuttaa pysyväksi asunnoksi ilman poikkeuslupaa tai suunnittelutarveratkaisua.

Kokonaisuudessaan suunnittelutarveratkaisujen osalta toimintatapoja olisi voitu yhtenäistää.  Sillä mm. termi ”haitallinen yhdyskuntakehitys” on poistunut laista. Jyväskylä olisi voinut jatkossa tehdä myös alueellisen suunnittelutarveratkaisun, jolloin yksittäisten päätösten tarve olisi vähentynyt.

Kun lainsäädäntö tasolla sääntelyä on nyt purettu ja joustavoitettu, olisi tärkeää, että Jyväskylä huolehtii myös oman sääntelynsä keventämisestä ja yksityiskohtaisuuden karsimisesta kaavoituksessa sekä rakennusjärjestyksissä. Jyväskylän ei tule säännellä itseään kankeaksi. 

Keskustan ryhmä on pettynyt aloitteeseen annettuun vastauksen.

Jyväskylä ei halua huomioida maankäyttö- ja rakennuslain tarjoamia kehitysmahdollisuuksia kuten huomioida paremmin erilaiset asumisen ja elinkeinon harjoittamisen tarpeet ja kattavammin koko Jyväskylässä.

Muokkaamme jatkuvasti elinympäristöämme. Se on vireän ja elävän yhdyskunnan merkki. Muutoksen ja kehityksen on annettava tapahtua. Emme voi museoida omaa elinpiiriämme. Jyväskylän tehtävä on huolehtia siitä, että muutos on hallittua ja kokonaisuus pysyy kasassa, mutta Jyväskylä ei saa estää asukkaiden ja yritysten toimeliaisuutta. Kokonaisuutta arvioitaessa on harkittava maankäytön ja rakentamisen tarpeita, taloudellisuutta ja yhteensopivuutta. Kohtuuttomuus vaatimuksissa aiheuttaa pysähtyneisyyttä. Jyväskylän maankäytön ja rakentamisen on vastattava tarpeisiin ja tarjottava mahdollisuuksia.

Laki antaa meille nyt enemmän valtaa, vastuuta ja harkintamahdollisuuksia. Hyvällä rakentamisen sääntelyllä Jyväskylä voi houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja toimeliaisuutta vahvistaakseen omaa elinvoimaansa. Hyvällä sääntelyllä voidaan reagoida nopeasti muuttavaan tarpeeseen.

Rakennusjärjestyksen päivittäminen tulee nähdä keinona vahvistaa Jyväskylän elinvoimaa ja houkuttelevuutta rakentamiseen.

Jari Colliander

Keskustan valtuustoryhmän pj.

S

Jyväskylän keskustavisio 2030 -kaupunkikeskustan kehittämisen linjaukset

Keskusta Jyväskylässä on ja tulee olemaan Jyväskylän ydin. Meille kaikille on tärkeää, että keskusta voi hyvin ja me kaikki haluamme luoda edellytykset keskustan kasvuun.

Jyväskylän tarvitsee elävän keskustan, sillä keskusta toimii koko kaupungin käyntikorttina.

Kaupunkikeskusta on kuitenkin viime vuosien ajan kuihtunut. Tyhjiä liiketiloja on ilmaantunut alati enenevässä määrin, asukkaat ovat muuttaneet taajamiin ja autoilijat karttavat kaupunkikeskustaa lisääntyneiden ajorataesteiden ja haastavan pysäköinnin suhteen.

Esitetty keskustavisio ajatuksena on tällä hetkellä paras esitys, jolla pyritään saamaan Jyväskylän kaupunkikeskustaa nousuun. Esitys on tosin kokolailla hunajainen, mutta jos edes osa visiosta etenee suunnitellusti, olemme saavuttaneet jotain.

On hienoa, että tavarajunien pysäköintiä ajatellaan siirrettävän pois keskustasta. On hienoa, että pysäköinnin mitoitusta rakentamisessa väljennetään ja samalla vähennetään asumisen kustannuksia. On hienoa, että Jyväskylä osallistuu normitalkoisiin, vaikkakaan autoilevalle keskustan palveluiden käyttäjälle ei ole vaikutusta tässä muutoksessa. Asukaspysäköinnin periaatteen muutos ei helpota nykyistä keskustassa autoilevaa, asukaspysäköijää tai asiakaspysäköijää.

Jyväskylän keskustan valtuustoryhmä on kantanut jo aikaisemmin huolta kaupunkikeskustan tilanteesta. Olemme pyytäneet mm. viime syksynä jakamatonta huomioita pysäköinnin helpottamiseen ja tätä kautta koettaneet saada lisää uusia tulijoita asioimaan keskustaan ja sen eri liikkeisiin. Olemme kantaneet huolta yrittäjien palautteiden huomioimisesta, sillä kivijalkaliikkeet ovat vaikeassa markkinassa mm. nettikaupan ja lisääntyneiden kauppakeskusten paineessa.  Torin asemasta ja käytöstä olemme olleet myös huolissamme. Tulisiko yrittäjien enemmän panostaa kaupunkikeskustassa palvelujen tarjontaan kuin tavaroiden?

Jyväskylän keskustaan voidaan helposti tulla erilaisin kulkuvälinein ja keskustassa on mukava olla. Kaupunkikeskustassa tulee voida asioida päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin ilman erillisiä lisäkustannuksia tai pelkoa pysäköinnistä. Tätä kautta saamme lisää kävijöitä, yrityksiä ja positiivisia elämyksiä.

Keskustan ryhmä toivoo ja kannustaa Keskustavision 2030 toteutukseen asukaslähtöisesti ja käyttäjäystävällisesti. Jyväskylän keskusta on meille kaikille rakas ja tärkeä asia.

Laajakaistasta valtuusto 26.3.2018

26.3.2018 17§ Keskustan valtuustoryhmän ja Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite laajakaistaverkon toteuttamisesta Jyväskylään

Esitämme asiaa palautettavaksi uudelleen valmisteluun.

Vastaus sisältää perustavanlaatuisen virheen.  Tämä virhe liittyy kapasiteettiin: 4G-verkko ei takaa 100 megabitin nopeutta kaikkina aikoina kaikille paikoille, vaan ko verkon voimakkuus vaihtelee alueittain ja ajankohdan mukaan. Kasvavan 4G verkkoliikenteen määrän johdosta hidastuu verkkoliikenne jo nyt. Operaattoreiden lupaamasta nopeudesta toteutuu vain murto-osa ja Jyväskylän taajamissa vielä vähemmän.

Ongelma on, että esityksessä ei huomioida pinnanmuotoja, säätä eikä kuormitusta. Kyse ei ole vain maaseudun ongelmasta vaan myös vanhojen taajama-alueiden ongelmasta.

Käytettävyys ei siis ole taattu. Yhteys, joka toimii 24/7 on välttämätön, koska palvelut tulevat siirtymään yhä enemmän verkkoon. Mielenkiintoista on, että edistyksellisissä kaupungeissa ja kunnissa 100% peitto on taattu. Käytännössä Jyväskylässä esimerkiksi Palokassa verkko ruuhkautuu ja on tukossa.

Ne, joilla asiat ovat kunnossa, näkevät asian niin, että ei ole mitään tarvetta tehdä yhtään mitään ja isojen operaattorien toiminta hoitaa asian itsestään pois.

Keskustan ryhmässä kannetaan huolta yrittäjien toimintaedellytyksistä koko Jyväskylässä.  Vastauksessa tulisi huomioida Jyväskylän eri alueiden tasapuolisempi kohtelu mm. yrittäjien osalta. Kuinka Jyväskylä suunnittelee jatkossa myös muiden alueiden kuin kaupunkikeskustan palvelujen kehittämistä. Edelleen vastastauksessa tulisi olla kartoitettuna todelliset yrittäjien tarpeet laajakaistaan alueilla, joilla niitä ei ole.  

Mitä Jyväskylän kaupunki siis oikeasti aikoo tehdä digitaalisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi?

Perinteisillä tavoilla hoidettavia palveluja poistetaan uusien digitaalisten palveluja myötä, mutta tämä heikentää osalla palvelujen saantia toimimattomien tai heikosti toimivien yhteyksien myötä. Käsiteltävä päätösehdotus keskiarvoistaa laajat alueet, ja lopuille alueille ei tarvitse tehdä yhtään mitään.

Demokratiassa enemmistö päättää, mutta voi kysyä, että onko tällaisessa eri alueita eriarvoistavassa kuntamammutissa tultu tien päähän, jossa ruutukaava nauttii palveluista, keskittää ja kuluttaa verorahat ja taajamilla pelkkä maksajan rooli.

Toivottavasti samalla joku ei levitä seireenien laulua 5G:stä. Asemakaava-alueella on 5G-tukiasemia varten lyhtypylväsverkko, maalla ei. 5G-asemia tarvitaan 10 kertaa tiheämpään kuin 4G-asemia – tästä vaietaan. Valokuitua sellaisenaan ei aina tarvitse tuoda joka paikkaan sisälle asti. 5G:llä voinee joskus 5-10 vuoden päästä hoitaa viimeiset 100 metriä langattomasti.

Valokuitua on pakko rakentaa runsaasti lisää - Suomi on Ruotsia välivuoden jäljessä. Langaton tarvitsee aina taakseen valokuidun.

Jos aiomme olla moderni kaupunki ”Rohkeasti aikaansa edellä”, toimivat yhteydet ovat keskeinen infran rakentamisen edellytys, jotta voidaan taata palvelut digitaalisina luotettavasti asukkaille. Tämä on asukkaiden ja elinvoimaisen yritystoiminnan perusoikeus ja –edellytys.

Viite:

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8056cd7d

Älykkään maaseudun tavoitteena on turvata digitalisaation

avulla maaseudun kansalaisten ja yritysten elinolosuhteet kartoittamalla mahdollisuuksia

kehittää eri alueille soveltuvia maaseudun palveluratkaisuja ja uusia toimintamalleja

Jari Colliander

Keskustan rpj.

Hallintosäännöstä, Valtuusto 12.2.2018

Aikaisemmin on ollut tapana, että ryhmäpuheenvuorot pidetään vaalien osoittamassa kokojärjestyksessä.  Menettelyn huonopuoli on se, malli toimii tasan niin kauan kuin ryhmät vastaavat vaaleissa olleita ehdokaslistoja.  Mutta kun vaaleissa ei valita valtuustoryhmiä, vaan valtuutettuja ja lain mukaan valtuutetut voivat muodostaa ryhmät ihan oman mielensä mukaan.

Näin kahdelta listalta valitut voivat perustaa yhteisen valtuustoryhmän.  Tai toisinpäin, eri seuraisetkin voivat laatia vaalitaktisista syistä yhteisen listan ja sitten valtuutettuina perustaa kaksi tai useampia valtuustoryhmiä.  Molemmissa tapauksissa valtuustoryhmät eivät vastaa vaalien tuloksia sellaisenaan.  Mikä olisi jälkimmäisen tapauksen puhumisjärjestys.  Puhuisivatko kaikki ryhmät vaalin mukaisesti vaalilistan koon mukaisella paikalla vai ryhmän koon mukaan?

Entäpä jos sellainen valitsijayhdistys kuin "Kaikkea hyvää kaikille" saisi hyviä ehdokkaita ja sen seurauksena 11 valtuutettua, joka muodostaisi valtuustoryhmän A.  Jonkun ajan kuluttua kävisi ilmi, että osa näkee hyvän täysin eritavalla kuin toiset.  Seurauksena viisi valtuutettua eroaisi ja perustaisi uuden ryhmän B.  A ryhmä pitäisi puheensa kuin olisi 11 ryhmä ja B tietysti viimeisenä yhden valtuutetunkin ryhmien jälkeen.  Sitten A ryhmä pienenisi yksi kerrallaan paikkakunnalta poismuuton kautta ja tilalle tulevat valtuutetut olisivatkin liittyneet B ryhmään. Vieläkö viimeinenkin A-ryhmäläinen pitäisi ryhmäpuheenvuoron kuin edustaisi 11?  Entäpä jos hänkin joutuisi eroamaan ja A ryhmässä ei olisi ketään ja ryhmässä B olisi 11.  Näin ryhmässä B olisi kaikki ehdokaslistan valitut, mutta ei edustaisi valtuuston puheenjohtajan esittämän muutoksen mukaan ehdokaslistaansa ja saisi puheenvuoronsa viimeisenä.

Keskustan ryhmä pitää kummallisena, että viranhaltijoiden perusteleman ja  KH:n yksimielisen esityksen johdosta asia esitetään pperusteellista muutosta. Keskustan mielestä on oikein, että kuntalaiset tietävät ajan tasaisesti kunkin valtuustoryhmän koon ja näin valtuuston valtasuhteet, jotka on syytä huomioida päätöksen teossa.

Kannatamme KH:n yksimielisesti päättämän hallintosäännön mukaista esitystä.

Jari Colliander, rpj.

Jari Collianderin (Kesk.) ym. valtuutettujen pysäköintiä ja pysäköinninvalvontaa

koskeva valtuustoaloite

                        D/2430/08.01.03.00/2017

Jari Colliander

Keskisuomalaisessa, isänpäivänä, 12.11. yleisönosastolla oli nimimerkin Jo kuumeisesti. SOS! kirjoitus: ”Hei maakunnan väki! Tulkaa joukolla tyhjenevään Jyv. keskustaan asioimaan. Me yrittäjät ja etenkin Jyväskylän pysäköinninvalvonta odotamme teitä.”

Ottamatta sen enempää kanttaa, tuo kirjoitus kuvastaa mielestäni erittäin hyvin Jyväskylän kaupunkikeskustan nykytilannetta ja pysäköinninvalvontaa kuntalaisten näkökulmasta.

Valtuustoaloitteemme on saanut yllättävän paljon huomiota, josta olemme tyytyväisiä. Yhtenä päätavoitteena oli nostaa keskusteluun Jyväskylän pysäköinti ja sen edistäminen.

Aloite oli osoitettu pysäköinninvalvonnan suunnittelijoille ja päätösten esittelijöille. Aloitteessa pyydettiin toimia pysäköinnin edistämiseksi ja helpottamiseksi mm. tapahtumapysäköinnissä, perhejuhlissa ja kotiavussa.

Vastineessaan valmistelijat kiertävät asiaa kauttarantain: aloitteessa ei pyydetty vertailua eri kaupunkeihin virhemaksujen määrässä tai Jyväskylään muuttavien määrää.

Ehkä syvintä sanomaa eivät valmistelijat tässä valtuustoaloitteessa sisäistäneet. Pysäköinninvalvonta on palvelua-ala ja palveluammatti. Aivan kuten esimerkiksi poliisin, vanginvartijan, kaupunginjohtajan ja luottamushenkilön työ. Kaikki työ on palvelua. Myös pysäköinninvalvonnan tulee tuntea ja kokea itsensä palveluntuottajaksi eikä asettua muiden yläpuolelle tässä ehkä epäkiitollisessa ammatissa. Tässä on pysäköinninvalvonnan suunnittelijoiden ja esimiesten näytönpaikka.

Pysäköinti on nähtävä ehdottomasti osana suurempaa, kaupunkikeskustan kehittämistä koskevaa suunnitelmaa. Jyväskylällä ei ole varaa näivettää keskustan kivijalkakauppojen menestymistä. Pysäköinnin ja myös pysäköinnin valvonta on tärkeä osa koko keskustan kehittämistä. Pysäköinnin tulee olla houkuttelevaa, ei luotaan työntävää.

Aloitteessa pyydettiin toimintaa pysäköinnin edistämiseksi – ei lakien rikkomiseksi. Vastineessa tuotiin esiin mahdollisuuksia edistää pysäköintiä aloitteessa pyydetyissä kohdissa. Näistä sain keskustella pitkähkön puhelun pysäköinnin suunnittelijan kanssa heti aloitteen jättämisen jälkeen. Silti vastineessa olisi toivonut myönteisempää asennoitumista ja esityksiä kehittämiskohteiksi ja –keinoiksi lain mukaisissa puitteissa. Molemminpuolinen valistus ja ymmärrys ei olisi myöskään pahaksi.

Keskustan ryhmä kiittää osaltaan aloitteen vastauksesta ja seuraa pysäköintiä jatkossakin. Toivomme näkevän enemmän positiivisia kannanottoja Jyväskylän pysäköinninvalvonnasta, sen suunnittelusta ja myönteistä asennetta. Jätämme uuden aloitteen ensi vuonna, jos aihetta ilmenee.

Jyväskylän TA 2017 27.11.2017

Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä.

Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon.

Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on viisi tärkeää kohtaa:

Perusturvapalvelut

Määrärahaa on nyt lisätty 1,375 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen suuntaisesti. Omaishoitoa edistetään, perhehoidon, perhekuntoutusta ja lastensuojelua parannetaan. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Vuoden 2017 talousarviomuutokset on tuotu ja tuodaan perinteisesti yhtenä suurena kokonaisuutena, jonka valtuuston on pakonomaisesti vain hyväksyttävä.

Keskustan mielestä näihin talousarvomuutoksiin tulisi puuttua jo heti, kun niistä tiedetään. On totta, että joistain muutoksista tiedetään jo keväällä. Nämä tulisi tuoda aikaisemmin valtuustolle päätettäväksi ja samalla voitaisiin paremmin samalla vastuuttaa viranhaltijoita. Nyt valtuustoa käytetään kumileimasimena suurissakin määrärahalisäyksissä.

Kasvun ja oppimisen palvelut

Määrärahaa lisätään 1,2 miljoonaa euroa lautakunnan esitystä mukaillen. Varhaiskasvatuksen hoitajamitoitusta ei pienenetä, oppimateriaaleja ei leikata ja pienituloisten perheiden lasten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja alennetaan. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Kaupunkistrategia digitalisaatio-osuuteen on lisätty laajakaistan kehittämistavoite:

”Tietoliikenneyhteyksien tiedonsiirtonopeudet kasvavat digitalisaation kehittymisen myötä. Tavoitteena on, ettei digitaalista eriarvoisuutta pääse syntymään kaupungin eri alueiden välillä. Laajakaistayhteyden merkitys kasvaa sähköisten palveluiden lisääntyessä. Palvelujen saavutettavuuden lisäksi nopeaa yhteyttä tarvitaan myös etätyössä ja yritystoiminnassa.”

Lisäksi Museohanketta edistetään ja lisätään nuorten kesätyöllistämistä.

Tulojen kattamisessa on huomioitu verotuloarvion nousu ja tietohallinnon ja elinkeinoyksikön toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa.

Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta, joista moni kunta on saanut viimevuosina nauttia, erityisesti kuluvan vuoden talouskasvun myötä.

Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.

Jari Colliander, rpj

Jyväskyläläisten kaupunkistrategiaa 3.11.2017

Keskisuomalainen kirjoitti värikkäästi Jyväskylän kaupunkistrategiasta aviisissaan 1.11. Asian merkitys ei välttämättä kaikille ole avautunut, mutta keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta kuntalaisten parhaaksi määritetään juuri ao. asiakirjassa. Strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvioon ja meidän valtuutettujen tulee valvoa, että näin tapahtuu. Strategia tehdään valtuustokaudeksi.

Jyväskylän kaupunkistrategian teko on aloitettu kiitettävän ajoissa. Jo ensimmäisessä tapaamisessa laadittiin arvoja, mistä ei aina aikaisemmin ole aloitettu. Luottamushenkilöt otettiin mukaan jo alussa, josta ansiokas kiitos, joskaan useista kokoontumista huolimatta päälinjat säilyivät kuin kiveen hakattuina.

Keskustan arvoissa koulutus on merkittävässä osassa. Toimme jo varhaisessa vaiheessa esiin näkemyksemme, että viranhaltijaesityksessä koulutus on jäänyt liki huomiotta strategiakärjistä. Mitä suurempana kärkenä kasvatus ja koulutus kaupungin strategiassa on, niin sitä enemmän kaupunki sitoutuu sitä kehittämään. Jospa lapsilta, nuorilta, opettajilta ja kasvattajilta leikkaaminen saataisi joskus kääntymään jopa kehittämiseen ja resurssien lisäämiseen.

Koulutuksen korostaminen on erittäin ajankohtaista varsinkin nyt, sillä tämän valtuustokauden aikana sote-uudistuksen myötä sivistystoimi tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävässä roolissa kaupungin päätäntävallassa. Keskusta on nähnyt Jyväskylän koulutuskaupunkina ja haluaa sitä Jyväskylän edelleen olevan.

Toisen merkittävänä asia on heikompiosaisten ja –tuloisten huomioimisen puuttuminen kaupunkistrategiasta. Toki strategian tulee olla ylevä ja suuria tavoitteleva, mutta päätettyä asiakirjaa voi nähdä myös vain hyväosaisten strategiana.

Jyväskylän kaupunki haluaa strategiansa mukaan olla ”Rohkeasti aikaansa edellä”. Jotta tähän päästään, kaupungin sekä viranhaltijoiden että poliittisten päättäjien, täytyy aktiivisemmin ja järjestelmällisemmin huomioida, kuinka päätöksissä kohdellaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia. Tällä tarkoitetaan sitä, että voiko nämä väestöryhmät oikeasti hyödyntää kehitettäviä palveluita, vai ovatko reaalimaailman hyötyjiä parempiosaiset.

Tästä Keskustan ryhmä teki myös valtuustoponnen, sillä Keskustan arvojen mukaisesti myös heikommista tulee pitää huolta. Ponsi hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, mutta jäimme ihmettelemään muutaman ryhmän vastustusta ja jopa eriävää mielipidettä.

Asian tärkeyttä ja vakavuutta korostimme tekemällä myös aiheesta valtuustoaloitteen.

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodeksi 2018 (30.10.2017)

Jyväskylän on ollut tunnetusti hyvä kaupunki asua, elää ja yrittää, mutta myös kallis paikka asua. Asumiskustannuksissa mediatietojenkin mukaan Jyväskylä on edustanut kalleudessaan maan kärkeä. Lakisääteisten maksujen ja kaupungin itsensä määrittelemien hintojen ja taksojen vuoksi moni muuttaja pohtii muuttoaan edukkaimpiin kuntiin aivan Jyväskylän palvelujen tuntumaan. Uuraisten, Laukaan ja Toivakan kunnat Muuramesta puhumattakaan imevät edukkaammilla asumiskustannuksilla ja asukasystävällisillä tonttihinnoillaan uudisasukaita. Jyväskylään muuttaisi vielä enemmän uusia asukkaita, mikäli Jyväskylän kuntalaisia ahdistava tiukka rakennusjärjestys ja byrokratia toimisivat asukasystävällisemmin.

Keskustan mielestä tähän tarvitaan muutos. Jyväskylään tulee kehittää tasapuolisesti. Tulevina vuosina tulee taksojen ja maksujen alentua, sallia enemmän suunnitelmallista rakentamista koko Jyväskylään ja jopa pyrkiä alentamaan kiinteistöveroaan.

Kiinteistövero on puhtaasti fiskaalinen, eli sitä ei ole korvamerkitty minkään toiminnon kattamiseen, vaan on tarkoitettu yleisesti kunnan menoihin käytettäväksi.  Aikoinaan kiinteistöveron tullessa lakkautettiin (ei korvattu) katumaksu, joka oli korvattu nimensä mukaiseen käyttöön.  Samalla lakkautettiin mm. manttaalimaksu.

Kiinteistöveroa on kannatettu siksi, että sillä voidaan verottaa niitäkin, joilta lainsäätäjä on muuten vapauttanut tai alentanut kunnallisveroa (mm. pienituloiset).  Kannattajien mielestä kiinteistöverossa on hyvää se, että veropohja on bruttomääräinen.  On se ja sama onko omistajalla kiinteistöveron kohteeseen 0% vai 100% velkaa tai onko siitä tuloja vai menoja.  Eikä siitä pääse eroon edes vuokralla, kun se nostaa aina myös vuokria.

Kiinteistövero ei ole em. syistä johtuen hyvinvointiyhteiskunnan arvojen mukainen.

Paremman paikoituksen Jyväskylä

Jyväskylän on tunnettu suurista yleisötapahtumista. Etenkin kesäiset massakokoontumiset ovat tuoneet positiivistakin huomiota.

Valitettavan usein on saatu median kautta palautetta paikoituksen epäonnistumisesta, jolloin satunnaiset kävijät ovat saaneet kokea pysäköintivirhemaksun autonsa tuulilasissa. Tällainen palaute ei näytä hyvältä. Aktiiviset pysäköinninvalvojat, jotka toki toimivat kaupungin linjausten mukaan, ovat mustanneet monien markkinoiden asiakkaiden tunnelman.

Jyväskylän pysäköinninvalvonnan tulisi olla sallivampi ja antaa tapahtumajärjestäjille parempia mahdollisuuksia hoitaa pysäköintiä. Tärkeää olisi tiedottaa tapahtumajärjestäjiä ja autoilijoita mahdollisuuksista pysäköintiin ilman pysäköintivirhemaksua.

Edelleen kaupungin tulee kiinnittää huomiota asumisalueiden perhejuhliin ja niissä tapahtuviin hetkellisiin ylimääräisiin pysäköintitarpeisiin mm. tiedottamalla ja mahdollistamalla.

Edelleen kaupungin organisoima kotiapu on kohdannut pysäköintiongelmia. Kaikkien hoidettavien lähellä ei ole P-aluetta. Käyntiajat ovat tiukat ja aikaa ei soisi P-alueen etsintään menevän. Eikö hoitajien autoihin voi laittaa ”huoltoautojen” kaltaisia tunnuksia, joissa on tarkemmin jo rajattu sallitut kadut.

Kaikista virheistä ei ole pakko sakottaa, se on tahdon asia. Eikö valistustyö tuota parempaa tulosta? Oheistusta, tiedottamista ja joustavuutta on lisättävä. Toivomme positiivisemman imagon Jyväskylää. Olemme tehneet asiasta esityksen valtuustolle 25.9.2017.

KSML 28.9.2017:

http://edition.pagesuite-professional.co.uk/html5/reader/production/default.aspx?pubname=&edid=b5e7e0d6-5b3c-4d4a-a057-5211340e21ed&pnum=8

Jari Colliander - huomisen huolenpitäjä

Hernekeittotarjoilua la 18.3.2017

Esittelyvideo 

Kuntalaistapaamisessa 25.2.2017

Radio Kompassissa 28.3.2017 vaalitentissä Johanna Karjulan kanssa.

Kuuntele

https://www.radiokompassi.fi/uutiset/radio-kompassin-kuntavaalitentti-keskusta

Kahvi houkutteli ja asia kiinnosti 1.4.2017 kävelykadulla.

Äänestäjiltä vaaditaan paljon (29.3.2017)

Palokka -lehti 6.4.2017

https://www.monexmedia.fi/lehdet/palokka_lehti.pdf

Kuntavaalikampanjointi jatkuu nyt kiihkeänä. Vaalikoneista tarkastellessa tulee huomata vaalikonekysymykset, jotka vastaajille ovat aiheuttaneet osin harmaita hiuksia. Kysymyksiin ei voi vastata yksiselitteisesti esitetyllä tavalla, jotta ei tulisi väärin ymmärretyksi. Lisäselvityksiin on toki mahdollisuus, mutta kuinka moni perehtyy niihin, koska vastaukset rankataan kyllä – ei –akselin mukaisesti. Osa kysymyksistä on ollut myös harhaanjohtavia. On aivan eri asia, puhutaanko parkkihallista Kirkkopuiston vai Paraatiaukion alle. Kukaan ei Kirkkopuiston alle halua mitään P-hallia rakentaa.

Vastaamisessa on myös huomioitava se, että tietämyksen taso vaihtelee vastaajilla kuin lukijoillakin.  Jo mukana olleella valtuutetulla on jo saatua tietämystä ja käsitellyistä asioista. Tietämystä, mitä ei mediassa sen syvällisemmin ole esitelty. Tämä tieto puuttuu monilta lukijoilta, sillä mediatieto ei ole kaiken kattavaa. Vaalikonevastauksia analysoitaessa tulee lukijan pohtia myös sitä, onko vastattu äänestäjiä miellyttävästi, kaikille kaikkea ja veloituksetta vaiko vastuullisesti, mihin on realistiset mahdollisuudet ja koko Jyväskylää tasapuolisesti edistävästi. Summa summarum, pääasia on käydä äänestämässä – oikein.

Vaaliohjelma - lyhyt versio 28.1.2017

Keskusta - Jyväskyläläisten hyvinvoinnin puolesta

Päätösvalta kaikissa tärkeimmissä kaupunkilaisia ja kaupunkia koskevissa asioissa on palautettava valtuustolle! Kaupunginvaltuuston on päätettävä ennen muuta arjen lähipalveluista ja kaupungin elinvoimaisuudesta. Tule mukaan rakentamaan viihtyisää, turvallista, elinvoimaisempaa ja vetovoimaisempaa Jyväskylää. Tavoitteenamme ovat:

Hyvät yrittämisen ja työllistymisen edellytykset:

- Sujuvoittamalla työllistymistä elämän eri vaiheissa.

- Vahvistamalla yrittäjyyden ja yritysten toimintaedellytyksiä.

- Panostamalla tehokkaasti Jyväskylän elinvoimaisuuden ja vetovoiman kehittämiseen- Kehittämällä puitteita uusien yritysten syntymiselle ja kasvulle.

- Kannustamalla Jyväskyläläisten osaamista kehittymään työpaikoiksi.

- Jyväskylälle aktiivisempi rooli opiskelijoiden ja yritysten yhteen saattajana.

Kunnossa oleva talous

- Työn ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla luomme veronmaksukykyä, jolla kaupungin talous pidetään tasapainossa ja maksut sekä verot kilpailukykyisinä.

- Sitoudumme byrokratian karsimiseen ja lupamenettelyjen nopeuttamiseen

Sujuva arki luodaan

- Turvaamalla lähipalvelujen saatavuus kaikille.

- Varmistamalla kattavat neuvolapalvelut perheiden tueksi.

- Tukemalla kotona tapahtuvaa lastenhoitoa – perheen vaihtoehdot ja hyvinvointi ovat tärkeitä.

- Panostamalla ikäihmisten monipuolisten palvelujen saatavuuteen

- Tukemalla omaishoitajien jaksamista ja ikäihmisten edellytyksiä asua omassa kodissaan.

Hyvä koulutuskaupunki - siitä pidämme kiinni:

- Korkealaatuiset palvelut varhaiskasvatuksesta korkeimpiin opintoihin on Jyväskylän vahvuus, jota on vaalittava sekä taloudellisin resurssein että koulutoimen ja perheiden yhteisvoimin.

- Peruskoulun päättäville on turvattava riittävästi jatkokoulutus- ja työssäoppimispaikkoja sekä edelleen edullisia opiskelija-asuntoja.

Aito mahdollisuus asua ja rakentaa erilaisissa ympäristöissä:

-  Kasvava kaupunkimme tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

- Meidän Jyväskylä tarkoittaa koko kaupungin kehittämistä, vireää keskustaa, luonnonläheisiä kaupunginosia ja kyliä niin, että kaikilla on aito valinnanvapaus asumiseensa.

- Nyt meillä on edellytykset monipuoliseen tonttitarjontaan alueellisesti oikeudenmukaisella kaavoituksella. Kaikille on turvattava vapaus valita asuinpaikkansa.

 Monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut:

- Liikuntakaupungin maineesta huolen pitäminen ja maineen lunastaminen edellyttää liikuntapaikkojen laadun takaamista, määrän lisäämistä ja tarjonnan turvaamista eri puolilla kaupunkia. Avainasemassa yhteistyö kolmannen sektorin ja seurojen kanssa.

- Kulttuuripalveluja kohentamisen uudet mahdollisuudet ja painopiste on omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisessa.

Turvallinen ja viihtyisä ympäristö syntyy

- Kuntalaisia kuuntelevalla kaavoituksella, rakentamisella ja palvelujen tarjoamisella. Asettamalla viihtyisyys ja turvallisuus kaupallisten intressien edelle.

- Kun kannustamme jokaisen kuntalaisen ottamaan osavastuuta turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.

Lue lisää tavoitteistani - www.keskusta.fi/jyvaskyla

KESKUSTA - LÄHELLÄ SINUA

Valtuuston vallasta (valtuusto ma 12.12.2016)

Pykälä 102 valtuustoaloite, jossa esitetään, että mahdollinen Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuotaisiin kaupungin valtuuston käsittelyyn, on sinänsä mahdoton, kuten vastauksessa selvästi kerrotaan.

Aloitteen olisi pitänyt kohdistua hallintosääntöön, joka on vienyt päätöksenteon valtuustolta lautakunnalle.

Keskustan ryhmä vastusti vuonna 2012 hallintosääntöuudistusta, jossa valtuuston valta siirrettiin lautakunnille ja valtuustolle jäi vain suurten linjauksien visiointi. Tämän olemme voineet viime vuosina havaita valtuustossa käsiteltävien asioiden määränä ja laatuna.

Jyväskylän kaupungin valtuusto hyväksyi suurimmat hallintosääntömuutokset kokouksessaan 4.6.2012. Muutosten myötä valtuusto teki oman asemansa entistä merkityksettömämmäksi vahvistaessaan päätöksenteon siirtymistä viranhaltijoille, kaupunginhallitukselle, lautakunnille, erilaisiin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Tehty muutos on merkittävästi ristiriidassa hyvän hallintotavan ja kaupunkilaisten osallistamisen keskeisten periaatteiden kanssa. Näitä periaatteita ovat julkisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Nämä periaatteet vahvistavat myös kaupunkilaisten äänestysaktiivisuutta, johon Jyväskylässä tulee kiinnittää nopeasti huomiota. 

Kuntalain 27§ mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lain mukaan osallistumista ja vaikuttamista edistää erityisesti palveluja käyttävien kuntalaisten valitsemat luottamuselimet. Näistä elimistä valtuusto on merkittävin osallisuuden ilmentymä, jonka jäseniksi kaupunkilaiset ovat valinneet niitä ihmisiä, joiden he katsovat edistävän heille tärkeitä asioita.

Kunnallisen demokratian kannalta on olennaista, että valtuustossa käsitellään tärkeitä kuntalaisia koskevia asioita ja samalla käydään julkista keskustelua esityksistä ja päätöksistä.

Edelleen 27.1.2014 tehdyllä hallintosääntömuutoksella valtuusto siirsi keskeisiä kaupunkilaisia koskettavia palveluita kuten koulun, päivähoidon ja terveydenhoidon asioiden käsittelyn valtuuston ja kaupunkilaisten ulottumattomiin. Nykytilanteessa ainoaan julkiseen ja internetinvälityksellä kotoa seurattavaan päätöksentekotilanteeseen, valtuuston kokoukseen, jää kaupunkilaisten sujuvan arjen kannalta toisarvoisia asioita kuten yksittäisiä asemakaavoja, luottamusmiesvalintoja ja tiedoksiantoja. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei käy missään vaiheessa todellista kaupunkilaisten kannalta tärkeää arvokeskustelua tai strategisia linjauksia.

Äänestyksessä Keskustan palautus esitys -  joka olisi mahdollistanut kouluverkkojen, terveyasemien ja muiden palveluverkostojen päätösten käsittelyn valtuustossa - hävisi äänin 29-37 yhden äänestäessä tyhjää.

Keskustan ryhmä teki asiasta valtuustoaloitteen 24.2.2014. Keskustan esityksen mukaan Jyväskylän kaupungin olisi tullut käynnistää merkittävä, valtuuston vaikuttavuutta ja kaupunkilaisten osallisuutta lisäävä hallintosääntöuudistus, jonka tavoitteena tuli olla valtuuston roolin terävöittäminen kuntalaisia laajasti koskettavissa keskeisissä kysymyksissä. Edelleen uudistuksessa olo arvioitava liikelaitosten ja erillisten yhtiöiden toimivuutta vallan ja vastuunjaon näkökulmista.

Valtuustoaloite jäi ilman vaikuttavuutta valtuuston tahdon mukaisesti.

Hyvät valtuutetut, Keskusta on ainakin yrittänyt.

Rakennusjärjestyksestä, Valtuusto 12.12.2016, 100§

Tässä rakennusjärjestyksen muutoksessa on kyse rakennusjärjestyksen tarkistamisesta, joka on toteutettu hallituksen päätöksessä 29.4.2013/173 annetun toimeksiannon mukaisesti.  Keskustan ryhmä otti jo esille rakennusjärjestyksen päivittämistarpeita v. 2013, kun rakennusjärjestystä viimeksi muokattiin.

Keskustan ja muidenkin valtuustoryhmien silloin esittämiä havaintoja ja päivitysesityksiä ei tässä rakennusjärjestyksen tarkistusprosessissa ole huomioitu toivotulla tavalla. Esimerkiksi haja-asutusalueiden määräysten erinäistäminen sekä sujuvoittaminen ovat sellaisia asioita, joita tässä tarkistusprosessissa ei ole selvitetty.

Keskustan ryhmä ymmärtää, että rakennusjärjestyksen on oltava lainmukainen, mutta koemme, että tässä muutoksessa on menty siitä, mistä aita on matalin. On ollut kolme vuotta aikaa kaupungistuneiden viranhaltijoiden paneutua maaseutumaisuuteen ja se ominaispiirteisiin. Keskustan ryhmä ei ole kannattamassa suunnittelematonta rakentamista maalle tai haja-asutusalueille, mutta koemme tärkeäksi pitää koko Jyväskylää asuttuna ja elinvoimaisena.

Kaupunkimaisen asemakaava-alueiden ja maaseutumaisen alueiden rakentamisen ohjaaminen on erilaista. Asemakaava-alueiden ja sen ulkopuolisten alueiden määräyksiä tulee kehittää ja ohjeistaa nykyisestä. Määräysten laatiminen kunnan eri osille voidaan kokea haastavaksi ja vaikeaksi, jos tahtoa ei ole.

Kärjekkäimpämä määräyksenä on rakennusjärjestyksessä maalla, taajaman ulkopuolella on kuorma-autoyrittäjän tai metsäkoneyrittäjän kaluston tai yksityisen asuntoauton säilyttämisen mahdollinen kieltäminen omassa pihassa eli asuinrakennusta varten tarkoitetulla rakennuspaikalla tai yli viiden erillisen rakennuksen rakentamisen estäminen.  Pienet varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, katetut kesä-keittiöt, grillikatokset ja -kodat, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit ja muut vastaavat ovat saaneet merkittävän huomion ja ohjeistuksen. Onneksi viranhaltija esityksessä on pykälästä 22 otettu sentään koirankopit pois, vaikka kissan ja koiran ulkotarhasta on säädelty tarkasti toisaalla.

Yhteenvetona voi nähdä, että jatkossakin on maaseutumaista rakentamista ohjaa samat säännöt ja ohjeet kuin kaupunkikeskustaa ja taajamia. Maaseudun ja haja-asutusalueiden kehittämistä ja rakentamista ei tässä nähdä mahdollisuutena ja niiden rakentamista halutaan ohjata samoilla tiukoilla ja kirjatuilla säännöillä.

Jyväskylää ympäröivät kunnat imuroivat uusia Jyväskylään haluavia asukkaita myötämielisimmillä ja asukasystävällisimmillä suunnitelmilla ja ohjeistuksella. Tämä ei tue Jyväskylän omaa elinkeinopolitiikkaa.

Tässä rakennusjärjestyksessä esitetyt muutokset eivät edelleen tue haja-asutusalueiden elinkeinotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Rakennusjärjestys kohtelee liian tasa-arvoisesti maaseutua ja kaupunkikeskustaa eikä huomioi maaseudun väljyyttä.

Jos rakennusjärjestystä tai mitä tahansa kuntalaiselle tarkoitettua dokumenttia on ymmärretty väärin tai luettu väärin, tulee asiakirja korjata sellaiseksi, ettei väärin ymmärryksen vaaraa ole. Viranhaltijat eivät voi tukeutua oman erinomaisuutensa taakse. Tämä korostuu myös asiakaspalvelussa. Rakennusjärjestyksen kielteinen asenne hohtaa koko ajan.

Tämä rakennusjärjestys ei tue koko Jyväskylän strategiaa.

Jyväskylän TA 2017 28.11.2016

Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä.

Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon.

Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on viisi tärkeää kohtaa:

Perusturvapalvelut

Määrärahaa on nyt lisätty 1,5 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen mukaisesti. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Kasvun ja oppimisen palvelut

Määrärahaa lisätään 1 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen mukaisesti. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Museoinvestointi

Talonrakennusinvestoinneissa on nyt huomioitu ja aikaistettu Keski-Suomen museon peruskorjausinvestointi jo vuodelle 2017 mahdollisen valtionosuuden saamisen myötä.

Kaupunkistrategia digitalisaatio-osuuteen on lisätty laajakaistan kehittämistavoite:

”Tietoliikenneyhteyksien tiedonsiirtonopeudet kehittyvät digitalisaation kehittymisen

myötä Jyväskylän alueella. Huolehditaan siitä, ettei digitaalista kuilua pääse

syntymään kaupungin sisällä, koska nopea, kiinteä laajakaistayhteys tarvitaan jo

lähivuosina peruspalveluiden digitalisoituessa. Palvelujen hyödyntämisen lisäksi

nopealle yhteydelle on kysyntää etätyössä ja yritystoiminnassa.”

Keskustan ryhmä on ollut huolissaan myös Jyväskylän lukiokoulutuksesta ja opetukseen kohdistuvista resursseista. Tätä asiaan ovat nostanee esiin mm. Jyri Ylönen ja Kirsi Knuuttila.

Keskustalle on tärkeää, että Jyväskylän kaupunki selvittää lukiokoulutuksen resurssien tilanteen ja tunnusluvut Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Kaupungin tulee esittää koulutuskuntayhtymälle, että selvitystä varten nimetään yhteinen virkamiestyöryhmä.

Työryhmän tehtävänä on selvittää lukiokoulutuksen resurssit suhteessa muihin

suuriin kaupunkeihin sekä lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuudet.

Samassa yhteydessä työryhmän tulee laatia esitys siitä, miten lukiokoulutuksen

resurssit voidaan kohdentaa opetuksen määrän ja laadun nostamiseen. Selvitys

on esitettävä Jyväskylän kaupunginhallitukselle tammikuun 2017 loppuun mennessä

siten, että kaupunki voi tehdä mahdollisesti tarvittavat päätökset maaliskuun

2017 aikana.”

Tulojen kattamisessa on huomioitu Keskustan esityksen mukaan mm. korkomenojen uudelleen arviointi sekä tytäryhtiöiden osinkojen lisänosto.

Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma saavuttaa kaivan kaivatun tasapainonsa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta.

Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.

Jari Colliander, rpj

Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2017 - 31.10.2016 2017

Valtuustokauden kääntyessä loppusuoralle, voimme todeta, että uudistukset rakenteissa ja organisaatiossa ovat tuottaneet tulosta. Organisaatiorakenteen virtaviivaistaminen on edennyt, joskin kehitettävää vielä löytyy. Välttämättömiä talouden tervehdyttämistoimia palvelujen turvaamiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi on jatkettava etsien uusi ja tehokkaampia ja tuottavampia tapoja edetä. Tämä työn tulee edelleen edetä. Tämän johdosta Keskustan ryhmä ei kannata veroprosentin nostamista vaan pitää kaupunginhallituksen esitystä kannatettavana ja veroprosenttien pitämisetä entisellään. Näin naulataan perälauta kiinni ja tiukempi taloussuunnittelu voi alkaa. Onneksi hallitus on tämän mahdollistanut hallitusohjelmallaan.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä. Valtuutettujen ja viranhaltijoiden on kohdennettava jakamaton huomionsa Jyväskylän elinvoimaisuuteen ja sen edistämiseen. Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle.

Jyväskylän keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen – sen on oltava osa Jyväskylän strategista johtamista kuntalaisten hyvinvointia unohtamatta.

Elinvoimanäkökulma tuo perinteisen elinkeinopolitiikan takaisin kehitysyhtiöistä Jyväskylään ja kaupunginjohtajille. Elinvoimaa ei voi ulkoistaa, vaikka toki kehitysyhtiöillä olisi voinut olla tärkeä rooli kokonaisuudessa. Jyväskylä voi vahvistaa elinvoimaa erilaisten väylien avulla: saavutettavuuden varmistamisella, sijaintihyötyjen ottamisella käyttöön, osaavan työvoiman houkuttelemisella, yrittäjyyden tukemisella sekä toimimalla yleisenä kehittämisalustana. Unohtaa ei voi myöskään hyvinvoivia ja tyytyväisiä kuntalaisia.

• Elinvoima on ydinolemukseltaan energiaa, dynamiikkaa, luovuutta, voimaa, kestävyyttä ja terveyttä; se on iloa, innostusta, tulevaisuudenuskoa, uteliaisuutta, yrittäjyyttä.
• Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, lisääntymisenä ja moninkertaistumisena, vaurastumisena. Elinvoima luo elinvoimaa.
• Elinvoima on siten monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta.

Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua ja tälle huolelle on nyt tehtävä jotain.

Talousarvion taloussuunnitelma tuleville vuosille tulee olla realistinen.  Investointien tulee olla maltilliset ja myös ulkopuoliseen rahoitukseen tukeutuvia. Myös markkinaehtoiselle toiminnalle tulee antaa sijaa.

Palvelujen näkökulmasta Keskusta haluaa muistuttaa koko kaupungin alueen kehittämisestä. Osoitteesta riippumatta peruspalvelut täytyy olla saatavilla kohtuullisen matkan päästä. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia ja erilaisuuden hyväksymistä palvelujen tuottamisessa. Erityisesti uudistuksia odotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunta on kaikissa tilanteissa tietenkin vastuussa palvelujen järjestämisestä.

Nyt tarvitaan maalaisjärkeä sekä päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumista Jyväskylän talouden tervehdyttämiseen nykyisillä veroprosenteilla.

Talousarvion 2017 lähetekeskustelu 31.10.2016

Kaupunginjohtajan talousarvio 2017 esityksessä näkyy selvästi Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset. Mikäli hallitus ei olisi linjauksia tehnyt, olisi kuntien talousarvioiden teko ja laadinta nyt ja jatkossa huomattavasti hankalampaa ja tuskaisempaan.

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Tähän toki vaikuttaa se, että valtuusto on joutunut tekemään ankaria kuntalaisten palveluja heikentäviä palvelujen leikkauksia ja säästöjä. Kaupungin henkilöstöä on myös vähennetty eläköitymisen seurauksena ja ylintä johtoa on karsittu.

Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin. Käyttäjiä on yli puolimiljoonaa enemmän tähän aikaan eli kasvua +11% kumulatiivista nousua tammikuusta syyskuuhun. Odotusarvo on, että pääsemme 6,5 miljoona matkaa vuoden loppuun mennessä.

Konsernihallinto

Tulossuunnitelmassa (s. 30) korkomenot on arvioitu -7,6 Me. Korot on arvioitu yläkanttiin. TPA 2016 on -6,7 M€. Uusi korkomenoarvio tulisi olla -7,3 M€. Tässä tulosvaikutus +300 t€. Kuitenkin kaupungin lainakanta laskee vuonna 2017 noin 0,5 miljoonalla eurolla.

Näemme, että korkoja on arvioitu tuloshakuisesti liian ylös. Marginaalia koron nousulle jää edelleen 600.000 euroa.

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kohtuuttomasti kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat. Edistystä edellisestä talousarviosta on tapahtunut, mutta edelleen Työterveys Aalto ja Kylän kattaus kerryttää kumulatiivista ylijäämää. Työterveys Aallolle esitetään edelleen kumulatiivista ylijäämää 196,8 t ja Kylän kattaukselle 417,2 t€ (s. 30-31).

Tästä syystä tulisi etsiä enemmän todellista synergiaetua liikelaitoksien kanssa yhdessä. Olemme varmaan kaikki siitä tyytyväisiä, että käytettävissä olevien tilojen kuntoa olemme pystyneet investoinneilla kohentamaan. Sekä kaupungin että kuntayhtymien palvelujen ja koulutuksen antamisen näkökulmasta liikaa rahoituksesta valuu seiniin eikä varsinaiseen annettuun tehtävään, eli opetukseen ja palvelujen laadukkaaseen antamiseen.

Perustusturva

Jyväskylän 2017 budjetissa perusturvan menot ovat edelleen suurin ja merkittävin kuluerä. Perusturvassa on edetty. Kuitenkin Sosiaalipalveluiden talousarvio edellyttää 1,5 miljoonan euron säästöä ja vuoden 2016 osalta 300 000 euron ylitysennusteen sopeuttamista toiminnasta. Tämän leikkauksen toteutuminen tuo lisäkustannuksia jatkossa. Odotusaikoja ei saa pidentää eikä jonoja entisestään kasvattaa.

Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen myötä enenevässä määrin. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit ei näy vielä säästöinä käytännössä.

Keskustan huolena on vanhuspalveluiden resursointi. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka työpaineet haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on yksi selkeä tie.

Sivistys

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. Leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. Sivistyslautakunnan tekemä esitys kokouksessaan tulee mielestämme tarkastella uudestaan. Kokonaisuudessaan esitys oli hyvä.

Jyväskylän oppilasmäärät kasvavat tulevina vuosina. Jo ensi vuonna on yli 350 oppilasta enemmän Ap- ja Ip-tpiminnan oppilaat mukaan kuin tänä vuonna. Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen. Lapsiperheet veroeuroineen hakeutuvat naapurikuntiin edukkaampien asumiskustannusten perässä. Tähän haasteeseen vastaamme parhaiten nostamalla tuntikehykseen varattua resurssia.

Tehdyt leikkaukset eivät tue uuden opetussuunnitelman tuomia ajatuksia. Jo pelkästään leikkausten aiheuttamat opetusryhmien kasvu luo yksittäisissä kouluissa kohtuuttoman haasteen vastata uuden opetussuunnitelman tuomiin vaateisiin.

Miten mahdollistamme käytännössä jo nyt isoissa ryhmissä laaja-alaista oppimista, oppimisen jatkuvaa arviointia, monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai esimerkiksi luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta luokassa tälläkin hetkellä on iso. On vaikea nähdä, miten tällä päätöksellä parantaisimme kaupungissamme yksilöllisen ja innostavan oppimispolun rakentamismahdollisuuksia ja tukisimme opettajia sen toteuttamisessa.

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun toteutumiseen ja toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus on edellyttänyt. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on ajan tasalla, eikä peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden pöhinä käynnistyy myös meillä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla se ei tapahdu. Jos sille tielle ajaudumme, meitä hävettää suuresti. Sivistyslautakunta teki tiukan ehdotuksensa, joskin tavoiteraamin ylittäen ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi 0,9 miljoonaa enemmän. Pitää uudistua ja muuttua. Kannustaa ja kokeilla. Ei latistaa ja kyykyttää. Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi? Nyt tehtävät leikkaukset ohjaavat juuri päinvastaiseen reaktioon. 

Kaupunginjohtaja esittää sivistyksessä tuntijaon alentamista. Jyväskylän kaupungin strategian mukaan ”Teemme valintoja ja päätöksiä, joilla turvaamme lasten ja nuorten mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen”. Sivistyksen leikkaukset eivät tue hyväksyttyä strategiaa. Keskustan mielestä tuntijaon tulee olla sama kuin 2016 ja tavoitteena tulisi olla jopa sen nostaminen.

Emme ole tyytyväisiä siihen, että tuntijako lähenee kuin valtakunnallinen minimisuositus (222 tuntia).

Edelleen perusopetuksen oppimateriaalihankintoja tulee toteuttaa ja oppilailla tulee olla asianmukaiset oppimisen välineet joko kirjat tai sähköiset alustat.

Keskustan ryhmässä on huoli myös sivistyksen muista osa-alueista (kulttuurin ja liikunnan kysymykset alla).

Lukiokoulutus

Lukiokoulutus koulutuskuntayhtymässä on ollut haasteellista oppilaiden opetuksen kannalta. Jyväskylän kaupungin tulee terävöittää otetta lukiokoulutuksessa. Taloudelliset ja rakenteelliset haasteet tulevat lähitulevaisuudessa olemaan koko toisen asteen koulutuksen kehittämisen osalta merkittävät. Jollei lukiokoulutuksen opetukseen kohdistuva resurssointi parane joko koulutuskuntayhtymän omalla toiminnalla tai Jyväskylän kaupungin tuella, on huomioitava mahdollisuus myös koko lukiokoulutuksen palauttamiseen Jyväskylän kaupungin haltuun.

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteessa keskustan ryhmän huoli painottuu kunnallistekniikan kasvavaan korjausvelkaan. Paljon jää korjauksia tekemättä, mikä aiheuttaa patoutuvaa painetta suuriin korjauksiin: kadut, tiet ja viheralueet huutavat saneerausta tarvetta. Kaupunkirakenteessa tarvitaan vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa erityisesti kyläalueiden rakentamiseen. Tätä kautta saadaan koko Jyväskylään kaivattua vetovoimaa, mikä vilkastuttaa taloutta, kauppa käy, tuo työllisiä ja kaupunki saa rakennuslupamaksuja ja kiinteistöveroja. Kaupunkirakenteen tulee luoda enemmän ja vaikuttavampia edellytyksiä Jyväskylän elinvoimaan.

Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaa

Jyväskylän kaupunginjohtajan esitys uudesta luottamusmiesorganisaatiosta on sellainen kuin virkamiesesitykseltä saattoi odottaa. Mitä vähemmän luottamushenkilöitä on arvioimassa viranhaltijoiden työtä ja tuloksia, sen parempi. Vastaavanlaisia esityksiä nähtäneen piakkoin myös muissa Keski-Suomen kunnissa.

Mikä ihmeen kiire on tällä uudella esityksellä, jossa pyritään keskittämään valtaa erityisesti virkamiehille ja muutamalle luottamushenkilölle, kun tiedetään, että edellinen luottamusmies- ja palveluorganisaatio astui voimaan 1.4.2015. Kun lisäksi vasta vuoden 2019 alusta tiedämme tehtävienjaon kuntien ja maakuntahallinnon kesken niin vasta silloin on perusteita tehdä organisaatio, joka vastaa kunnan tulevia tehtäviä.

Kaupunginjohtajan esitys ei ole valtuutetuille tehdyn kyselyn tuloksien mukainen. Kaupunginjohtaja haluaa pienentää luottamuselimien kokoa keskittämällä enemmän valtaa harvemmille valtuutetuille. Kaupunginjohtaja ei huomioi esityksessään laajan kaupunkimme alueellisuutta. Nykyinen valtuuston koko turvaa paremmin eri kaupunginosien demokraattisen edustuksen.

Hyvä tavoite on se, että lautakunnat koostuisivat vain valtuutetuista tai varavaltuutetuista, mutta se ei saisi olla ehdoton vaatimus, sillä se saattaisi kaventaa joissain tilanteissa mahdollisuuksia saada lautakuntiin sen tarvitsemaa asiantuntemusta. Ammatillisesti pätevöitynyt kyvykäs tai vankan kokemuksen omaava henkilö ja joka ei olisi yltänyt valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi, jäisi lautakuntatyön ulkopuolelle.

Kunnan tehtävät painottuvat tulevaisuudessa lähipalveluihin ja ennalta ehkäisyyn. Tämän tulee näkyä myös lautakuntarakenteessa. Tuntuu oudolta, että Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta muutettaisiin jaostoksi. Se on ainoa lautakunta, jossa normien vähäisyydestä johtuen on runsaasti tilaa luovalle ajattelulle.

Tänään jo kritisoidaan kovasti kaupunginhallituksen jäsenten ja lautakuntien puheenjohtajien työtaakkaa. Niinpä esitys siitä, että tärkeimpien lautakuntien tai jopa kaikkien lautakuntien puheenjohtajat olisivat kaupunginhallituksen jäseniä kuulostaa täysin väärään suuntaa etenemiseltä. Se saattaisi myös johtaa siihen, että näihin tehtäviin voisivat osallistua lähinnä eläkeläiset, ammattiliittojen edustajat tai kaupungin palveluksessa olevat, sillä harva työantaja suhtautuisi myönteisesti työpaikalta poissaolojen lisääntymiseen. Edelleen yrittäjille uusi järjestelmä olisi mahdoton, sillä yrittäjä, joka käyttää aikaansa enenevässä määrin muuhun kuin omaan yritystoimintaansa, on pian entinen yrittäjä.

Keskusta ei kannata ammattipoliitikkojen esiinmarssia kuntapolitiikkaan. Kuntalaisen äänen tulee kuulua vahvana edelleen kunnallisessa päätöksenteossa. Nyt tehdyissä esityksissä palkkaa saavista luottamushenkilöistä tulisi virranhaltijoihin rinnastettavia ammattipoliitikkoja, jolloin luottamustehtävä ja -asema luottamushenkilönä saattaisi hämärtyä niin po. henkilöille kuin kuntalaisille.

Kuntavaalien näkökulmasta esitetty uudistus olisi demokratian toteutumisen osalta haastava. Kuntalaisten kiinnostus ja osallistumishalukkuus vaaleihin laskee, mikäli esitetty heikennys toteutuisi.

Yhteisten asioiden hoidossa ja päättämisessä tulee enemmänkin varmistua luottamushenkilöiden riittävän laajasta päätösvallasta kuin karsia demokratiaa kaupunginjohtajan esittämällä tavalla.

(Tämä on kirjoitettu yhdessä ryhmän kanssa)

Jari Colliander

Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmä, pj

Pauliina Maukonen-Kärkkäinen,

Keskustan Keski-Suomen Piiri, tmj 

Pertti Lehtomäki

Keskustan Keski-Suomen Piiri, pj

Vuoden 2015 tilinpäätöksestä ja tarkastuskertomuksesta. 13.6.2016

Verrattaessa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstä vuoteen 2014 on kehitystä tapahtunut myönteiseen suuntaa ja tulos näyttää paremmalta. Mutta mikäli kertaerät jätetään huomiotta, kasvu ei ole ihan niin suurta kuin olisi toivonut. Talous toteutui ennakoitua parempana, mutta silti negatiivinen tulos pienentää uhkaavasti taseen ylijäämää. Velkaantuminen sentään taittui, joskin syynä ovat myös investointien siirtyminen. Velkaantumiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota, sillä edessä on näköpiirissä useita suurinvestointeja.

Tarkastuslautakunta on tehnyt hyvää työtä esittäen runsaasti kysymyksiä. Näihin on saatu vastauksia ja tarkastuslautakunnan tulee jatkossa katsoa niiden toteutumista. Kuitenkin tulisiko pohtia enemmän tarkastuslautakunnan tehtävää valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa ja niissä olevissa mahdollisissa eroissa?

Henkilöstömäärä supistui toista vuotta peräkkäin, joskaan luonnollista poistumaa ei kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Johtamisjärjestelmää on uudistettu ohentaen ja hallintoa on kevennetty. Talousarviossa pysyminen on edelleen erittäin tärkeää.

Uuden kuntalain myötä pääpaino tilinpäätöksen arvioinnissa tulee konsernitasolle. Jyväskylässä tämä tarkoittaa muutaman yhtiön syvällisempää ja vakavampaa tarkastelua toiminnan tuloksellisuuden ja vakavaraisuuden kautta. Konsernilainojen tarkastelu tulee ottaa aktiivisemmin huomioon.

Edelleen uuden soten myötä, suunnitelmien mukaan, merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. Tämä ohentaa kuntien tehtäviä, toimintaa, rahoitusta ja tulee huomioida jatkossa.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava. Jyväskylään tarvitaan yritystuntemusta omaava ja yrittäjien silmissä uskottava elinkeinojohtaja, jolla on riittävää kokemusta ja näkemystä. Valittavalla ei tule olla virkamiesmäistä asennetta.

Verrattaessa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstä vuoteen 2014 on kehitystä tapahtunut myönteiseen suuntaa ja tulos näyttää paremmalta. Mutta mikäli kertaerät jätetään huomiotta, kasvu ei ole ihan niin suurta kuin olisi toivonut. Talous toteutui ennakoitua parempana, mutta silti negatiivinen tulos pienentää uhkaavasti taseen ylijäämää. Velkaantuminen sentään taittui, joskin syynä ovat myös investointien siirtyminen. Velkaantumiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota, sillä edessä on näköpiirissä useita suurinvestointeja.

Tarkastuslautakunta on tehnyt hyvää työtä esittäen runsaasti kysymyksiä. Näihin on saatu vastauksia ja tarkastuslautakunnan tulee jatkossa katsoa niiden toteutumista. Kuitenkin tulisiko pohtia enemmän tarkastuslautakunnan tehtävää valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa ja niissä olevissa mahdollisissa eroissa?

Henkilöstömäärä supistui toista vuotta peräkkäin, joskaan luonnollista poistumaa ei kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Johtamisjärjestelmää on uudistettu ohentaen ja hallintoa on kevennetty. Talousarviossa pysyminen on edelleen erittäin tärkeää.

Uuden kuntalain myötä pääpaino tilinpäätöksen arvioinnissa tulee konsernitasolle. Jyväskylässä tämä tarkoittaa muutaman yhtiön syvällisempää ja vakavampaa tarkastelua toiminnan tuloksellisuuden ja vakavaraisuuden kautta. Konsernilainojen tarkastelu tulee ottaa aktiivisemmin huomioon.

Edelleen uuden soten myötä, suunnitelmien mukaan, merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. Tämä ohentaa kuntien tehtäviä, toimintaa, rahoitusta ja tulee huomioida jatkossa.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava. Jyväskylään tarvitaan yritystuntemusta omaava ja yrittäjien silmissä uskottava elinkeinojohtaja, jolla on riittävää kokemusta ja näkemystä. Valittavalla ei tule olla virkamiesmäistä asennetta.

Puheeni Keskustan ryhmälle 23.4.2016

Herra Pääministeri, arvoisa Keskustan ministeriryhmä, puoluehallitus ja puoluevaltuusto.

Olen erittäin iloinen saadessani toivottaa Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Jyväskylään. Olemme toivoneet ja odottaneet Keskustan kokoontumista Jyväskylään ja nyt se on tapahtunut ja varsin korkea arvoisesti. Kiitos.

Jyväskylästä on tullut entistä vaikuttavampi toimija etenkin vuoden 2008 kuntaliitoksen myötä, jossa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdentyivät muodostaen nyt jo noin 138.000 asukkaan kaupungin, jolla on tarjota monenlaista. Jyväskylä on hyvä paikka asua, elää, yrittää ja opiskella.

Jyväskylän yhdistymisen jälkeen koko Suomi on kokenut taantumaa ja se on tuntunut myös Jyväskylässä. Kuitenkin Jyväskylä investoi merkittävästi mm. kouluihin heti yhdistymisen jälkeen.  Veroprosenttia on jouduttu nostamaan usein ja velkaantuminen on ollut huomattavaa. Nyt kuitenkin viimevuosien talouskurilla on saavutettu tuloksia ja velkaantuminen pysähtyy ja talous saavuttaa tasapainonsa vuoden 2016 aikana. Tämä on kuitenkin vaatinut palveluverkkojen uudelleen arviointia ja kuntalaisten palvelujen keskittämistä.

Jyväskylän on saanut myös uuden kaupunginjohtajan. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto on ollut virallisesti virassa kohta vuoden ja valtuustoa täytyy tämän kokemuksen perusteella onnitella hyvästä valinnasta.

Valitettavasti olemme haikeana katsoneet Jyväskylästä poislähteneiden toimintojen perävaloja: mm. hälytyskeskuksen, pelastuslaitoksen ja poliisin päätoiminnot ovat menneet muualle sekä tiemäärärahat ovat ohittaneet myös Jyväskylän. Toivomme, että vielä tällä hallituskaudella suuriin hankkeisiin kohdentamattomasta rahasta osa tulisi Jyväskylän tiehankkeisiin. Vaikka Jyväskylä kyllä pärjää ja menestyy vetovoimaisena kaupunkina, emme katsoisi pahalla pientä tukea myös valtiovallan taholta.

Maakuntaitsehallinto ja sote- uudistus muuttavat monella tavalla kuntakenttää jo seuraavalla kuntavaalikaudella. Suuri määrä tehtäviä jää, vaikka kuluista meilläkin yli puolet siirtyy maakunnalle. Erityisesti jatkossa korostuvat ne kuntapolitiikan toimet, jotka liittyvät verotulojen
hankintaan, siis elinkeinopolitiikkaan. Kaupunginjohtaja on ottanut huolekseen Jyväskylän korkean työttömyyden ja elinkeinopolitiikan kuntoon saattamiseen.

Hallitustyötänne seuranneena on ilolla pannut merkille aktiivisen otteen ja tahdon saada tuloksia aikaan. Päätökset ovat olleet merkittäviä ja niiden prosessoinnissa on koko Suomessa tekemistä. Toivon edelleen byrokratian purkamista ja tehokkaiden toimintojen käyttöä. Joskus on tuntunut, että maalaisjärjenkäyttö on valitettavasti vähentynyt, mutta tehkää siihen muutos.

Haluamme edelleen kehittää Jyväskylän mm. kyberturvallisuuden, biotalouden ja koulutuksen keskuksena. Jyväskylässä on valtion kouluja, joille toivomme tukea Opetushallituksen kautta. Toivottavasti koulutuksen leikkaukset ovat nyt päättyneet ja opiskelijat voivat olla rauhoitetun mielin.

Hyvät puoluevaltuuston edustajat, toivon teille antoisia kokouspäiviä ja tiheämpää kokoustamista Jyväskylässä. Toivotan myös Keskustan puoluekokouksen erittäin tervetulleeksi myös Jyväskylään. 

Jari Colliander

Jyväskylän tulevat suurinvestoinnit

Jyväskylään on esitetty isoja investointeja: Kangas, keskusta, tori, kävelykatu, musiikkisali, Hippos, sairaalan mäki, kirjasto, Teatteri. Lisäksi Jyväskylää kohtaa vuosittaiset perusinvestoinnit kouluineen ja päiväkoteineen, uusine asuinalueinfroineen ja pienine kunnostuksineen.

Suuren huomion ovat saaneet mm. Hippos, musiikkisali ja tori keskustan kehittämisineen. Jyväskylällä on varaa esitettyihin hankkeisiin, mikäli 1) esitetyt suunnitelmat toteutuvat esityksen mukaan, jossa ulkopuoliset toimijat ottavat myös rahoitusvastuuta esitetysti (Hippos, musiikkisali). Edelleen 2) aikajänteen tulee olla riittävän pitkä esim. osin jopa 10-15 vuotta. Tulevia investointeja ei saada nopealla aikavälillä toteutukseen ilman kohtuutonta velkaantumis- ja verorasitetta. Jyväskylää ei tule velkaannuttaa määräänsä enempää, vaan lainoja tulee päästä lyhentämään. Inflaatioon lainan lyhentäjänä kannata luottaa ja korot tulevat nousemaan jossain vaiheessa. Kuntalaisten ostovoimaa ei pidä heikentää.

Jyväskylän tulee kehittää kaupunkia esim. esillä olevilla hankkeilla. Kaupunkina tulee kehittää kuitenkin tasapuolisesta ja riittävällä aikajänteellä. Elämisen edellytyksiä tulee parantaa koko Jyväskylässä taajamat ja kylät huomioiden. Aikaikkuna on otettava huomioon eli milloin investointi on hyvä toteuttaa, milloin sitä voi siirtää. Kiireellisiä ovat välittömän kunnostuksen kohteena olevat investoinnit. Esim. Hippos, kävelykatu, tori, kaupunkikeskusta (sis. kävelykatu) edellyttää kunnostusinvestointeja enemmän tai vähemmän. Ko. kohteisiin vuosittain uppoavat kunnostusmäärärahat tulee ohja tuottavammin (Hippos). Lutakko on kohta valmis ja Kangas alkaa jo tuottaa tuloja. Teatteritalo edellyttää kunnostusta ja kirjasto uuden käytön muokkausta. Mitä lisää saataisiin kirjaston tilojen muokkauksen avulla? Sairaalanmäki entisine rakennuksineen tulee vääjäämättä sairaalarakentamisen jälkeen mietittäväksi KS SHP:n/Soten kanssa. Musiikki-Sali jää tässä listassa muista, mutta on edessä. Musiikkisaliin tulee saada enemmistö ulkopuolista rahoitusta. Olisiko osakeyhtiömalli hyvä? Ratapiha on haastava kohde, mutta ratapihan omistajan kanssa tulee käydä neuvotteluja. Onko ratapiha kohteena 15-20 vuoden päässä?

Historiasta tulee muistaa, että mm. kävelykatua ja Kuokkalan siltaa vastustettiin aikoinaan. Missä oltaisiin nyt, jos niitä ei olisi toteutettu?


Investoinneista puhuttaessa meidän tulee muistaa tärkein. Tärkeintä on kaupunkilaisten palvelujen turvaaminen ja niiden saatavuuden takaaminen. Tavoitteena on aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat.

Toiseksi Jyväskylässä tulee olla vaikuttava elinkeinopolitiikka, houkutteleva yritysympäristö osaavin yrityksille soveltuvin työntekijöin ja liikenneyhteyksin. Esitetyt investoinnit nostavat edelleen Jyväskylän vetovoimaa ja haluttavuutta, ne työllistävät ja synnyttävät kaivatun positiivisen kierteen. Jyväskylä on koulutuksen, liikunnan ja yritysten keskittymä. Näitä tavoitteita ei saavuteta, jos näivetetään omaa toimintaa, mollataan itseamme, olemme median negatiivisen uutisoinnin kohteena tai ei vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, kilpailijoiden panostuksiin tai jopa kansainvälisyyden tuomiin mahdollisuuksiin. Jyväskylä on nyt yksi Suomen kasvukeskuksista ja sellaisena sen tulee olla. Kilpailu on kovaa.

Jari Colliander

Jyväskylän TA 2016 30.11.2015

Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä.

Kivuliaimmat leikkaukset on jo tehty osin jo aikaisempina vuosina. Jyväskylä on noussut arvokkaammaksi alueeksi asua. Palveluverkkoja on yksinkertaistettu ja valoja on sammutettu. Edistystäkin on toki tapahtunut mm. lääkäritoiminta on käynnistynyt menestyksekkäästi Tikkakoskella ja Korpilahdella yksityisin voimin ja hallintoa ja ylintä johtoa on ohennettu.

Nykyinen tasavallan hallitus on luonut edellytyksiä kaupunginjohtajille tehdä talousarvioita helpommin.  Jyväskylä noudattaa kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti Sipilän hallituksen linjauksia, jotka johtavat enenevässä määrin Jyväskylän ja myös muiden kuntien talouden tasapainottamiseen.

Velkaantumisen vauhti on pienennyt ja valoa on näkyvissä taantuman taittumisessa, vaikka pohjalla ollaan oltu pitkään.

Huolenaiheitakin toki vuodelle 2016 on. 

Keskustan ryhmä on huolissaan pitkäaikaistyöttömien tehokkaasta työllistämisestä. Työllistämisessä vanhojen kaavojen korvaamiseksi kaupungin tulee olla innovatiivinen ja avoin uusien työllistämiskeinojen etsimisessä. Elinkeinoyksiköntoiminnan kehittymiseen uskotaan nyt kuin pukki sarviinsa.

Keskustan näkemyksen mukaan meidän tulee käyttää monipuolisesti eri keinoja vanhemmuuden tukemiseen perheiden haluamalla tavalla. Meidän tulee pitää lasten etu ensimmäisenä asiana mielessä valintoja ja päätöksiä tehtäessä. Haluamme toimia hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta, jota myös perheet pystyvät antamaan. Kodinhoitaja palvelua eli kodinhoitoa tulee kannustaa. Meidän tulee auttaa ja osoittaa keinoja perheiden tukemiseen. Vanhemmuus tulee nostaa arvoonsa ja näin tätä kautta vältymme suuremmilta lisäkustannuksilta perheiden pahoinvoinnin hoitamisessa. Perheiden ja päivähoidon tuen kriteereitä ei saa nostaa liian tiukoiksi. Laatu tulee edelleen vaalia ja jopa nostaa. Päivähoitopaikka ei saa olla lasten säilytyspaikka. Keskusta arvostaa vanhemmuutta ja lasten ja vanhempien yhdessäoloa.

Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.

Jyväskylän talousarvion 2016 lähetekeskustelu 26.10.2015

Kaupunginjohtajan talousarvio 2016 esityksessä näkyy selvästi Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset. Mikäli hallitus ei olisi linjauksia tehnyt, olisi kuntien talousarvioiden teko ja laadinta nyt ja jatkossa huomattavasti hankalampaa ja tuskaisempaan. On hyvä, että kuntien palveluvaateita ohennetaan ja byrokratiaan puretaan. Toivottavasti hallitus pääsee taittamaan Suomen jatkuvan velkaantumisen.

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Tähän toki vaikuttaa se, että valtuusto on joutunut tekemään ankaria kuntalaisten palveluja heikentäviä palvelujen leikkauksia ja säästöjä. Kaupungin henkilöstöä on myös vähennetty eläköitymisen seurauksena ja ylintä johtoa on karsittu.

Konsernihallinto

Tarvitaanko kiinteistöveroa (s. 32) nostaa esitettyä määrää? Jyväskylällä on jo tunnettu maine kalliin asumisen ja verotuksen kuntana. Emme halua näin suurella korotuksella heikentää asukkaiden elinvoimaa ja heikentää tätä kautta osto- ja kulutuskykyä. Kiinteistövero ei kohtele asukkaita tasa-arvoisesti.

Yleinen kiinteistöveron korotus (maa-alueet ja rakennukset) tulee olla 0,15 prosenttiyksikön sijasta 0,1 prosenttiyksikköä.

Tulossuunnitelmassa (s. 47) korkomenot on arvioitu -8,7 Me. Korot on arvioitu yläkanttiin. TPA 2015 on -7,5 M€. Uusi korkomenoarvio tulisi olla -8,2 M€. Tässä tulosvaikutus +500 t€. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2016 vain noin 7.3 M€. Näemme, että korkoja on arvioitu tuloshakuisesti liian ylös. Marginaalia koron nousulle jää edelleen 700.000 euroa.

Keski-Suomen Liitto

Kaupunginjohtaja on moneen otteeseen korostanut Jyväskylän parempaa yhteistyöhalua ja –kykyä elinkeinopolitiikassa ja myös muiden Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen Liiton jäsenmaksua on esitetty nostettavaksi hieman, mutta vaatimattomasti (s. 67). Muissa Keski-Suomen kunnissa on tahto palauttaa liiton jäsenmaksu vuoden 2014 tasolle. Keskusta esittää K-S:n Liiton toiveiden mukaisesti, että jäsenmaksua maksetaan v. 2014 tason mukaisena eli lisäkorotusta tulisi talousarvioon 25.500 €. (K-S:n Liiton jäsenmaksun v. 2014 1.346,2 nyt esitetty 1.320,7. Lisäystä 25.500 €).

Joukkoliikenne

Joukkoliikennejaoksessa tehdyt ratkaisut ovat tuoneet positiivisen muutoksen joukkoliikenteen käyttämisen näkökulmasta. Noste ja kiinnostus joukkoliikennettä kohtaan on ollut aistittavissa. Muutos on positiivinen. Kasvuakin käyttäjien määrässä on jo saatu 2-3%. Suunta on oikea. Käyttäjämäärän kasvaessa on palveluverkkoa voitava tehostaa ja kaukaisempienkin vyöhykkeiden hintoja on jatkossa voitava laskea.

Waltti -järjestelmä on lippu- ja maksujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tultava käyttöön muilla viranomaisalueilla (kaupunki- ja seutuviranomaiset sekä ELY-keskukset). Järjestelmällä tulisi tietyllä aikajänteellä korvata myös suurimman osan Matkahuollon lipputuotteista.

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kohtuuttomasti kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat.

Tästä syystä tulisi etsiä enemmän todellista synergiaetua liikelaitoksien kanssa yhdessä. Olemme varmaan kaikki siitä tyytyväisiä, että käytettävissä olevien tilojen kuntoa olemme pystyneet investoinneilla kohentamaan. Sekä kaupungin että kuntayhtymien palvelujen ja koulutuksen antamisen näkökulmasta liikaa rahoituksesta valuu seiniin eikä varsinaiseen annettuun tehtävään, eli opetukseen ja palvelujen laadukkaaseen antamiseen.

Liikelaitoksien ei tule kerryttää kumulatiivista ylijäämää esitetyllä tavalla (s. 48). Etenkin tilapalvelulle, jonka tuntuu toimivan hyvin itsenäisesti muita kumartelematta, on esitetty kumulatiivista ylijäämää hulppeat 1.106,2 t€ tai Työterveys Aallolle esitetään kumulatiivista ylijäämää 694,7 t€. Vaikka koko konsernin tulokseen ei esim. tilapalvelulla ole vaikutusta, tulee tilapalvelun huomioida mm. sisäiset vuokrat maltillisemmin.

Kaupunki on vähentänyt merkittävästi rakentamista. Tällöin olisi luontevaa, että myös tilapalvelussa näkyisi vähentynyt rakentaminen. Näin suurta kumulatiivista ylijäämäesitystä ei voi perustella energian, veden tai muiden kustannusten nousulla.

Perustusturva

Jyväskylän 2016 budjetissa perusturvan menot ovat edelleen suurin ja merkittävin kuluerä. Perusturvassa on edetty. Kotisairaalatoiminnan pilotointi sekä avoterveydenhuollon uusien toimintamallien käynnistäminen ovat uusia avauksia. Onnistuessaan ne voivat tuoda tullessaan tehostamista ja huomattavia säästöjä. Edelleen JYME (s. 92–93, Suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän laajennus) ja liikkuvat suunterveyden- huollon palvelut ovat jo pitääkään odotettuja avauksia.

Vaikka asiaan on kiinnitetty huomiota, ollaan vasta alussa, jotta osattaisiin riittävällä varmuudella tietää kulut. Aikaisemmat vuodet ovat tämän todistajia.  Vastuualueella on esitetty toimenpiteitä, joilla pitäisi saada aikaan säästöjä. Niistä yksi on uudet toimintamallit, toinen tiloista säästäminen. Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen myötä enenevässä määrin. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit ei näy vielä säästöinä käytännössä.

Keskustan huolena on vanhuspalveluiden resursointi. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka kokonaistyöaikaan siirtyminen haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on yksi selkeä tie.

Sivistys

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. Leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. Sivistyslautakunnan tekemä esitys kokouksessaan tulee mielestämme tarkastella uudestaan. Kokonaisuudessaan esitys oli hyvä.

Jyväskylän oppilasmäärät kasvavat tulevina vuosina. Jo ensi vuonna on 300 sataa koululaista enemmän perusopetuksen piirissä kuin tänä vuonna. Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen. Lapsiperheet veroeuroineen hakeutuvat naapurikuntiin edukkaampien asumiskustannusten perässä. On harhaanjohtavaa myöntää määrärahaa ja rahastaa toimialuetta suurilla vuokrilla. Tähän haasteeseen vastaamme parhaiten nostamalla tuntikehykseen varattua resurssia.

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun laatuun ja tehoon sekä toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus edellyttää. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on laadukkaassa opetuksessa mieluummin maan kärkitasoa kuin peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden ”pöhinä” käynnistyy myös täällä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla näin ei tapahdu. Sivistyslautakunta teki tiukan talousarvioehdotuksensa joskin tavoiteraamin ylittäen ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi 1,2 miljoonaa lisää. Perusopetuksessa pitää kyetä uudistumaan ja muuttumaan. Opetus kaipaa kannustusta ja kokeilua - ei latistamista ja kyykytystä.

Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi? Nyt tehtävät leikkaukset ohjaavat juuri päinvastaiseen reaktioon. 

Sivistyksessä (s. 104) esitetään tuntijaon alentamista. Jyväskylän kaupungin strategian mukaan ”Teemme valintoja ja päätöksiä, joilla turvaamme lasten ja nuorten mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen”. Sivistyksen leikkaukset eivät tue hyväksyttyä strategiaa. Keskustan mielestä tuntijaon tulee olla sama eli 228 tuntia, ei nyt esitetty -2 vuosiviikkotunnin leikkaus 226 tuntiin. Leikkaus kohdentuisi nk. alakoulujen taito- ja taideaineisiin. Parhaillaan kouluissa tehtävä opetussuunnitelmatyökin on pohjautunut työlukuun 228.

Keskustan ryhmä kannattaa ja tukee myös yksityisten palvelujen käyttöä. Ihmettelemme kuitenkin (s. 101) koko päivähoidon muuttamista yksityiseksi. Mielestämme myös kunnallista perhepäivähoitoa tarvitaan. Yksityistämisessä on säästöpotentiaalia.  Mutta yksityistämiseen ei pidä mennä sillä vauhdilla kuin mitä nyt on kaavailtu. Asiassa tulee edetä asteittain, perheitä kuunnellen. Palvelulta odotetaan yhä enemmän jäntevyyttä muuttuneisiin perhetilanteisiin.

Keskustan ryhmässä on huoli myös sivistyksen eräistä osa-alueista

1) Päivähoitomaksujen korotus oli 100 000€, mutta kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä korotus on 170 000€. Mistä ero johtuu?

2) Opetusjärjestelyjen ja oppilaaksi oton perusteiden tarkastelun arvioitiin säästävän 120 000€ ja oppilassijoittelun tehostamisen Vaajakoskella n. 50 000€. Nyt esitetyt luvut arvioivat säästön suuruuden olevan vain 100 000€ eli huomattavasti vähemmän?

3) Kuljetussäästöt KJ:n esityksessä ovat 277.000€ eli melkein kolme kertaa isommat kuin arviot joita lautakunnalle esitettiin. Onko joku erityinen syy, miksi säästöpotentiaali on muuttunut näin merkittävästi? Eikö lautakunnalla ole ollut tietoa väistökuljetuksien poistumisesta ja muista kuljetusjärjestelyistä?

4) Kortepohjan sisäilma aiheuttanut jo vuosia oireita työntekijöille ja koululaisille. Kaupungin tulee ottaa asia vakavasti ja varmistaa turvallinen työ- ja oppimisympäristö kaikille. Minkälaisiin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty?

5) Lisäksi toiminnan tehostamisen keinoista on esityksestä poistettu päiväkotien päivystysjärjestelyjen tarkistus sekä Tulospalkkaussopimus, joka olisi tuonut laskelmien mukaan säästöjä jopa 350 000€. Onko niin, että työaikapankkia ei tosiaan aiota ottaakaan käyttöön, miksi?

6) Viimeinen koskee kasvun ja oppimisen palveluiden toimintakatetta (s. 99–100), joka kaupunginjohtajan esityksessä on -191.221.600€. Luku eroaa sivistyslautakunnan esityksen toimintakatteeseen.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutus koulutuskuntayhtymässä tulisi tehdä maakunnallinen (lukio-opetuksen järjestämisluvan kautta) kokonaisratkaisu. Mikäli leikkaukset edelleen jatkuvat tuo se myös Jyväskylälle paineita auttaa kuntayhtymää jollakin tavoin koulutustehtävästä suoriutumisessa. Lukiokoulutuksen laajeneminen kuntayhtymän järjestämänä maakuntaan on vain ajan kysymys.  Taloudelliset ja rakenteelliset haasteet tulevat lähitulevaisuudessa olemaan koko toisen asteen koulutuksen kehittämisen osalta merkittävät. Niin kauan kuin vain Jyväskylä on yksin ulkoistanut lukionsa, tulee Jyväskylän kaupungilla olla nykyisen kaltainen vaikuttamismahdollisuus. Vahvan lukioliikelaitoksen johtokunnan työskentelyn kautta, voidaan Jyväskylän lukiokoulutusta kehittää jatkossakin. Johtokunnan tulee ajaa vallitsevassa tilanteessa Jyväskylän lukioiden etua

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteessa keskustan ryhmän huoli painottuu kunnallistekniikan kasvavaan korjausvelkaan. Paljon jää korjauksia tekemättä, mikä aiheuttaa patoutuvaa painetta suuriin korjauksiin: kadut, tiet ja viheralueet huutavat saneerausta tarvetta. Edelleen yhteispalvelupisteiden vähentäminen ja supistaminen heikentää palvelujen saatavuutta, mutta mikäli niiden palvelujen kysyntä vastaa tarjontaa, voi asian kanssa elää. Kaupunkirakenteessa tarvitaan vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa erityisesti kyläalueiden rakentamiseen. Tätä kautta saadaan koko Jyväskylään kaivattua pöhinää, vetovoimaa, mikä vilkastuttaa taloutta, kauppa käy, tuo työllisiä ja kaupunki saa rakennuslupamaksuja ja kiinteistöveroja.

Olemme huolissamme edelleen JE:n tilanteesta: Talouden hallinta on ollut ongelmallista. Sää ei ole edistänyt energian myyntiä toivotulla tavalla, polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja yhtiön lainanhoito on ollut haasteellista kaupungin tuloutuksenkin huomioiden. Polttoaineiden hintasuhteet ovat muuttuneet olennaisesti Keljon suunnitteluvaiheesta. Edelleen kunnostusta tarvitaan. Veden hinta on käyttäjille kohtuuttoman korkea.

Jyväskylän Energian veden hinnoittelun tavoitteena tulee olla, että veden hinta ei merkittävästi tule poikkeamaan kymmen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. 

Keskustan ryhmä haluaa, että jatkuva velan otto Jyväskylässä loppuu ja päästään velkojen takaisin maksuun. Tähän on vielä matkaa, mutta edellytykset Suomen tasavallan hallituksen onnistumisen myötä on kunnilla olemassa.

Kuitenkin kaikesta huolimatta, pääministeri Sipilän sanoin: ”Jos jokin on varmaa, niin se, että tästäkin selvitään.”

Jari Colliander, rpj

Täältä löytyy parhaat ehdokkaat:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Eduskuntavaalit/Ehdokkaat?piiri=keski-suomi

Kaupunjohtajan talousarvioesityksestä 2015

Keskustan ryhmä on peräänkuuluttanut Jyväskylän strategiaa ja etenkin arvoja uudelle valtuustolle. Mitkä ovat kaupunkimme tavoitteet - mitä kohden olemme matkalla? Minkälaisia arvoja Jyväskylällä on. Miten etenemme yhdessä, jota kaupunkina selviydymme voittajina? Keskustan arvoissa on mukana lapset ja vanhukset. Lähipalvelujen saavuttaminen niitä eniten tarvitseville on meille tärkeää.

Keskustalla oli v. 2014 vaade, että olisimme saaneet strategian selkeästi näkyviin jo vuoden 2015 talousarvioprosessiin.  Tavoitteen saavuttamattomuus näkyy talousarviossa. Uuden strategian tulee näkyä myös budjettikirjassa. Strategisten päämäärien mukainen jaottelu ja tunnuslukujen selkeämpi esittäminen on budjetin laatijoiden huomioitava. Strategiatyö on edelleen kesken, mutta se on edennyt.

Talousarvioesitys 2015 on herättänyt meissä paljon kysymyksiä, johon olemme saaneet osittaisia vastauksia. Tulemme jakamaan aineistomme tämän lähetekeskustelun myötä.

Kaupungin henkilöstömäärä ei YT-neuvotteluista huolimatta ole edennyt toivotulla tavalla. Nuorekas henkilöstö ei eläköidy riittävän vauhdikkaasti. Lähivuosina näyttää jopa siltä, että henkilöstömäärä asioiden hallinnossa kasvaa. Esimerkiksi konsernihallinnon kaupunkikehityksen asiantutija työhön panostusta tulee uudelleen arvioida ja sen henkilöstömäärää ja tuottavuutta.

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. (s. 28). Leikkauksilla on jo saavutettu nyt enemmän pahaa kuin on voitu säästää. Monet lapsiperheet on ajettu hankalien valintojen eteen. Tyhjät kiinteistöt kuluttavat tuomatta tuloja. Jyväskylässä on liikaa tyhjien ja käyttämättömien kiinteistöjen kiinteistökehityskohteita.

Jyväskylä kasvaa tulevina vuosina. JO ensi vuonna on pari sataa lasta enemmän perusopetuksen piirissä kuin tänä vuonna. . Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen, mikä jälleen viimeisimmässä mediassa on huomattu. Lapsiperheet hakeutuvat naapurikuntiin. On harhaanjohtavaa myöntää määrärahaa ja rahastaa toimialuetta suurilla vuokrilla.

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun toteutumiseen ja toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus edellyttää. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on ajan tasalla, eikä peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden pöhinä käynnistyy myös meillä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla se ei tapahdu. Jos sille tielle ajaudumme, meitä hävettää suuresti. Sivistyslautakunta teki tiukan ehdotuksensa ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi vielä 1,5 miljoonaa enemmän. Pitää uudistua ja muuttua. Kannustaa ja kokeilla. Ei latistaa ja kyykyttää. Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi?

Keskustan ryhmä on huolissaan yksityisten perhepäivähoitajien omien lasten palvelurahasta ja virikepaikkojen palveluseteleistä luopumisessa sekä kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähentymisestä.  Laitosmaisuus ei voi olla tavoitteena. Missä on Jyväskylän resurssiviisaus, sillä arjen resurssiviisautta on hyödyntää kodit?

Jos yksityisten perhepäivähoitajien omien lasten hoitorahaa leikataan, kaupungille tulee painetta luoda 200–300 uutta päivähoitopaikkaa tai maksaa palveluseteleitä. Se ei ole taloudellisesti kannattavaa ja johtaa erityisesti tulevina vuosina hallitsemattomaan palvelukysyntään ja kaventaa lapsiperheiden valinnan mahdollisuuksia. Perhepäivähoitajista osa varmasti jatkaisi myöhemminkin perhepäivähoitajina. Se on varsin edullinen päivähoitomuoto eikä vaadi suuria investointeja, kuten kunnallisen päiväkodit. Lasten hoitaminen perhepäivähoitajilla joko yksityisillä tai kunnallisilla on varmasti edukkaampaa kuin uusien kiinteistöjen rakentaminen, joskin näintä investointeja tarvitaan uusiille alueille ja korvaaviksi investoinneiksi.

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen (s. 48) lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat.

Hoitotarvikkeiden jakelun edelleen kiristäminen on kohtuutonta tarvitsijoita kohtaan. Apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden myöntämisen kriteerit ovat jo tiukat. Määrärahan puuttuessa joudutaan sadistisiin toimiin kriteerejä edelleen tiukentamalla.

Työllisyyspalvelut tulee siirtää pois perusturvan sosiaali- ja terveyspalveluista konsernihallintoon elinkeinopolitiikan alle. Näin saadaan asialle toisenlaista näkyvyyttä ja vastuullisuutta ja näiden panoksien huomioiminen elinkeinopoliittisina toimina. Toivomme vakaasti, että uusi kaupunginjohtaja tarttuu ponnekkaasti Jyväskylän elinkeinopolitiikan tuloksekkaaseen tehostamiseen, sillä uuden SOTEn aikana korostuu kunnille erityisesti tulojen hankinta.

Olemme huolissamme JE:n tilanteesta: Talouden hallinta on ollut ongelmallista. Sää ei ole edistänyt energian myyntiä toivotulla tavalla, polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja yhtiön lainanhoito on ollut haasteellista kaupungin tuloutuksenkin huomioiden. Polttoaineiden hintasuhteet ovat muuttuneet olennaisesti Keljon suunnitteluvaiheesta. Edelleen kunnostusta tarvitaan. Veden hinta on käyttäjille kohtuuttoman korkea.

Jyväskylän Energian veden hinnoittelun tavoitteena tulee olla, että veden hinta ei merkittävästi tule poikkeamaan kymmen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta.  Hulevedet ja vesi- ja jätevedet tulee kattaa itse itsensä.

Kaupungin omistajana on varmistettava JE:n terve toiminta ja kehittymiskyky, vain siten energialaitoksen arvo omistajankin kannalta säilyy. Tämän vuoksi toimintaperiaatteet JE:n ja kaupunkiomistajan kesken on arvioitava tämän päivän markkinatilanteen ja toimintaympäristön mukaisesti. Tällaista arviointia ei ole ennen tehty. Arvioinnin voisi tehdä esim. eduskuntavaalien jälkeen uuden kaupunginjohtajan myötä.

Nykyinen TA-esitys on jatkanut vain samoja ratkaisuja vuodesta toiseen eikä mitään uudistumista toimintaympäristön muutosten jyllätessä ole siellä syntynyt.

Jari Colliander, rpj

Keskustan ryhmä

Kaupunginjohtajavalinta etenee.

Tulevien testien jälkeen on tehtävä valinta. Muutos on tulossa, mutta haluammeko muutoksen, joka ilmenee muutoksena uudesta kaupunginjohtajasta, joka tulee ulkoa? Rasinmäellä on kokemusta ja osaamista, mutta jos hän ei jostain syystä ole toisella kierroksella, olemmeko valmiit jatkamaan Kok-vetoisella kaupunginjohtajalla? Onko Jyväskylän etu jatkaa näin? Edellisen valinnan yhteydessä oli suuria paineita saada konkreettinen muutos aikaan ja se on saatu.

Jos valituksi tulee T Koivisto, on muutos myös ilmeinen. Suuntana on poliittisen katsantokannan muutos. Koivistolla on vahvuutena Jyväskylän kaupungin tuntemus, mutta samalla se on hänen heikkoutensa. Pystyykö talon sisältä tuleva johtaja todelliseen muutokseen, onko ajatukset jo urautuneet? Keskustan ryhmä on avainasemassa uutta johtajaa valittaessa.

Valtuustokauden kääntyessä kohta jo yli puolenvälin, tulee jatkaa voimakkaasti jo aloitettuja uudistuksia rakenteissa ja organisaatiossa. Kuntalaisten palveluihin on puututtu vuosittäin ja organisaatiorakenteen virtaviivaistaminen on alkanut. Välttämättömiä talouden tervehdyttämistoimia palvelujen turvaamiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi on jatkettava sinnikkäästi. Tämä työ on vasta alussa. Tämän johdosta Keskustan ryhmä ei kannata veroprosentin nostamista vaan pitää kaupunginhallituksen esitystä kannatettavana niin tulovero- kuin kiinteistöveroprosentin osalta.

Mm. valtion tiukentamispäätösten johdosta veroprosenttia tultaneen pakosta nostamaan kuluvalla valtuustokaudella. Keskusta katsoo, että organisaation ja palvelujen tehostamistoimen on saatava ensin päätökseen. Emme halua supistaa valtuuston keinovalikoimaa tässä vaiheessa ja mennä siitä, mistä aita on matalin. Veroprosentin nosto on liian helppo ratkaisu, jolla vain siirretään päätöksiä.

Miten on käynyt Jyväskylän aikaisempien tilinpäätöksien viime vuosilta? Palveluja on leikattu, toimintaa on lakkautettu, veroja on korotettu, mutta tilinpäätöksessä nämä luvut eivät näy katetta nostamassa. Verojen korotukset eivät ole näkyneet lainkaan, vaan kaikki on mennyt juokseviin kuluihin. Velat ovat tosin kasvaneet vauhdilla. Edelleen voidaan perustellusti kysyä, ovatko myöskään palvelujen leikkaukset ja lähipalvelujen lakkautukset olleet sittenkään oikea tapa.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle. Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua. Se ei ole elinvoimaa eikä vetovoimaa missään mittauksessa. Olemme edelleen veroprosenttivertailussa yksi Suomen kalleimmista vastaavan koko luokan kaupungeista. Viimeksi kuluneena valtuustokautena olemme jo liian monesti, Keskustan vastuksesta huolimatta, nostaneet veroja, kun uudistuksia tai hankalia päätöksiä ei ole haluttu tehdä.

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava.

Jyväskylän tulee panostaa elinkeinotoiminnan sisällön kehittämiseen. Pelkkä hallinnon tarkastelu ei riitä. Työpaikkoja pitää saada syntymään uusille alueille. Nykyinen työpaikkakehitys on kaikin käytettävissä olevin keinoin saatava kasvu-uralle.

Elinkeinotoimintaa tulee uudistaa kyseenalaistamalla nykyiset rakenteet ja toimintamallit. Tulisiko eri elinkeinotoimintaa tukevat kaupungin organisaatiot yhdistää ja lisätä niiden rahoitusta? Nyt tarvitaan lisää tuloja kaupungille ja siinä toimivalla elinkeinopolitiikalla on merkittävä rooli.

Palvelujen näkökulmasta Keskusta haluaa muistuttaa koko kaupungin alueen kehittämisestä. Osoitteesta riippumatta peruspalvelut täytyy olla saatavilla kohtuullisen matkan päästä. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia ja erilaisuuden hyväksymistä palvelujen tuottamisessa. Erityisesti uudistuksia odotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunta on kaikissa tilanteissa tietenkin vastuussa palvelujen järjestämisestä.  

Nyt tarvitaan maalaisjärkeä sekä päättäjien ja virkamiesten sitoutumista Jyväskylän talouden tervehdyttämiseen nykyisellä tulo- ja kiinteistöveroprosentilla.

Jari Colliander, rpj

Keskustan valtuustoryhmä

Kesäkuun alussa (9.6.2014) päätettäneen Jyväskylän veroprosenteista vuodelle 2015. En kannata veroprosentin nostamista vaan prosentit tulee pitää nykyisellään niin tulovero- kuin kiinteistöveroprosentin osalta.

Mm. valtion tiukentamispäätösten johdosta veroprosenttia tultaneen pakosta nostamaan tulevalla valtuustokaudella. Näen, että organisaation ja palvelujen tehostamistoimen on saatava ensin päätökseen. En halua supistaa valtuuston keinovalikoimaa, vaan haluan jättää verojen korouksen viimeiseksi vaihtoehdoksi. Veroprosentin nosto on liian helppo ratkaisu, jolla vain siirretään päätöksiä. Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan normaalille tasolle. Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua. Se ei ole elinvoimaa eikä vetovoimaa. Olemme jo nyt veroprosenttivertailussa yksi Suomen kalleimmista kaupungeista. Viimeksi kuluneena valtuustokautena olemme jo liian monesti, Keskustan vastuksesta huolimatta, nostaneet veroja, kun uudistuksia tai hankalia päätöksiä ei ole haluttu tehdä

Uuden kaupungonjohtajan hakuilmoitus?

Jyväskylän nykyinen kaupunginjohtaja jättää kaupungonjohtajan tehtävät vuoden 2015 aikana. Uusi siis tarvitaan.

Millaista kaupunginjohtajaa Jyväskylä tarvitsee? Voisiko hakuilmoitus olla esim. allaolevan kaltainen? Kommentoi.

Laajakaistahanke - valtuusto 14.4.2014

Laajakaistahanketta voidaan verrata junaratahankkeeseen. Jyväskylä rakentaa omaa perinteistä junarataansa kun muut tekevät uudenaikaista tulevaisuuteen tähtäävä junarataa supernopeille junille.

Ironista laajakaista hankkeessa on se että, ensin on rakennettava huonommin kannattava, vähän asuttu alue (joka sekin tarvitsee verkon ihan niin kuin muutkin) - sitten vasta voi ottaa sen hyvin kannattavan askeleen ja edetä tukikelvottomalle alueelle sitä samaa runkoverkkoa hyödyttäen. Kannattavuuslaskelmat eivät lainkaan perustu tähän kakkosvaiheeseen. Siis sama kuin rakentaisi Kirristä moottoritien Kempeleelle ja sitten vasta, kun se on valmis (kannattavasti), niin saa tehdä liittymät muualle. Siis kakkosvaiheen tilaajaliittymien rakentaminen moninkertaistaa tuotot nopeasti eli poistaa oitis tuon pelottelijoiden käyttämän määräriskin. Euromääräisesti Jyväskylän kaupungin talousarviossa on enemmän riskiä kuin laajakaistassa.

Jyväskylä on ankarassa kilpailussa Tampereen, pk-seudun, Oulun jne. kanssa. Ei ole varaa jättäytyä kakkoskastiin kisassa, joka koskee yritysten sijoittumista, uusien yrityksien perustamista, työpaikkoja, mainetta, toimintaedellytyksiä ja palveluja kansalaisille. Nyt kun esimerkiksi ollaan kokoamassa jätti-ERVAa, niin mikä alue on vahvoilla uudistuvissa sote-palveluissa ja niiden järjestämisessä – sekö missä on tökkivät hitaat tietoturvattomat mokkulayhteydet vai se mihin voidaan rakentaa uudenaikaisia sote-palveluita uusilla työvälineillä samalla kustannuksia säästäen ja henkilöstön toimintaedellytyksiä parantaen.

Kyse on infra -hankkeesta, jolloin kannattavuuden arvioinnissa on huomioitava myös välilliset tuotot aivan kuten kaava- tai tiehankkeissa, liikuntarakentaminen, puistot tai muu infra.

Mokkula on riittävä iltapäivälehtien lukemiseen, mutta yritystoiminnassa tarvitaan tiedonsiirtonopeutta molempiin suuntiin ja se ei onnistu mokkulalla. 4G yhteys ei takaa tietoturvaa.

Vastuut eivät ole suhteellisesti ja absoluuttiselta määrältään paljonkaan suuremmat kun Viitasaarella. Ja Jyväskylä on sentään 16 kertaa suurempi kuin Viitasaari. Eikä Jyväskylä ota ratkaisussa vastuulleen muiden kuntien verkkoja.

Keskustan mielestä nyt tehty päätösesitys on väärä, koska:

Taloudelliset perusteita ei ole huomioitu päätöksessä monipuolisesti. Näitä mielestämme ovat:

- Jyväskylän sijoitus ja lainantakaus kohdistuvat vain Jyväskylän osuuteen,

ei muiden kuntien verkkoon.

- 30 vuoden laina-ajan jälkeen verkon arvo ei ole nolla vaan 40 - 400 % alkuperäisestä investoinnista

- Yritysvaikutus (Vaihe 1+ Vaihe 2): Seuraavat 10.000 uutta työpaikkaa. Jyväskylässä ovat erittäin vahvasti riippuvaisia nopeista kattavista luotettavista tietoverkoista

- Vaihe 2 arviolta viisinkertaistaa tilaajajohtotuotot jo pelkästään maaseutukylillä – hyödyntäen vaiheen 1 runkoverkkoinvestointia

- Laajakaista tulee toteuttaa kaikille (Vaihe 1 + Vaihe 2): Liikenne- ja viestintäministeriön raportin mukaisesti

- Jyväskylän vuotuinen hyöty on 60 Milj € (sote, B2B, ict-liiketoiminta, koulutus, kuluttajat)

- SOTE-sektori: 10 % (=43 M€) kustannussäästöt

- Päätös ei ole Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012 - 2020 –asiakirjan mukainen

Nämä perusteet ovat Liikenne- ja viestintäministeriön raportista ja LVM:n käyttämiltä asiantuntijoilta.

Nyt on todella paikka saada näkyviin ja kuuluviin Jyväskylän kehitystä edistävä näkemys, joka koskee kymmenien tuhansien ihmisten arkea ja Jyväskylän tulevaisuutta.

Keskusta ja muut asiaan tulevaisuuteen katsovat toivovat valtuustolta nyt laajakatseista näkemystä yhteisen tulevaisuutemme parhaaksi.

Keskustan ryhmä esittää, että Jyväskylän tulee edetä valtuustossa esitetyn aineiston liitteen 6 mukaan ja lähteä laajakaista hankkeeseen.

http://youtu.be/7Jc6Ilgr6WE

Jyväskylän joukkoliikenne – kaikki win-win

Tässä bussiasiassahan meni kaikki nyt hyvin, sillä kaikki voittivat. Jyväskylän Liikenne Oy saa jatkaa ja tj:n työ ei pääty. Edelleen kuljettajat saavat jatkaa edelleen saman yhtiön palveluksessa. Onnibus sai mitä halusi: voitti kilpailutuksen ja sai myytyä vielä voittonsa nykyiselle toimijalle. Jyväskylä sai tehdyksi kilpailutuksen ja sai toimijan nykyistä edukkaammalla hinnalla ja kaupunki-ilme muuttuu uudemmilla ja vihreillä busseilla. Asiakkaat saavat edelleen nauttia tutun toimijan laadusta ja asiakaspalvelusta.  Kaikki siis kerrankin voittivat!

Sairaalan paikasta 16.2.2014:

Olen perehtynyt Keski-Suomen Keskussairaan sijoituspaikkaan saatavaan aineistoon, esittelyihin, perusteisiin ja käytyyn keskusteluun.

Minulle oli merkittävintä Pöyryn tekemä arviointi. Olin aikaisemmin paljolti Keljon vaihtoehdon kannalla, koska pidin aluetta huomattavasti edukkaampana kokonaiskustannusten kannalta. Kuitenkin Pöyryn raportin mukaan sekä nykyinen esitetty vaihtoehto että Keljo ovat saman liki suuruisia kustannuksiltaan.

Nykyinen läntinen vaihtoehto tarjoaa enemmän synergiaetuja Jyväskylän kaupungille ja sairaalalle jo rakennettuihin uusiin, terveisiin rakennuksiin. Heikkoutena on liikenne.

Tulen kannattamaan sairaalan sijaintipaikaksi läntistä (eli nykyistä, esitettyä) vaihtoehtoa.

Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2014–2016, 147 §

Kaupunginvaltuusto 2.12.2013

Keskustan ryhmän mielestä esitetty talousarvio v. 2014 ei vastaa Jyväskylän nykyistä taloudellista tilaan.

Keskustan ryhmä on peräänkuuluttanut Jyväskylän strategiaa ja etenkin arvoja uudelle valtuustolle. Mitkä ovat kaupunkimme tavoitteet - mitä kohden olemme matkalla? Minkälaisia arvoja Jyväskylällä on. Miten etenemme yhdessä, jota kaupunkina selviydymme voittajina? Keskustan arvoissa on mukana lapset ja vanhukset. Lähipalvelujen saavuttaminen niitä eniten tarvitseville on meille tärkeää. Jotkut muut tässä salissa haluavat kohdentaa huomionsa kulttuuripalvelujen saatavuuteen, joillekin työttömät ja heille kuuluvat tuet ovat lähinnä sydäntä.  Media on nostanut myös esiin rallimatkat ja jääkiekkoaitiot. Edelleen kaikki ovat huolissaan perusturvasta. Yhtä kaikki – nämä kaikki ovat asioita, joista tulee meidän keskustella arvojen kautta. Mitä me arvotamme yhtä tiukentuvien määrärahojen Jyväskylässä? Laitettaessa vastakkain sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita palveluja on meidän mietittävä palvelunkäyttäjän omavastuuosuutta. Onko esim. kulttuuripalvelun käyttäjien maksupolitiikkaa tarkistettava?  Näihin kysymyksiin vastaaminen on mielestäni erinomaisen tärkeää.  

Tavoitteena Keskustalla on, että me saamme ensi vuoden talousarvioprosessiin selkeästi näkyviin myös kaupungin koko toiminnan strategian. Nytkin se on talousarviossa, mutta ei riittävän linjakkaasti mukana kaikilla palvelualoilla. Jo hallinnon keventäminen sinällään aiheuttaa sen, että toiminnan arvoja ja suuntaa kuuluu kirkastaa. Ylipäätään kriisissä on huomattava, että keskitytään oleelliseen. Juuri siihen strategiatyö tähtää.

Keskusta esitti vankan listan tavoitteista valtuustossa 4.11. Toteamme mielihyvällä, että varsin moni tavoitteistamme on mukana tässä nyt hyväksyttävässä talousarviossa vuodelle 2014 pääosin muiden ryhmien esiin nostamina. Strategiatyö on ehdotuksestamme aikaistunut, vaikka sen olisi tullut olla jo valmis tässä kokouksessa.

Strategiatyöstä tulee keskustan mielestä kirjata ainakin se, että työn tulee olla valmis ehdottomasti 30.9.2014 mennessä, sillä se valmistaa meitä jo seuraavan vuoden talousarvion käsittelyyn. Työhön tulee sitouttaa koko valtuusto. Niinikään siitä tulee tehdä selkeä ja hyvin aikataulutettu prosessi. Työskentely sitouttaa meidät kaikki toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi.

Tiedossamme on Jyväskylän Energian tilanne ja siihen liittyvät toimenpiteet. Pidämme kannatettavana ja jopa välttämättömänä tässä tilanteessa kaupungin pääoman lisäystä JE:lle. Valitettavasti tämäkään ei saata riittää.

Uutena kustannuseränä nostamme esille kaupungin alueen hulevesien käsittelyn ja niistä Energialle aiheutuvat mittavat kustannukset. Hulevesien käsittelyä koskevaa lakimuutosta valmistellaan ja se tullee voimaan jo ensi vuona. Sen perusteella pitää löytää maksumies myös hulevesien käsittelylle. Tätä varten onkin käynnistettävä selvitykset, miten jatkossa ko. kustannukset maksetaan.  Meitä kiinnostaa, kohdistuvatko maksut kiinteistöille vai onko budjetissa varauduttu tähän kustannuserään.

Jyväskylän kaupunki tarvitsee leikkauksia omista rakenteistaan edelleen lisää. Säästöjä kaupunkikonsernin eri päällekkäisten päivystyksien ja varallaolojen purkamisesta ja järkiperäistämisestä voitaisiin saavuttaa, jos niihin ennakkoluulottomasti paneudutaan.

Keskustan ryhmä toi edellisen kaupunginhallituksen aikaan ennen nykytaantumaa vakavan huolen taloustilanteesta. Tällöin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pirkko Selin esitti, että Jyväskylän tulee käynnistää 20 miljoonan tuottavuushanke ennakoitavissa olevien ylitysten kattamiseen ja talouden puskurien rakentamiseen. Emme saaneet silloin kannatusta. Ainut käteen jäänyt asia oli vapaaehtoiset virkavapaat, joilla on saatu vain parin miljoonan hyöty.

Tänään, tässä salissa esitämme koko valtuustolle vastaavaa, joskin pehmeämpää määrää. Keskustan ryhmän mielestä rakenteellisten päätösten aika on nyt. Valtuutettujen tulee kantaa vastuunsa tulevasta käpertymättä viranhaltijoiden esitysten taakse. Jyväskylässä kuntayhdentymisen jälkeen on kuntalaisten palveluja keskitetty, lopetettu ja hintoja nostettu. Myös veroja on nostettu usein ja asumiskustannukset ovat tapissa. Jyväskylän imago on alentunut ja maine on heikentynyt. Mikäli kesäkuussa 2014 tai myöhemmin tehdään (pakko)kuntaliitospäätöksiä, on hallinnonkin rakenteisiin porautuvia päätöksiä ja ratkaisuja tehtävä ennen tulevia liitoksia. Kuntajakoselvittäjien raportin päätösesityksineen voimme tässä siis jo ennakoida.

Tekstikorjauksina Keskustan ryhmä esittää:

Sivulle 12 lisäys otsikon ”Palveluverkkoratkaisut joita valmistellaan toteutettavaksi 2014–2016” ennen väliotsikkoa ”Monipalvelupisteet” tulee olla teksti:

”Palveluverkkoja linjatessa virkamiesvalmistelussa tulee tuoda ainakin kaksi eri vaihtoehtoa, joihin poliittisesti otetaan kantaa. Esimerkiksi palveluista kouluverkko rakennetaan 1) ottaen huomioon talous ja yhteisöllisyys ja 2) talous ja tilat. Vaihtoehdot esitetään riskeineen.”

sivulle 13

Terveydenhuolto otsikon alle:

…

…ja tukee palveluverkon uudistamista. Pois lause: Toimivalta yksittäisistä toimipisteistä on lautakunnilla. Lisäys: Kun monipalvelupisteitä suunnitellaan, on tärkeä huomioida alueilla työskentelevän henkilöstön näkemys, koska heillä on paras tietämys kunkin alueen palvelutarpeesta. Valtuusto päättää monipalvelupisteiden sisällöstä tarvittavien lautakuntien ja alueiden kuulemistilaisuuksien jälkeen.

Keskustan ryhmä esittää, että viranhaltijoiden tulee etsiä vähintään 1.500.000 euron lisäleikkaus/tuottavuus johto-, hallinto- ja asiantuntijatyöstä koko organisaatiossa (konsernihallinnon ja kilpailukyvyn toimialueen konsernihallinnosta ja johdon tukipalveluista). Viranhaltijoiden tulee tuoda esitys kevään aikana 1.4.2014 mennessä kaupunginhallituksen ja lautakuntien käsittelyyn Jyväskylän kaupungin talousarvion ylitysuhan torjumiseen ja mahdollisen talouspuskurin aikaansaamiseen.  (TA2014 s. 14 kohdan C loppuun.)

Me kaikki tiedämme, että ylitystä on jo tulossa.

Keskustan ryhmä esittää lasten kotihoidontuen kuntalisän säilyttämistä edelleen 50 €/lapsi (+650.000 €) (50 €/ lapsi, s. 100). Keskustan ryhmä näkee parempana lasten olevan kotona. Tällä vältetään myös päiväkoti-investointeja, sillä kodeista ei aiheudu kiinteistökustannuksia. Edelleen varhainen vuorovaikutus kehittyy aina 3-vuotiaaksi saakka. Tällä on merkitystä lapsen kehitykselle aina aikuisuuteen asti. JYU on tehnyt tästä merkittävää tutkimusta jo pidemmän aikaa. Vanhemmilla tulee olla myös valinnan vapaus. Huomiotta ei pidä jättää myöskään sitä, että vanhempien KELA -tulot lakkaavat ja ulkoa päin Jyväskylän asukkaille tulevaa rahaa jää saamatta.

-          mihin töihin vanhemmat menevät tänä aikana??

Keskustan ryhmä on huolissaan myös alueellisesta tasa-arvosta. Yksityistieavustuksia esitetään alennettavan 140.000 euroa. Mielestämme kohtuullinen leikkaus on 40.000 euroa. Keskustan ryhmä esittää, että yksityistieavustukset ovat 300.000 esitetyn 200.000 euron sijasta. Ta2014 s. 127 ja 131 yksityisavustuksia karsitaan -40.000 euroa.

Muutoin Keskustan ryhmä on valmis hyväksymään esitetyn talousarvion, vaikkakin olemme syvällisesti huolissamme sen toteutumisesta.

Jari Colliander

Keskustan ryhmä, rpj.

Osuuspankkivaalit

Lämmin kiitos kaikille tukijoille OP-vaaleissa. Äänimäärä vetää nöyräksi, sillä paikkoja on aikaisempaa vähemmän. Uusi nelivuotiskausi alkaa tammikuussa.

Keski-Suomen Osuuspankki uutisoi ikäviä 28.11.2013 päättäessään lopettaa 7 konttoria. Tämä ei ole hyvää asiakaspalvelua. Tästä tulee musta mieli ja ikävä tahra OP:n maineeseen.

Keski-Suomen Osuuspankkivaalit

Keski-Suomen Osuuspankin edustajistovaalit ovat edessä. Vaaleissa valittaan Keski-Suomen Osuuspankin edustajistoon edustajat (60) käyttämään ylintä päätäntävaltaa. Jyväskylän seudulla 43. Käytännössä edustajiston tärkeimmät tehtävät ovat vuosittain päättää tuloksen käyttämisestä sekä valita hallintoneuvoston jäsenet.

Itselleni Keski-Suomen Osuuspankki on tuttu monestakin yhteydestä. Olen ollut työssä Keski-Suomen Osuuspankin useammassakin konttorissa, tunnen paljon henkilöstön ja johdon edustajia ja lisäksi käytän paljon Osuuspankin palveluita niin omissa asioissa kuin edustamieni yhteisöjen kautta. Uskon, että olen hyvä edustaja edustamaan Sinua Osuuspankin edustajistoon - tunnen organisaation ja tiedän viedä asioita eteenpäin.

Tehtävänäni on edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä ja hyvinvointia sekä turvallisuutta.

Keski-Suomen Osuuspankki on asiakasläheisin pankki. Muiden pankkien karsiessa konttoriverkostoaan raa´alla kädellä, on Keski-Suomen Osuuspankki päässyt vähemmällä. Pankkipalvelut on oltava saavutettavissa meille kaikille.