Jyväskylän TA 2021 23.11.2020 Keskustan ryhmä on kokonaisuudessaan melko tyytyväinen nyt esitettyyn talousarvioon. Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon. Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on viisi tärkeää kohtaa: Sosiaali ja terveyslautakunta Määrärahaa on esitetty lautakunnan esityksen mukaisesti tosin tiukan raamin mukaisesti. Leikkauksia ei tehty, mutta tiukka tulee olemaan.
Mielenterveyspalveluissa organisointi on siiloutunut eikä yhtenäistä hoito- ja palvelupolkua synny. Tunnistamalla ja luomalla vahvemmin matalan kynnyksen palveluita, säästäisimme ja lisäisimme esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelujen vaikuttavuutta.
Sivistyslautakunta Määrärahaa lisätään yhteensä 600.000 euroa. Keskusta sai yhteistyössä muiden ryhmien kanssa palautettua lukiorahan leikkauksen ja lukiokoulutukseen Jyväskylä tuki säilyy edelleen 1.700.000 eurossa. Edelleen lautakunnan tulee kohdentaa myönnetty 200.000 euroa.
Sivistyspalveluissa hallituksen esittämä määräraha aiheuttaa ankaria ratkaisuja, jotka saattavat aiheuttaa kustannuksia tulevina vuosina niin sivistyspalveluissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi nuorisoverstaan lakkautus esim. Korpilahdella on erittäin huono ratkaisu.
Erillisessä puheenvuorossa: Esitämme, että Korpilahden nuorisoverstasta ei lakkauteta ainakaan ennen kuin on selvitytetty, voidaanko ja löytyykö Korpilahdelta asukasaktiivisuutta nuorisoverstaan auki pitämiseksi.
Kaupunkirakenne Näkemyksemme mukaan kaupunkirakenteessa pitää olla tavoitteellisuutta tulevalle vuodelle. Esimerkiksi rakennuslupien käsittelyajat ovat liian pitkät. Lupien käsittelyyn asiakasystävällisyyden lisäksi on saatava nopeutta ja selkeyttä. Liian usein kuulee negatiivista palautetta, ettei lupa-asiat edisty hakijan kannalta riittävän nopeasti. Negatiiviset kirjoitukset mediassa eivät edistä Jyväskylän imagoa ja haluttavuutta asuinpaikkana. Koko kaupunkia pitää kehittää tasapuolisesti ja kaupungin pitää olla aktiivinen ja hyödyntää mm. valtion infrahankkeita.
Uuden sairaala Novan ja Kuokkalan välinen yhteys oli myös Keskusta huolena. Varmistimme, että joukkoliikenneyhteydet Sairaala Novaan ja sinne sijoittuvalle kaupungin terveysasemalle on huomioitu nykyisessä reittisuunnitelmassa. Lisäksi koronaviruspandemia on vähentänyt joukkoliikenteen käyttäjämäärien siten, että nykyisiin reitteihin voidaan tehdä väliaikaisesti muutoksia, joilla parannetaan ko. terveyspalveluiden saavutettavuutta edelleen.
Edelleen kuntalaisille tärkeänä asiana Keskustan esityksestä Kaupunkirakennelautakunta huomioi talousarviossaan yksityisteihin kohdistuvan leikkauksen ja pyrkii tarkentamaan avustusmäärän vuoden 2020 tasolle talousarviossa 2022.
Keskusta esitti myös kaupunginhallituksessa, että JE:n, nykyisen Alvan vedenhinnan korotus tulee kohtuullistaa. Jo 3%:n hinnankorotuksella olemme kaukana 10 suurimman kaupungin keskiarvosta. Isännöitsijät ovat taloyhtiöissä esittäneet jopa 6%:n nousua.
Esitämme, että konserniohjeessa tulee antaa Alvalle ohjeena, että veden kokonaishinta tulee olla kymmen suurimman kaupungin keskiarvon tasolla.
Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan investointia kirjastoauton hankkimiseksi saimme siirrettyä vuodella. Autolla on ajettu vain noin 340.000 km ja investoinnin säästö on n. 450.0000 euroa. On hyvä, että kirjastoverkko voidaan säilyttää nykyisellään omatoimiaikaa lisäämällä.
Korona-aikana olemme oppineet uusia toimintapatoja ja käytänteitä. Näitä otetaan käyttöön myös Jyväskylässä esimerkiksi etätyönmahdollistamiselle.
Tulojen kattamiseksi olisi tullut huomioida enemmän maanmyynnin tavoitteellisuutta, rakennuslupien saatavuuden nopeuttamista, korkomenojen realistisuutta ja konsernihallinnon toiminnan terävöittämistä talouden pysyessä tasapainossa. Toivomme EF:n suunnitellun realisoinnin toteutuvan onnistuneesti.
Kustannuksien hallinnassa meidän tulee nostaa esiin keinoja tehtävien hoitamiseen pienevällä resurssilla. Keskusta on huolissaan siitä, että eri hallinnonaloilla ei ole kunnollista toimintaa ohjaava näkemystä siitä, että toiminnan suunnittelussa ja hankinnoissa pitää pyrkiä kokonaistaloudellisesti järkeviin ratkaisuihin. Aina ei voi vain nostaa tuottoja maankäyttömaksuilla, yhtiöistä tulouttamalla yms. Taloutta ei voi pitkäjänteisesti tasapainottaa kertaluonteisilla tuloilla.
Esimerkiksi sivistyspuolen toimitilarakentamisessa kustannukset ovat todella korkeita, käytännössä aina kymmeniä tuhansia hoitopaikkaa ja oppilasta kohti. Samaan aikaan lakkautetaan kustannussyihin vedoten haja-asutusalueen edullisia kouluja. Lisäksi kaupunki toteuttaa erityisesti kaupunkirakenteen puolella toistuvasti todella suureellisesti investointeja. Esimerkkinä mainittakoon torin siirto Asema-aukiolle, jonka piti alkujaan olla vain kevyt kokeilu. Nyt siihen on panostettu mittavasti suunnitteluresurssia ja investointirahaa.
Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta, joista moni kunta on myös saanut viimevuosina nauttia.
Keskustan ryhmä on huolestunut kaupungin velkaantumisesta. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella olisi tullut lyhentää lainoja enemmän Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa.
Keskustan ryhmä kiittää muita valtuutettuja yhteisiin näkemyksiin pääsystä. Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Jari Colliander, rpj jari.colliander@jyvaskyla.fi Talousarvion 2021 lähetekeskustelu Keskustan ryhmä toimii arvojensa mukaan ja puolustaa lähipalvelujen saatavuutta ja vähempiosaisten tukemista.
Jyväskylä monen muun kunnan tavoin on taloudellisesti ahtaassa tilassa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä 2021 koetetaan saada tasapaino säilymään. Valitettavana realismina on velkamäärän kasvu, palvelujen heikkeneminen ja palvelumaksujen nousu.
Konsernihallinto
Tässä taloustilanteessa pitäisi katsoa kriittisesti kaikki menot. Kaupunki on edellisinä vuosina sitoutunut tiettyihin panostuksiin, esim. Business Jyväskylään, Rantaraittiin, kehä vihreään, Torin kehittämiseen. Nämä pitäisi kaikki ottaa pöydälle ja tarkastella, voidaanko lykätä tai peräti luopua. Rahat kannattaa satsata koulutukseen ja hyvinvointi-investointeihin. Sillä tavoin säästetään tulevaisuuden kuluissa ja edistetään elinkeinopolitiikkaa tuottamalla hyviä ja hyvinvoivia työntekijöitä ja yrittäjiä. Alueellinen houkuttelevuus ja kilpailukyky paranevat tätä kautta.
Sosiaali ja terveyslautakunta
Keskusta on huolissaan sosiaalipalvelujen lastensuojelun palvelujen riittävyydestä. Lastensuojelun tarve kasvaa koko ajan ja kustannukset valuvat korjaaviin toimiin. Keskusta haluaisi panostaa enemmän ennalta ehkäisevän toiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen. Pelkäämme, että esim. perhetyön supistaminen tulee tuomaan lisäkustannuksia jatkossa.
Ikääntyneiden määrän kasvu on ollut kaikkien tiedossa jo pitkään. Palvelutarpeen kasvuun vastaaminen on haastavaa, mutta ketään ei voi jättää hoitamatta. Keskusta on huolissaan omaishoidon määrärahojen supistamisesta ja toivoo, että tämä ei vaikuta omaishoitajien jaksamiseen. Sen sijaan laitoshoidon paikkojen siirtyminen vähitellen ympärivuorokautisen palvelun piiriin on hyvä asia.
Keskusta on huolissaan myös perhehoidon palveluista. Lyhytaikainen perhehoito helpottaisi omaishoitajien jaksamista, pitkäaikainen perhehoito tarjoaisi inhimillisen ja hyvin tuettunakin laitoshoitoa huomattavasti edullisemman hoivavaihtoehdon sekä ikäihmisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille että sijoitetuille lapsille ja nuorille.
Keskustalla on suuri huoli mielenterveyspalvelujen saatavuudesta ja alati lisääntyvästä palvelutarpeesta. Palvelun uudelleen organisoituminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon osui huonoon aikaan Koronan takia. On ensiarvoisen tärkeää, että palvelua on riittävästi saatavilla matalalla kynnyksellä, oikea-aikaisesti. Matalan kynnyksen maksuttomiin mielenterveyspalveluihin sijoittaminen maksaa itsensä takaisin.
Perusturvalautakunta on tehnyt puheenjohtajansa johdolla vastuullista ja tiukkaa budjetointia jo omassa esityksessään. Keskusta on tyytyväinen siihen, että kaupunginjohtaja oli omassa esityksessään huomioinut asiantuntijalautakunnan työn. Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöimenpiteiden toiminnan kehittämisen näkökulma on myös Keskustan mieleen ja hyvä esimerkki myös muille toimialoille. Helppoja seuraavat vuodet eivät tule olemaan, mutta yhdessä kehittäen ja tehden meillä on onnistumisen mahdollisuudet omissa käsissämme.
Sivistyslautakunta Kasvatus- ja opetushenkilöstö Hyvät sivistyspalvelut ovat erinomainen vetovoimatekijä kaupungille. Keskusta haluaakin erityisesti huolehtia lasten ja nuorten parissa työskentelevien motivaatiosta, terveydestä ja työssä jaksamisesta. Emme ole halukkaita vähentämään henkilöstöresurssia etenkin, koska lasten ja nuorten haasteet ovat kasvaneet viime aikoina. Riittämätön resurssointi aiheuttaa tulevina vuosina kasvavaa pahoinvointia, heikentyneitä oppimistuloksia ja lisääntyviä kustannuksia.
Tyhjän päälle putoava nuori käy todella kalliiksi. Siksi nuorten tukemiseen koulunkäynnissä ja vapaa-aikana tulee resursoida sekä perusopetuksessa että nuorisotyön piirissä. Nyt on aika kohdentaa jakamaton huomio etenkin tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Varhainen tuki toimii tutkimusten mukaan parhaiten ja se on myös yhteiskunnan kannalta edullisinta
Keskusta on asukkaiden asialla ja säilyttää lähipalveluja etenkin pienten lasten tarpeisiin. Keskusta ei hyväksynyt Saarenmaan koulun lakkautusta, sillä Keskusta haluaa mahdollistaa asumisen myös taajamissa ja kehittyvissä kylissä. Perusopetusverkon supistamisella suurissa kaupungeissa ei ole pedagogisia, sosiaalisia eikä taloudellisia perusteita
Keskustan näkemyksen mukaan lukiorahoitusta ei tule leikata. Pelkäämme, että Jyväskylän kahden suurlukion tilalle esitetään pian yhtä supermammuttilikiota.
Lisäksi Keskusta on huolissaan kohoavista investointi- ja käyttökustannuksista uudiskohteissa.
Kaupunkirakennelautakunta Näkemyksemme mukaan kaupunkirakenteessa pitää olla tavoitteellisuutta tulevalle vuodelle. Esimerkiksi rakennuslupien käsittelyajat ovat liian pitkät. Lupien käsittelyyn asiakasystävällisyyden lisäksi on saatava nopeutta ja selkeyttä. Liian usein kuulee negatiivista palautetta, ettei lupa-asiat edisty hakijan kannalta riittävän nopeasti. Negatiiviset kirjoitukset mediassa eivät edistä Jyväskylän imagoa ja haluttavuutta asuinpaikkana. Koko kaupunkia pitää kehittää tasapuolisesti ja kaupungin pitää olla aktiivinen ja hyödyntää mm. valtion infrahankkeita.
Kaavoituksen resurssointia on lisättävä. Lukuisat kaavahankkeet eivät edisty osaavan henkilöstön vajauksesta johtuen. Kaavoituksella luodaan perustaa kaupungin kasvulle ja kehittymiselle.
Lautakunnan esittämä kiinteistöjen suurempi purkumääräraha tulee sisällyttää, sillä purkamattomat rakennukset ovat enenevässä määrin ilkivallan kohteena ja aiheuttaa purkamattomana ylimääräisiä lisäkuluja.
Kaupungissamme on satoja kilometrejä yksityisteitä, joiden käyttäjiä ovat muutkin kuin niiden varrella asuvat. Kaupungin tulee jatkossakin avustaa tiehoitokuntia, antamalla vastinetta kerätyille kiinteistöveroille. Uuden sairaalan käyttöönoton myötä pitää joukkoliikenneyhteydet Kuokkalasta Novaan saada sujuviksi.
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Muiden suurten kaupunkien tapaan toivomme, että myös JKL:n pääkirjasto olisi avoinna myös sunnuntaisin. On hyvä muistaa, että kirjastot ovat vuotuisella 1,3 miljoonan kävijämäärällään kaupungin käytetyin kulttuuripalvelu.
On hyvä, että Halssilan, Lohikosken ja Vesangan kirjastot säästyvät kirjastojen omatoimiaikaa lisäämällä.
Keskustan näkemyksen mukaan liikuntapalvelujen hintojen korotukset vaikuttavat palvelujen käyttöasteeseen. Jyväskylän tulisi enemmän edistää omaehtoista toimintaa myös liikunnassa. Mikäli lasten ja nuorten harrastusvuorojen maksuttomuus poistettaisiin olisi riskinä näiden ryhmien liikunnan määrän väheneminen. Olemme tyytyväisiä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon välisen nivelosan aloittamisesta. Myös AaltoAlvarin peruskorjaus ja laajennus tulevat tarpeeseen. Samalla esitämme voimakkaan toiveen siitä, että kaupunginteatterin peruskorjaus vihdoin aloitettaisiin tämänhetkisen investointisuunnitelman mukaisesti vuonna 2024. On myös syytä tutkia, olisiko Paviljonkiin mahdollista saneerata Jyväskylän Sinfonialle akustisesti riittävän hyvät ja toimivat tilat. Liikelaitokset Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen on onneksi muuttanut suuntaa. Olisi voinut toivoa jopa nopeampaa kumulatiivisen ylijäämän purkamista. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa vielä enemmän alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat kustannukset. EF:n realisointi on kannatettava, kunhan saadaan oikea hinta. Myös JVA:n osinkojen mahdollistaminen on kannatettava.
Mitä esitettyihin veroprosentteihin tulee, Keskusta kannattaa esitettyjä, nykyisiä veroprosentteja, joskin olisimme ilahtuneet enemmän veroporosenttien alentamisista etenkin kiinteistöveroissa.
Keskustan ryhmä Jari Colliander, rpj. Valtuusto 8.6.2020 Tilinpäätös 2019 Verrattaessa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstä 2019 sitä edeltäviin tilinpäätöksiin on suunta huolestuttava. Alijäämä on kasvanut, ylijäämät pienentyneet ja velan määrä on noussut. TP 2019 oli poikkeuksellisen huono kolmen tasapainoisen tilinpäätöksen jälkeen. Jyväskylän kaupungin tilivuoden 2019 tulos oli 31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Negatiivisen tuloksen taustalla on ennen kaikkea kaupungin tulopohjan heikko kehitys. Pääosin verokortti- ja tulorekisteriuudistuksen takia verotulot jäivät yli 20 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Myös maan myyntivoittoja kertyi arvioitua vähemmän. Kaiken kaikkiaan kaupungin keskeisen tulopohjan – verotulojen ja valtionosuuksien – kehitys on viime vuosina ollut vaatimatonta. Vaikka tilikausi oli alijäämäinen, toteutui talous kuitenkin muutettua talousarviota paremmin. Jyväskylä ei viime vuoden talousongelmineen ole myöskään yksin, sillä myös moni muu kunta teki alijäämäisen tilinpäätöksen, mutta se ei Jyväskylää auta. Kaikkiaan 225 kuntaa teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2019.
Kuntalain myötä pääpaino tilinpäätöksen arvioinnissa tulee olla konsernitasolla. Jyväskylässä tämä tarkoittaa muutaman yhtiön syvällisempää ja vakavampaa tarkastelua toiminnan tuloksellisuuden ja vakavaraisuuden kautta. Konsernilainojen tarkastelu tulee ottaa aktiivisemmin huomioon.
Valtuuston tulee elää kurinalaisesti, sillä jäljellä oleva ylijäämä on jo menetetty. Kuluvan vuoden talouden kehityskuvaan liittyy paljon kielteistä johtuen mm. yleisestä talous- ja työllisyystilanteesta, ikärakenteen muutoksesta, Koronavirusepidemiasta ja Sairaala Novan käyttöönotosta ja mahdollista lisävastuista Jyväskylälle.
Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle.
Jyväskylän tulee panostaa edelleen elinkeinotoiminnan sisällön kehittämiseen. Pelkkä hallinnon tarkastelu ei riitä. Työpaikkoja pitää saada syntymään uusille alueille. Nykyinen työpaikkakehitys on ollut myönteistä koko valtakunnassa ja tästä on Jyväskylän otettava oma osansa. Jyväskylän imagon on muututtava rakentaja- ja asukasystävälliseksi ja edulliseksi paikaksi asua. Kaupunkikeskustan tulee olla houkutteleva ja haluttu paikka. Palvelujen näkökulmasta Keskusta haluaa muistuttaa koko kaupungin alueen tasapuolista kehittämisestä. Osoitteesta riippumatta peruspalvelut täytyy olla saatavilla kohtuullisen matkan päästä. Myös kaupungin rakennusjärjestyksen päivitys tulee ottaa työ alle mm. kesäasumusten muuttamisessa pysyvään asumiseen, mikä edistäisi vetovoimaisuutta. Keskusta kantaa suurta huolta terveydenhuollon pitkistä jonoista. Edelleen kaupunginvaltuusto on vuosittain hyväksynyt merkittäviä lisätalousarvioita eli budjetissa tulee pysyä tarkemmin tai budjetti tulee tehdä realistisemmaksi.
Keskustan ryhmä kiittää Jyväskylän työntekijöitä hyvästä vuoden 2019 tuloksesta, tarkastuslautakuntaa ja tarkastuslautakunnan raikkaasta otteesta arviointikertomuksessa ja hyväksyy tilivuoden 2019 tilinpäätöksen. Valitettavasti haasteet kasvavat kuluvana vuonna.
Jari Colliander, rpj
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2019
Tarkastuslautakunta on laatinut vuotta 2019 koskevan arviointikertomuksensa asiallisella ja kantaa ottavalla tavalla. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiotaan useampaankin tärkeään asiaan. Keskusta haluaa nostaa muutamia kohtia esiin.
On aistittavissa, että arviointikertomus ja itse arviointi on kehittynyt sitten edellisten vuosien. Selkeydessä on edistytty.
Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa. Tämän johdosta tavoitteiden asettamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toteutumisen seurantaan tarvittavien mittareiden kehittäminen on yksi tärkeä osa talousarvioiden valmistelua. Tavoitteita on saavutettu, mutta paljon on jäänyt myös saavuttamatta. Onko niin, että asetettu tavoitteet ja mittarit ovat olleet liian kovia vain onko toimintaympäristön muutos jo ollut niin nopeaa, että tämän vuoksi tavoitteita on jäänyt saavuttamatta? Totuus on se, että se mitä mitataan, se kasvaa.
Tarkastustoiminnassa on hyvä, että arviointikertomuksen aikataulua on saatu aikaistettua. Tällä käsittelyn aikaistamisella saadaan havaitut epäkohdat paremmin huomioitavaksi tulevaan talousarvioon, kun vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin ovat aikaisemmin käytettävissä. Edelleen tarkastustoiminnassa tulisi kiinnittää huomiota tulevaan, kuinka ja missä voidaan parantaa.
Yhtä kaikki, tarkastuslautakunnan vakavin ja jatkuvin huomio on siis edelleen kaupungin ja koko kaupunkikonsernin talouden kehitys ja kuntalaisten palvelujen saanti. Valtuuston asettamat tavoitteet on osin saavutettu, mutta edelleen paljon on tavoitteita saavuttamatta.
Tarkastuslautakunta on edennyt menestyksellisesti suhteessa annettuihin määrärahoihin.
Jari Colliander, rpj Keskustan valtuustoryhmä Saarenmaasta ja koko Jyväskylän kehittämisestä Keskustan valtuustoryhmä on pitänyt koko Jyväskylän kehittämistä yhtenä tärkeimmistä kaupunkikehittämisen painopisteistä jo vuosien ajan. Tämä sisältää sekä kaupunkikeskustan kehittämistä ja uuden rakentamista, väljempien taajama-alueiden lisäämistä ja päivittämistä, että myös haja-asutusalueisiin panostamista ja niiden mahdollisuuksien käyttämistä. Nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, joka tekee Jyväskylästä entistä houkuttelevamman kaupungin. Nämä kaikki tarjoavat erilaisille ihmisille erilaisia mahdollisuuksia nauttia elämästä omalla tavallaan. Kaikilta osin tässä ei ole Jyväskylässä onnistuttu. Saarenmaan kyläkoulun kohtalo kertoo omalla esimerkillään tästä suunnasta, jossa korulauseista huolimatta koko Jyväskylän kehittämistä ei toteuteta. Koko Jyväskylän etu olisi kehittää paitsi kaupunkimaista asumista, mutta myös väljempää, kyliin ja yhteisöihin nojaavaa asumista.
Saarenmaan koulu on paitsi lähikoulu alueen lapsille, myös kyläyhteisön sydän. Lähipalvelu, joka yhdistää ihmisiä harrastusten, kuten liikunnan ja kulttuurin pariin. On selvää, että lasten koulumatkoihin käytettävä aika tulee kasvamaan merkittävästi, jos koulu lakkautetaan. On selvää, että Saarenmaan kylän kehitys kokee ison takaiskun, jos koulu lakkautetaan. Se mikä ei ole selvää, lienee laskelmoidut säästöt. Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että lasketut säästöt toteutuisivat.
Oppilasmääräennusteiden mukaan loogisinta olisi säilyttää Saarenmaan koulu, sallia rakentaminen Saarenmaan seudulle ja seurata, miten oppilasmääräennuste kehittyy viiden vuoden sisällä. Jyväskylä tarvitsee eläviä kyliä ja yhteisöjä myös tulevaisuudessa.
Keskustan ryhmä esittää, että Saarenmaan koulua ei lakkauteta. Näkemys Alvasta ja sen mahdollisesta vähemmistöosuuden myynnistä, 8.2.2020 Alvan vähemmistöosuuden ja etenkin vesiliiketoiminnan osittainen myynti on Keskustan ryhmässä tullut ajatuksena yhä enenevässä määrin kriittisemmän tarkastelun kohteeksi. Mediajulkisuus, mitä Jyväskylä on toivonut, on ollut huomiota herättävää, mikä on sinänsä hienoa. On tärkeää tiedostaa kuntalaisten näkemykset, mitkä Keskustan ryhmässä kyllä tulevat huomioiduiksi. Keskustan Jyväkylän valtuustoryhmä on halunnut olla avoin ja toimia kuntalaisten parhaaksi. Vaikka vähemmistöosuuden mahdollisella myynnillä saataisiin lyhyellä tähtäimellä Jyväskylän näkemyksen mukaisia etuja niin osaamisen, rahan kuin markkinoiden muutoksen huomioimisella, tulee katsanta asettaa kauemmas. Jyväskylällä on tällä hetkellä paljon sitoutuneita pääomia, joita tulisi voida kierrättää. Näillä sitoutuneilla pääomilla ei makseta laskuja tai tehdä uusia investointeja.
Muuttuvassa entistä haasteellisemmassa markkinassa uuden osaamisen saaminen ja lisäpääoman saaminen Jyväskylän elinvoiman ja investointien parantamiseksi kaupunkilaisten parhaaksi tärkeää, mutta tulee myös huomioida asian toinen mahdollisen myynnin toinen puoli. Myydessään vähemmistöosuuden Alvasta Jyväskylä ei enää täysin omista, hallitse ja vastaa yhtiöstä. Vähemmistöosakkaalla on myös omat vaateensa, jotka tulee täyttää. Kokemukset vastaavan kaltaisista yksityistämisistä eivät ole tuoneet kovin runsaasti myönteisiä tuloksia maailmalla tai onnistumisista ei ole kerrottu.
Tulevassa selvityksessä tai mikäli selvitysesitys osoittaisi myynnin kannattavuuden, tulee saada riskikartoitus ja myös riippumaton näkemys mahdollisen kaupan riskeistä ja tulevaisuuden visiosta. Myös näkemys nykytilanteen jatkumisesta tulee saada, mikäli myyntipäätöstä vakavasti toteutettavaksi esitettään.
Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmä suhtautuu vakavasti saatuun palautteeseen, haluaa sitoutumattoman asiantuntijanäkemyksen ja riskikartoituksen, mikäli myyntipäätösesitys tehdään.
Keskusta haluaa meneillään olevalta selvitykseltä päätöksenteon tueksi 1) tuloksekasta selvitystä, 2) myös arvioita, jos ei myydä ja 3) mahdolliset haitat. Selvityksen tulee olla vahvasti tulevaisuutta ennustavaa ja näkemyksellinen. Olemme käymissämme keskusteluissa haastaneet viranhaltijoita ja Alvan johtoa, jotta saisimme lisätietoja päätöksiemme tueksi. Myös vakavaa palautetta olemme esittäneet. Keskusta toimii avoimesti ja haluamme vain jyväskyläläisten parasta. Valtuusto 25.11.2019 Jyväskylän talousarvio 2020 Keskustan tavoitteiden mukainen muutoksien jälkeen
Jyväskylän talousarvio 2020 hyväksyttiin ma 25.11.2019 kaupunginvaltuustossa. Palvelujen tarjontaa lisätään aikaisemmin esitetystä. Keskustan ryhmä on kokonaisuudessaan melko tyytyväinen, sillä lisäykset ovat Keskustan valtuustoryhmän näkemyksen mukaisia. Tämä on edellyttänyt Keskustalta aktiivisuutta ja kuntalaisten kuulemista ennen talousarviokäsittelyä. Teimme esityksiä, jotka hyväksyttiin.
Keskustan huomio kiinnittyy talousarviossa neljää tärkeään kohtaan:
Perusturvapalvelut Määrärahaa on nyt lisätty tavoitteemme mukaisesti 900.000 euroa, jopa enemmän kuin edellytimme. Määrärahan tulee kohdentua lisäämällä lääkäri- ja hoitajavakansseja sekä parantamalla opiskelijahuollon psykologiresursseja. Tätä kautta parannetaan myös Jyväskylän omaa terveyden huoltoa ja vähennetään paineita käyttää Keskussairaalan palveluja. Päiväkeskuksista Säynätsaloa, Kypärämäkeä ja Tikkakoskea ei esitetty suljettaviksi. Laitakunnalla on vastuu lisämäärärahojen kohdentamisesta.
Kasvun ja oppimisen palvelut Määrärahaa on lisätty 300.000 euroa. Lautakunnan tulee kohdentaa lisäresursseja mm. Jopo- ja YsiPlus-ryhmään, Vivo- ja starttipajaan ja erityistarpeisten toimintaan.
Keskustan ryhmän näkemyksen mukaan Saarenmaan koulun lakkauttaminen ei toteuta Kaupunkistrategiassa kohdassa ”Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat” olevia arvoja. Pieni koulu on erinomainen ympäristö etenkin lapsille, joille on oppimisvaikeuksia. Kyläkoululla myös luonto on lähellä ja nykyisen opetussuunnitelman toteuttaminen on luontevaa.
Saarenmaan koulu on hyvä esimerkki lähipalveluiden merkityksestä kyläyhteisölle. Vastaavia palveluja on ollut myös Säynätsalossa ja asukkaat tietävät niiden merkityksen. Koulu ja muut etäpalvelut eri alueilla ovat merkityksellisiä niin historian, turvallisuuden, luonnon läheisyyden vuoksi kuin alueen asukkaiden yhteisöllisyyden säilymisen kannalta. Saarenmaan koulun asiassa Keskusta ei menestynyt. Lakkautus etenee lautakuntaan ja sieltä vielä uudelleen valtuustoon.
Jyväskylällä on ollut tapana ohjata valtion osuuksia muualle, mihinkä ne on varsinaisesti tarkoitettu. Keskustan näkemyksen mukaan nyt museoille tulevat valtionosuuksien korotukset 2020 kirjataan käytettäväksi suoraan siihen toimintaan, johon ne on osoitettu.
Kaupunkirakenteessa Joukkoliikennejaos voi on edennyt mallikkaasti ja saa lisämäärärahaa kehittämiseen ja maksuvyöhykkeiden vähentämiseen. Tämä näkyy halvempina bussilipun hintoina. Tämä mahdollistaa lisääntyvän julkisen liikenteen käytön ja lisätilaa autoilla Jyväskylässä liikkuville.
Edelleen Keskustan esityksen mukaan työttömien palvelupolkuja päätettiin sujuvoittaa parantamalla poikkihallinnollista ja toimijaverkostojen osaamista hyödyntävää yhteistyötä.
Tulojen kattamiseksi on huomioitu Keskustan esityksien mukaan maanmyynnin tavoitteellisuus, korkomenojen realistisuus ja konsernihallinnon toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa. Lisäpalvelujen rahoittamiseksi on mahdollista kertaluoteisesti nostaa osinkoja Jykiasta ja Mankolan vuokrakulujen uudelleen jaksottaminen mahdollistaa myös Keskustan lisäysesitykset.
Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa.
Keskustan ryhmä on silti huolestunut kaupungin velkaantumisesta. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa.
Keskustan ryhmä kiittää muita valtuutettuja yhteisiin näkemyksiin pääsystä. Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Jari Colliander, rpj jari.colliander@jkl.fi Keskustan ryhmä 050-5538494 Valtuusto 28.10.2019 Talousarvion 2020 lähetekeskustelu 28.10.2019Keskustan ryhmä toimii arvojensa mukaan ja puolustaa ja tekee muutosesitykset liittyen lähipalvelujen saatavuuteen ja vähempiosaisten tukemiseen.
Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden positiivinen kehitys notkahtaa pahasti kuluvana vuonna 2019. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä 2020 koetetaan saada tasapaino säilymään, joskin velan määrä kasvaa.
Etenkin tulevina vuosina tasapainottaminen näyttää entistä haastavammalta, sillä budjetointiin ovat vaikuttaneet helpottavasti valtuuston jo leikkaamat kuntalaisten palvelut, joista ei kohta enää voi leikata.
Talousarvion valmistelussa keväällä annettiin tiukat raamit lautakunnille vuoden 2020 suunnitteluun. Lautakunnat perinteisesti ylittivät raamit reilusti, joskin perusturva teki vakaata harkintaa ja yritti pysyä tavoiteluussa tasossa.
Annetuissa raameissa ei oltu huomioitu riittävästi palvelutarpeen lisäystä mm. kasvaneen väestömäärän ja palvelutarpeen mukaisesti.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kovasti korostetaan sitä, että talous on tasapainossa 2020. Valitettavana realismina on velkamäärän kasvu, joka johtuu erityisesti kuluvan vuoden talousarvion tulopohjan pettäminen verokortti- ja tulorekisteriuudistuksesta sekä Hippos-hankkeen siirtymisestä johtuen. Olisi ollut toivottavaa, että talouden valmistautuessa hitaaseen kasvuun, velkaa pystyttäisiin edelleen vähentämään sen sijaan, että velkaa lisätään 29,8 M€.
Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa. Tulisiko esim. uusia investointeja katsoa kriittisemmin? Voisiko lisävelan vähentämiseksi nykyresurssit ottaa tehokkaampaan käyttöön? Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Konsernihallinto Verotulojen arviointi on aikaisempaa vuosiin verrattuna vaikeampaa. Arvio vuodelle 2020 on yli 40 M€, mikä valtaosin selittyy verohallinnon muutoksista. Toivottavasti arviossa on käytetty varovaisuusperiaatetta.
Henkilöstömenot pomppaavat aivan ennen näkemättömälle tasolle v. 2020. Tähän löytyy selityksiä, mutta yli 23 M€ on iso summa. Vastaava luku on 2019 on 13,4 M€. Vuonna 2020 on odotettavissa lomapalkkavarauksissa suurta kasvua, mikä heikentää tuloslaskelmaa 2020.
Tulossuunnitelmassa korkomenot on arvioitu realistisen tuntuisesti. Kaupungin tulisi panostaa lainojen lyhentämiseen eikä maksattaa niitä tulevilla sukupolvilla. Myös korkomenot heikentävät tuloksentekokykyä.
On hienoa, että Jyväskylä kasvaa ja saadaan lisää verotuloja, mutta asukasmäärän nousu johtaa myös palvelujen määrän kasvattamiseen, mikä lisää kustannuksia.
Perusturva Hankalin asia lienee päiväkeskusverkoston karsiminen (-200 000€ lisäsäästö). Tämä niin inhimillinen, mutta pientä ryhmää kohtaava asia.
Edellisen kerran kun päiväkeskukset olivat lakkautusuhan alla, päädyttiin kehittämään päiväkeskuksista kuntouttavia ja hyvinvointikeskuksia. Nyt emme ole vielä saaneet vastauksia käyttäjien kannalta, mitä muutos on aiheuttanut vanhuksille ja ollaan jo tekemässä uusia leikkauksia. Tässä asiassa pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja miettiä verkostoa asiakasvirran kehityksenkin kannalta pitkällä aikavälillä.
Toiseksi hankalin asia on Keskustan mielestä lääkäri- ja hoitajavakanssien lisäyksen karsiminen (-480 000€). Lääkäripula on pitkäaikainen ongelma ja resurssin lisäyksellä oltaisiin myöskin haluttu antaa lääkärikunnallemme signaali, että heitä on kuunneltu ja kuultu.
Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen ja väestön kasvun myötä enenevässä määrin. Lääkärinhoitoa ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Lääkäriin ja hoitajan vastaanotolle pääsy on edelleen kohtuuttoman pitkän jonotusajan takana. Jyväskylän tulee tehdä enemmän, jotta asiakkaat eivät ohjautuisi aiheetta Keskussairaalan palvelujen piiriin lisääntyvien lähetteiden, ilta- ja viikonloppukäyntien myötä. Jyväskylän tulee laittaa omat prosessit parempaan kuntoon, sillä ei ole oikein, että yhteispäivystystyksen käyttäjistä peräti 82 prosenttia on jyväskyläläisiä. Käyttö ei saa johtua siitä, että omalle terveysaseman vastaanotolle ei tarpeen mukaan pääse tai kuntalaiset ohjautuvat käyttämään päivystystä, vaikka asia hoituisi kiirevastaanotolla omalla terveysasemalla. Ottamalla enemmän vastuuta, Jyväskylä säästää myös Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin laskutuksista.
Jyväskylän tulee hyödyntää enemmän Sotainvalidien sairaskodin resursseja ja mahdollisuuksia.
Kolmanneksi haasteeksi Keskusta nostaa opiskeluterveydenhuollon psykologiresurssin karsimisen (-60 000€). Keskustan ryhmä katsoo, että sivistyspalveluiden ahdinkoon tämä on tarpeellinen resursointi.
Jyväskylän tulee vakavammin huomioida mielenterveyspalvelujen tarve. Jos ja kun vaikkapa nuori joutuu vaihtuvien ammattilaisten vuoksi aloittamaan ongelmiensa kuvaamisen aina alusta, se heikentää motivaatiota eikä tuota optimaalisia tuloksia. Pahinta tietysti on se, että mielenterveysammattilaisia on liian vähän ja jonot avun saamiseen AJOISSA ovat pitkät.
Huonona esimerkkinä on vertailun vuoksi Helsingin retuperällä olevista nuorten mielenterveyspalveluista. Pääkaupungissa on kyllä rahaa ja resursseja mutta ne on suunnattu vääriin paikkoihin ja ”liukuhihnamaisella” työotteella (lähde Helsingin Sanomat).
Perhehoidon lisäämisellä saataisiin sekä ikäihmisten että kehitysvammaisten hoivaa inhimillisemmäksi ja edullisemmin kuin laitoshoidolla. Erityisesti autismin kirjon lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa (myös omaishoitajat) tarvitsevat uupumukseensa vahvempaa tukea.
Perusturvalautakunta on tehnyt vastuullista ja tiukkaa budjetointia jo omassa esityksessään. Muiden säästökohteiden kanssa lautakunta pystyy elämään, mutta asioita jää myöskin paljon toivon varaan
Sivistys Kasvatus- ja opetushenkilöstö Lasten ja nuorten parissa työskentelevien motivaatiosta, terveydestä ja työssä jaksamisesta Keskusta haluaa pitää kiinni viimeiseen saakka. Emme ole halukkaita vähentämään henkilöstöresurssia, etenkin, kun haasteet varsinkin yläkouluikäisten parissa ovat kasvaneet merkittävästi.
Vaarassa olevat nuoret Edelliseen viitaten edellytämme, että kaupunki tekee muutoksen etenkin haasteellisten nuorten kohdalla. Viime keväänä 33 nuorta jäi ilman päättötodistusta, yli 60 nuorta ei pystynyt syystä tai toisesta käymään koulua, sairaalakoulun piiriin olisi tulossa moninkertainen määrä nuoria verrattuna siihen, mitä se pystyy ottamaan vastaan jne. Maailma ja tilanteet muuttuvat. Toivottavasti te kaikki muutkin oivallatte ja ymmärrätte Keskusta huolen esityksien tehdessänne ja päätöksiä tehdessänne. Tyhjän päälle putoava nuori käy todella kalliiksi. Siksi nuorten tukemiseen koulunkäynnissä ja vapaa-aikana tulee resursoida sekä perusopetuksen yläluokilla, että nuorisotyön piirissä. Nyt on aika kohdentaa jakamaton huomio nuoriin ja tukea etenkin haasteellisia, putoamisvaarassa olevia nuoria.
Kolmiportainen tuki Perusopetuksessa on erittäin oleellista saada lainsäädännön edellyttämä kolmiportainen tuki toimimaan niin, että se täyttää Jyväskylässäkin lain määrittämän tason, tukea oikeasti saa ja se toimii. Lisäpanostukset tulisi ohjata edelleen palvelutasoa parantaviin ja tasoa ylittäviin toimiin.
Mielestämme lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Aikaisemmilla leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. On toki totta, että kaupunki investoi uusiin päiväkoteihin ja kouluihin, mutta niissähän on kyse palvelutarpeen kasvusta.
Saarenmaan koulu Keskusta ei hyväksy Saarenmaan koulun lakkautusta, sillä Keskusta haluaa mahdollistaa asumisen myös taajamissa ja kehittyvissä kylissä. Oppilasmäärä Keskustan mielestä mahdollistaa Saarenmaan koulun säilymisen vielä lähivuodet.
Keskusta ei voi kannata jatkuvaa keskittämistä. Haluamme olla asukkaiden asialla ja säilyttää lähipalveluja etenkin pienten lasten tarpeisiin. Jyväskylässä ovat lapset lisääntyneet eikä täällä päde lapsipula, johon vedoten kouluja on kaupungissa menneinä vuosina lakkautettu. Lähikoulut ovat tärkeitä. Tyhjiä tai sisäilmaongelmaisia kouluja ei tule turvata, mutta ideologista keskittämistä meidän tulee vastustaa. Siksi esimerkiksi Saarenmaata ei tule lakkauttaa. Lopetuspäätös olisi keskittävä, lyhytnäköinen ja yksinkertaisesti väärä. Perusopetusverkon supistamisella suurissa kaupungeissa ei ole pedagogisia, sosiaalisia eikä taloudellisia perusteita. Saarenmaan koulun toimintaedellytyksiä ja nykytilaa tulee selvittää ja tuoda todelliset faktat esiin.
Savulahden alue on kovasti kasvava, eikä sen toista osaa ole vielä rakennettu lainkaan. Kun Savulahti 2:n tontit saadaan rakennettua, ollaan samassa tilanteessa kuin Mannisenmäen kanssa, koulutila ei riitä. Ylipäänsä Palokka-Mankola alueen koulut pullistelee liitoksissaan. Näissä päätöksissä vedotaan laskevaan lapsimäärään, vaikka on huomioitava, että juurikin nuo uudet omakotialueet vetävät nuoria lapsiperheitä.
Kaupunkirakenne Kaupunkirakenteessa kummastuttaa maan myyntivoittotulojen arvion alhaisuus korkeasuhdanteen aikana. Näkemyksemme mukaan tavoitteellisuutta tulisi olla enemmän. Lautakunnan esittämä kiinteistöjen suurempi purkumääräraha tulee sisällyttää, sillä purkamattomat rakennukset ovat enenevässä määrin ilkivallan kohteena ja aiheuttaa purkamattomana ylimääräisiä lisäkuluja.
Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin ja jatkuu. Joukkoliikennejaos ansaitsee kiitokset esityksestään alentaa joukkoliikenteen hintoja ja vähentää maksuvyöhykkeitä kahteen. Tämä on ollut myös Keskustan tavoitteena. Valitettavasti talous ei anna myötä jaoksen esittämään tasoon.
Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Muiden suurten kaupunkien tapaan toivomme, että myös JKL:n pääkirjasto olisi avoinna myös sunnuntaisin. Ei liene mahdollista tämänhetkisessä taloustilanteessa, sillä rahaa tarvittaisiin vajaa 200 000€/ vuosi.
Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon valtionosuudet tulevat arvion mukaan nousemaan noin 240 000 € vuonna 2020. On tärkeää, että valtionosuudet tulevat suoraan ko. toimijoille, eikä mene muuhun toimintaan.
Liikelaitokset Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen on onneksi muuttanut suuntaa. Olisi voinut toivoa jopa nopeampaa kumulatiivisen ylijäämän purkamista JVA huomioiden. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa vielä enemmän alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat kustannukset.
Mitä esitettyihin veroprosentteihin tulee, Keskusta kannattaa esitettyjä, nykyisiä veroprosentteja, joskin olisimme ilahtuneet enemmän veroporosenttien alentamisista etenkin kiinteistöveroissa.
Keskustan ryhmä Jari Colliander, rpj. Valtuusto 30.9.2019 Linkki tulevaisuuteen 2030 -ohjelma
A. Asetamme tämän päivän päätöksellä tavoitteeksi kestävän liikkumisen kulkutapaosuudeksi 55%. Mikä tarkoittaa sitä, että kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen osuutta kaupungissa on tarkoitus kasvattaa merkittävästi. Joukkoliikenteen osuudeksi asetetaan 10%:iin. Asetamme siis tavoitteeksi kaksinkertaistaa joukkoliikennematkat reilusta 7 miljoonasta matkasta n. 15 miljoonaan vuosittaiseen matkaan. Tarkoittaa käytännössä sitä, että matkojen määrä tulisi kasvaa vuosittain n. 7,5% koko 2020-luvun ajan. Tällä hetkellä vuosittaista kasvua on ollut noin 4,5%. Tavoitteiden pääsemiseksi - se edellyttää vahvaa runkolinjojen (superlinkki) suunnittelua siten, että vuoroväli on suunnitellun 10-15 minuuttia. Citylinkkien sijoittelulla/ suunnittelulla on erittäin iso vaikutus taajamien ja maaseutumaisten alueiden osalta. Myös kalustoratkaisujen osalta "citylinkkiajatus" antaa variaatiomahdollisuuksia. - se edellyttää tuntuvaa lippujen alennusta, erityisesti suurimmissa potentiaalisissa käyttäjäryhmissä. - Maankäytön osalta se edellyttää järkevää jatkossa keskittää maankäytön kehittämisalueet joukkoliikenneverkoston kanssa yhdessä. Liikennejärjestelmä erityisesti uusille asuinalueille on oltava jatkossa suunnitelmallisempaa, sekä huomata liityntäpysäköinnin tuomat mahdollisuudet niin työpaikkaliikkumisessa kuin yritystenkin näkökulmasta. - Mielestämme maankäytön mm. taloudellisen hyödyn kasvattaminen edellyttää panostusta joukkoliikenteeseen. B. EU-sääntelyn tarkoituksena on parantaa sekä liikennevälineiden että liikennejärjestelmien energiatehokkuutta vuoteen 2030. Tästä saavutettu sopu on vahvistettu heinäkuussa 2019. - Koko Suomelle asetettu vaatimus on se, että uusista vuoden 2025 jälkeen hankinnoista 9% tulee olla nk. puhtaita ajoneuvoja, eli täysin sähköautoja. Vuoden 2025 jälkeen 15% tulee olla puhtaita ajoneuvoja. Jyväskylässä nyt hyväksyttävissä oleva kehittämisohjelma vastaa hyvin asetettuihin tavoitteisiin jopa hivenen etupainotteisesti. Eduskunnan käsittelyyn paketti tulee keväällä 2020, ja voimaan ne astuvat kesällä 2021. Liikenne- ja välineratkaisujen osalta voimme painottaa toimintamme vuosille 2021-2025. Olemme kehittämisohjelmalla tekemässä selvän rytminmuutoksen, millä vastaamme hyvin tulevaisuuden haasteisiin. - Kuntakohtaiset ilmastovelvoitteiden osalta olemme asian jo linjanneet. Kehittämisohjelma tarjoaa aidon vaikuttamiskanavan asetettuihin velvoitteisiin. C. Biopolttoaineen osalta tulee huolehtia siitä, että ns. high-ILUC raaka-aineiden (esim. palmuöljyn) käyttöä ei tule sallia edes osittain. Raaka-aineena palmuöljyn käyttö tulee lopettaa lain mukaan vuoteen 2030 mennessä. D. Liityntäliikenteen istuttaminen seudulliseen joukkoliikenteeseemme on pohdittava tulevaisuudessa paremmin yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Raideliikenteeseen ei tällä hetkellä oli realismia mennä. Näillä edellä mainituilla syillä Linkki tulevaisuuteen 2030 –ohjelma tulee hyväksyä, ja sen toteuttamiseen tulee osoittaa riittävät resurssit. Tom Nevanpää, Jari Colliander Valtuusto 30.9.2019 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2018
Tarkastuslautakunta on laatinut vuotta 2018 koskevan arviointikertomuksensa asiallisella ja kantaa ottavalla tavalla. Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiotaan useampaankin tärkeään asiaan. Keskusta haluaa nostaa muutamia kohtia esiin.
On aistittavissa, että arviointikertomus ja itse arviointi on kehittynyt sitten edellisten vuosien. Annetut vastaukset ovat hyviä. Selkeydessä on edistytty. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen seuranta kertoo, mihin suuntaan ollaan menossa. Tämän johdosta tavoitteiden asettamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toteutumisen seurantaan tarvittavien mittareiden kehittäminen on yksi tärkeä osa talousarvioiden valmistelua. Tavoitteita on saavutettu, mutta paljon on jäänyt myös saavuttamatta. Onko niin, että asetettu tavoitteet ja mittarit ovat olleet liian kovia vain onko toimintaympäristön muutos jo ollut niin nopeaa, että tämän vuoksi tavoitteita on jäänyt saavuttamatta? Totuus on se, että se mitä mitataan, se kasvaa.
Tarkastustoiminnassa tulisi aikaistaa arviointikertomuksen aikataulua siten, että jo toukokuun valtuustossa käsiteltäisiin tarkastuslautakunnan lausunto jo vastauksineen. Tällä käsittelyn aikaistamisella saataisiin havaitut epäkohdat paremmin huomioitavaksi tulevaan talousarvioon, kun vastaukset tarkastuslautakunnan kysymyksiin olisi aikaisemmin käytettävissä. Edelleen tarkastustoiminnassa tulisi kiinnittää huomiota tulevaan, kuinka ja missä voidaan parantaa.
Yhtä kaikki, tarkastuslautakunnan vakavin ja jatkuvin huomio on siis edelleen kaupungin ja koko kaupunkikonsernin talouden kehitys ja kuntalaisten palvelujen saanti. Opetuksen resurssien tulee kohdistua opetukseen eikä seiniin. Jyväskylä ei ole edukseen suhteutettuna muihin kaupunkeihin. Jyväskylässä on liikaa oppilaita, jotka eivät saa päättötodistusta. Paljon on myös opiskelijoita, joille ei ole 2. asteen opiskelupaikkaa. Jyväskylässä on edelleen lapsia, jotka eivät ole neuvolapalvelujen piirissä.
Museolle tulee saada monivuosisempi budjetointi kaupungin orkesterin ja teatterin tapaan.
Tarkastuslautakunnan huoli tarkastustoiminnan resursoinnin vajauksesta oli teemana 2018. Tätä resurssointia on verrattu myös muihin suuriin kaupunkeihin.
Tarkastustoiminnan resursoinnissa tulee huomioida niin sisäinen kuin ulkoinen tarkastus. Kokonaisvaltainen, tehokkaasti toimiva tarkastustoiminta tulee nähdä niin viranhaltija- kuin luottamushenkilöidenkin joukossa, kaupunkia hyödyttävänä toimena eikä pakkona. Tarkastuslautakunta on edennyt menestyksellisesti suhteessa annettuihin määrärahoihin.
Jari Colliander, rpj Keskustan valtuustoryhmä Valtuusto 13.5.2019 Puurakentamisesta Jyväskylässä Keskustan ryhmä on tuonut ja kannattanut puurakentamista ja se edistämistä. Tuulia Kuntsi on jo 2.10.2014 nostanut esiin puurakentamisen. Keskustan ryhmä on tehnyt asiasta aloitteen 2.10.2018 teemalla Jyväskylästä puurakentamisen pääkaupunki.
Esitimme, että Jyväskylä tekee kunnallisissa rakennusprojekteissaan vaikutusarvion sen suhteen, olisiko suunnitellut kohteet mahdollista toteuttaa puurakentamista suosien. Puurakentamisen vaihtoehto tulisi olla rinnakkain muiden suunnitelmien kanssa ja kaupungin tulisi suosia puurakentamista. On selvää, että puurakentamisen kilpailukyky ei aluksi aina ole paras mahdollinen johtavien markkinamuotoisten rakentamistapojen kanssa ja tästä syystä kaupungin onkin huomioitava myös ekologisuus, käyttäjäystävällisyys ja kotimaisuus.
Uutena teema on tullut myös hiilinielut, jota puurakentaminen mitä parhaiten edistää. Keskustan ryhmä kannattaa yhteisesti sovittua tavoitetta puurakentamisen lisäämiseksi Jyväskyllässä. Hippos 4.2.2019 - 1 Kaupunginvaltuuston Hippos 2020 -periaatepäätöksen täsmentäminen (28.5.2018/39)
Jyväskylä tarvitsee erottuakseen ja vetovoimatekijäkseen hipppos 2020 –kaltaisen hankeen, joka rahoitetaan valtaosaltaan yksityisellä rahalla ja jossa olisi enemmistönä yksityisiä toimijoita. Hippos2020 tulee olla kuntalaisten aktiivisessa käytössä käyttö- ja pysäköintikustannusten yhdessä pysyessä kohtuullisena. Katettu stadion on oiva lisä. Hippos ei saa näivettää Lutakon jo tarjoamia palveluja.
Keskustan ryhmä on kokolailla tyytyväinen esitettyihin muutoksiin, joskin perustelut, kytkennät ja lisärahoitusvaateet kiinteistöverosta johtuvista syistä tuntuvat hieman ontuvan. Onko niin että, mikäli hankkeen jatkuessa, jota toki toivomme, uusien kustannuserien kattajaksi haetaan aina kaupunkia? Mitkä ovat seuraavat lisärahoituskohteet liikuntatilojen irtaimiston lisäksi? Mitä tapahtuu, jos kokonaisvuokrausastetta ei saada sijoittajille riittävän suureksi?
Edelleen miljoona euroa enintään vuodessa ei mahdollista liikuntatilakalusteiden hankintaa kuin vain leasingilla ensimmäisenä vuonna. Tosin, mitä kaikkea tuohon summaan saadaan mahtumaankaan? Mutta summa summarun enintään 20 miljoona euroa 20 vuodessa aikaisempien sitoumusmiljoonien (28 Meur) ja liikuntapuistomiljoonien (6 Meur) lisäksi on suuri summa.
Ennen hyväksyvää päätäntää, tulee vakavasti pohtia riskejä ja käytännön tulevia asioita kaikkien jyväskyläläisten parhaaksi.
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kehittää ja edistää koko Jyväskylää. Hippos-hankkeessa ei saa unohtua Jyväskylän muut lähiliikuntapaikat – paikat, joihin pienimmätkin lapset itse omatoimisesti pääsevät. Näitä ovat mm. taajamien ja kylien luistelu- ja pallokentät ja uimapaikat. Tärkeitä sisäliikuntapaikkoja ovat koulut, jotka kuitenkin suljetaan koulupäivä päätyttyä. Meillä on muistissa, kuinka uimarantoja suljettiin säästösyistä. Evätiin taajamien ja kylien lasten uinti turvallisilla rannoilla. Edelleen olemme kuulleet, kuinka tänäkin talvena luistelukenttiä on jäädytetty huonosti ja hitaasti. Hiekka näkyy ja tuntuu kentän pinnassa ja luistimienvaihtokopit ovat mitä sattuu, osin jopa betonilattiaa. Liikuntapalvelujen tulisi tässä Hippos-kiimassaan muistaa, että liikuntaa koetetaan harrastaa myös muuallakin kuin Hippoksella.
Kulttuuri- ja liikuntalautakuntahan on päivittänyt 6.6.2018 liikuntaohjelmaansa vuosille 2019-2025. Liikuntaohjemassa tulisi tarkemmin olla maininnat mitä suunnitelmissa esitetyissä paikoissa voi harrastaa ja millä kustannuksilla? Onko liikuntaohjelma päivitetty Hippos2020 aikakauden tasolle? Keskusta haluaa korostaa lähiliikuntapaikkojen kunnostamisen ja ylläpitämisen tärkeyttä. Hipposhankkeen edetessä tulee tiedottaa myös lähiliikuntapaikkojen ja liikuntapaikkaohjelman etenemisestä.
Yllä mainittujen asioiden varmentamiseksi Keskustan valtuustoryhmä esittää pontena, että
Kaupunki tuo koko Hippos2020 hankkeen rakentamisen ajan valtuustolle kiteytetysti tiedoksi vuosittain lähiliikuntapaikkasuunnitelmien käytännön toteutumisen vuosittaisten liikuntapaikkasuunnitelmien päivittämisten yhteydessä. Jyväskylän TA 2019 26.11.2018 - Keskusta
Keskustan ryhmä on kokonaisuudessaan melko tyytyväinen nyt esitettyyn talousarvioon. Palvelujen tarjontaa lisätään paljon aikaisemmin esitetystä. Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon. Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on neljä tärkeää kohtaa:
Perusturvapalvelut Määrärahaa on nyt lisätty tavoitteemme mukaisesti 700.000 euroa lautakunnan esityksen suuntaisesti. Määräraha kohdentuu mm. suolistoseulontaan, neuropsykologiseen tukeen, vanhuspalveluihin ja tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoittamiseen. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.
Kasvun ja oppimisen palvelut Määrärahaa lisätään 600.000 euroa lautakunnan esitystä mukaillen. Keskusta pitääkin tärkeänä, että panostamme lapsiin ja nuoriin. Sen sijaan subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen purkamisen sijasta meidän tulisi ehkäistä polarisaatiota eri tavoin. Perusopetuksen oppimisen tukea eli kolmiportaista tukea tulee toteuttaa lain edellyttämällä tavalla. On tärkeää, että nivelvaiheessa, oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun, oppilailla on riittävä lukutaito. Myös oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja turvallisuuteen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Lisäksi perheille tulee tarjota entistä enemmän matalan kynnyksen palveluja. Varhaiskasvatuksessa varahoitojärjestelmää tulee kehittää joustavammaksi siten, että keikka- ja pätkätyöntekijät pystyvät ottamaan vastaan tarjottua työtä nopeallakin aikataululla.
Kaupunkirakenteessa Joukkoliikennejaos voi kohdentaa 200.000 euroa lipputukena joukkoliikenteen ystäville. Tämä näkyy halvempina bussilipun hintoina.
Tulojen kattamiseksi on huomioitu maanmyynnin tavoitteellisuus, korkomenojen realistisuus ja konsernihallinnon toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa. Lisäksi on mahdollista kertaluoteisesti nostaa osinkoja Jykiasta, Jyväskylän messuista ja Jyväs-Parkista.
Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta, joista moni kunta on myös saanut viimevuosina nauttia, erityisesti kuluvan vuoden talouskasvun myötä. Keskustan ryhmä on huolestunut kaupungin velkaantumisesta. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa.
Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Jyväskylän kaupunki - Talousarvion
Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Etenkin tulevina vuosina tasapainottaminen näyttää entistä haastavammalta. Menneiden lähivuosien budjetointiin ovat vaikuttaneet helpottavasti valtuuston jo leikkaamat kuntalaisten palvelut ja valtiovallan toimet.
Talousarvion valmistelussa keväällä annettiin tosi matalat ja tiukat raamit lautakunnille vuoden 2019 suunnitteluun. Tämän johdosta lautakunnat ylittivät raamit reilusti pysyäkseen edes laillisella tasolla. Annetuissa raameissa ei oltu huomioitu riittävästi palvelutarpeen lisäystä mm. kasvaneen väestömäärän mukaisesti. Lautakunnat olivat pakotettuja tekemään ylitysesityksiä kaupunginjohtajalle ja kaupunginjohtaja budjettiesityksessään palautti osan lautakuntien tavoitteista armeliaasti. Koen tässä menettelytavassa tavoitteellista ohjausta ja jopa harhauttavaa toimintatapaa asialliseen ja rehelliseen budjettisuunnitteluun.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kovasti korostetaan sitä, että talous on tasapainossa. Yleisenä huomiona asiaa voidaan kyseenalaistaa. Ei voi olla hyvää taloudenpitoa, jos talouden nousukauden huipulla kaupungin lainakanta kasvaa 25,3 m€, jolloin lainakannan kasvu on 6-7% Tämä ei mielestäni ole vastuullista taloudenpitoa. Jatkuva velkaantuminen ei ole oikea tie ja se on saatava pysäytettyä. Nousukaudella tulisi jopa pohtia veroprosentin alentamista. Mitä on odotettavissa, kun suhdanne kääntyy? Kuinka korkojen ennustettu nousu tulee rasittamaan kaupungin taloutta jatkossa. Tulisiko esim. uusia investointeja katsoa kriittisemmin? Voisiko lisävelan vähentämiseksi nykyresurssit ottaa tehokkaampaan käyttöön? Meille valtuutetuille on annettu vastuu katsoa budjettia ja sen prosessia tarkoituksenmukaisuuden, järkevyyden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.
Sinänsä on ryhdikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä kertoa, että veroprosentit pysyisivät samoina seuraavatkin vuodet.
Perusturva Perusturvalautakunnan esityksen leikkauksien johdosta vanhuspalveluiden tehostamiset tehdään ostopalvelusopimuksista ja ICT-kustannuksista vähentämällä. Sosiaalipalveluissa ei pystytä toteuttamaan päihteitä käyttävien asunnottomien tilaratkaisua keskustaan, eikä vaadittavaa ohjaajaresurssia. Terveyskeskussairaalan 12 hoitajan resurssilisäystä, joka oli välttämätön, porrastettiin esitettyä enemmän. Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaalipalveluissa karsittiin maksuttoman ehkäisyn laajentaminen 21 ikävuoteen asti, aukioloaikojen laajennuksia ei toteuteta, eikä sulkuja kesältä poisteta. Lisäksi neuropsykiatrisen tuen palvelusetelistä karsitaan eikä perhekeskustyöntekijöitä (2 kpl) voida palkata. Myös 2 perhetyöntekijän palkkaus karsiutui listoilta. Lisäksi tukiperhetoiminnan kasvavaan tarpeeseen perusturva ei voi vastata. Avoterveydenhuollossa karsitaan apuvälineistä ja hoitotarvikkeista, suolistosyöpäseulonnan pilotista luovutaan, 1 varahammashoitajan lisäyksestä luovutaan ja 1 lasten toimintaterapeutin lisäyksestä (1.6.19 alk) luovutaan.
Viime metreillä on noussut suuri huoli sosiaalihuoltolain edellyttämän tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoituksen riittämättömyydestä, sillä viime tietojen mukaan lisätarve liikkuu 250 000-430 000 euron paikkeilla, jotta palvelua pystytään jatkamaan. Hammashuollon jonotilanteeseen puuttuminenkin tullee vaatimaan lautakunnalta lisärahoitusta, joko palvelusetelillä tai muulla tavalla järjestettynä.
Euroissa Perusturvassa KJ:n esitys karsii 1,1 M€ lautakunnan esittämästä ja tätä aukkoa ei Erikoissairaan hoidon nettolisäys 2 M€ auta. On ikävää, että KJ esityksessään on karsinut sosiaalihuoltolain toimenpanon velvoitteet, mm. ilmaisen, alle 21-vuotiaiden ehkäisyn 60.000 euroa ja leikannut apuvälineistä ja hoitotarvikkeista 50.000 euroa. Edelleen perhekuntouksen tarpeen kasvun tarve on karsittu pois 190.000 euroa ja myös neuropsykiatrisesta seteleistä on tehty karsintaa 50.000 euroa. Tärkeät suolistoseulonnat menettävät kipeästi kaipaamansa 130.000 €. Sosiaalihuoltolain edellyttämän tuetun asumisen ostopalvelusopimuksen rahoitus on riittämätön 430.000 tai 250.000+2 työntekijää. Myös hammashuollossa on tilanne muuttunut jo kestämättömäksi resurssien ja etenkin pitkien jonotusaikojen johdosta 50.000 euroa.
Näissä kaikissa kustannukset kasvavat, kun ei pystytä hoitamaan asioita ennakoidusti.
Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen ja väestön kasvun myötä enenevässä määrin. Lääkärinhoitoa ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit eivät näy vielä säästöinä käytännössä. Lääkäriin ja hoitajan vastaanotolle pääsy on edelleen kohtuuttoman pitkän jonotusajan takana.
Keskustan huolena on erityisesti sosiaali-, vammais- ja vanhuspalveluiden resursointi. Koko perusturvan lisärahan tarve vuodelle 2018 on suuri. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka työpaineet haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on tietysti yksi tie, mutta ei ongelmaton sekään.
Sivistys Sivistys näyttäisi saavan paljolti pyytämäänsä, mutta kyse on harhasta. Keväällä annettu kehys ei kuitenkaan mahdollistanut palvelutason pitämistä nykytasolla eikä kaikkia lainsäädännön, palveluverkon laajentumisen ja palvelutarpeen kasvun edellyttämiä toimenpiteitä! Jotta edes em. tasoon päästäisiin, vaatisi se vielä 9,95 M€ lisäbudjetointia. Näin lautakunta esittikin kaupunginjohtajalle. Kaupunginjohtaja puolestaan höyläsi lautakunnan esityksestä reilut 2 M€ pois.
Tulee empimättä ajatus mieleen, onko raami- ja tavoitetaso ollut alussa tarkoituksellisesti liian alhainen? Jyväskylässä ei pitäisi ilakoida siitä, että saavutetaan lainsäädännön edellyttämätaso, vaan palvelutason tulisi olla itsestään selvästi lain mukaista. Perusopetuksessa on erittäin oleellista saada lainsäädännön edellyttämä kolmiportainen tuki toimimaan niin, että tukea oikeasti saa ja se toimii. Lisäpanostukset tulisi ohjata edelleen palvelutasoa parantaviin ja tasoa ylittäviin toimiin. Mielestämme lapsilla ja nuorilla on oikeus laadukkaisiin palveluihin. Aikaisemmilla leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä.
Päällimmäisenä ajatuksena KJ:n esityksestä voi todeta, että vaikka kj budjettiperustelussaan hehkutti lapsiin ja nuoriin panostamisesta, niin se ei oikein vastaa budjetin numeroita, mikäli tarkoitus on panostaa lisää vuoden 2018 toimintaan verrattuna. Nyt käy vähän päinvastoin. On toki totta, että kaupunki investoi uusiin päiväkoteihin ja kouluihin, mutta niissähän on kyse palvelutarpeen kasvusta.
Jyväskylä on vuosia panostanut hälyttävän vähän materiaalihankintoihin verrattuna muihin kaupunkeihin. Olemme kuulleet huolestuttavia tietoja kouluista, että oppikirjojen puutteessa perheitä on pyydetty hankkimaan harjoituskirjoja tai oppikirjoja tai harjoituskirjoja korvataan monisteilla. Tämä ei ole millään tavalla tarkoituksenmukaista ja harvoin kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Lautakunnan ehdottama 215.000 € tulee säilyä budjetissa. Myös nuorisotoimelle lautakunnan esitys 295.000 € tulee säilyä. Tämä maksaa itsensä takaisin tulevina vuosina. Edelleen mikäli Jyväskylä haluaa pysyä digiajassa kiinni, tulee päätelaitteiden hankinta toteuttaa sekä 4. että 7. luokkalaisille (150.000 €). Perusteluina voidaan viita mm. OPS:n uusiin tavoitteisiin.
Mikäli Jyväskylä olisi strategiansa mukaisesti rohkeasti aikaan edellä, tulisi Jyväskylässä korottaa alimman päivähoitomaksuluokan vanhelpien tulorajaa 10%. Tämä tarkoittaisi sitä, että: - enemmän perheitä olisi 0€-maksuluokassa. Näin ainakaan päivähoitomaksu ei olisi esteenä lapsen ilmoittamisesta varhaiskasvatuksen piirin. - perheet tasa-arvoistuisivat varhaiskasvatuksen suhteen - syrjäytyminen vähentyisi - muutos kohdistuisi nimenomaan pienituloisiin perheisiin - kaupungillekaan ei tulisi kovinkaan suuria kustannuksia, koska ko. perheiden päivähoitomaksu on joka tapauksessa pieni => pieni vaikutus kaupungille, mutta suuri pienituloisille perheille
Toisena rohkeana vetona olisi kotihoidon tuen korottaminen. Kaupungin kasvaessa palvelutarve varhaiskasvatuspuolella kasvaa siinä mukana. Tämä tarkoittaa uusien päiväkotien rakentamista (5-12 M€). Kaikista kalleimpia hoitopaikkoja ovat alle 3-vuotiaiden hoitopaikat, karkeasti noin 1200 €/lapsi/kk. Mitäpä jos korottaisimme Jyväskylässä kotihoidontukea alle 2-vuotiaille lapsille.
Tästä seuraisi: - perheiden valinnanvapautta lisättäisi pohdittaessa lapsen laittamisesta päivähoitoon vs. toisen vanhemman jääminen kotiin, kunnes lapsi 2-vuotias - lapset ja vanhemmat voisivat viettää enemmän aikaa yhdessä, mikä toisi hyvinvointia molemmille. Alle 2-vuotiaalle lapselle paras "hoitopaikka" on kotona. - vanhempien taakka työn ja kodin tasapainottelussa helpottuisi. - lapsen vastustuskyky olisi kahteen ikävuoteen mennessä vahvistunut, joten lapsen sairaudesta johtuvat työstä poissaolot vähenisivät. - kaupungin uusien päiväkotien investointitarve todennäköisesti laskisi, samoin vuosittaiset tilojen käyttökulut. Uuden päiväkodin rakentaminen maksaa melkein 30 000 €/lapsi ja käyttökulut rapiat 200 €/lapsi/kk. - jos kotihoidontuen korotus olisi vaikka 400 €/lapsi/kk, niin säästöä tulisi 800 €/kk/ lapsi. Tuosta 800 €:sta voitaisi lohkaista vaikka 200 € kerhotoiminnan kehittämiseen, jolloin sekä lapset että vanhemmat pääsisivät kerhoissa nauttimaan (ja oppimaan) muiden sosiaalisesta seurasta.
Kaupunkirakenteessa kummastuttaa maan myyntivoittotulojen arvion alhaisuus korkeasuhdanteen aikana. Näkemyksemme mukaan tavoitteellisuutta tulisi olla enemmän.
Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin ja jatkuu. Huolenamme on joukkoliikenteen lippujen hinnat muihin kaupunkeihin verrattuna. Etua koituisi opiskelijoille ja kauempana asuville. Edelleen tulee vakavasti pohtia 4-vyöhykkeen mallin purkamista.
Joukkoliikennejaos ansaitsee kiitokset biokaasuautojen tulolle Jyväskylään. Näistä puhtaista autoista pääsevät nauttimaan kesällä 2019 linjat 5 ja 5K.
Tarkastuslautakunta Kaupunginjohtajan TA-esitys ei vastaa lautakunnan yksimielistä esitystä. Käytännössä esitetty toinen henkilöresurssi on vedetty yli. Tarkastuslautakunnan talousarvioksi esitetään 281 200 eur (kasvua viime vuoteen 8 400 eur), joka on 57 400 eur vähemmän kuin lautakunnan esitys (joka oli 338 600 eur).
Kaupungin kokonaistalouden osalta tällä summalla tai koko lautakunnan talousarviolla ei ole suurta merkitystä, mutta tarkastuslautakunnan resursseista on puhuttu jo vuosia. Resurssit myös vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ovat alimitoitetut.
Konsernihallinto Konsernihallinnon kustannukset ovat nousseet suuresti viime vuosista. Osa syynä on Jykesin toimintojen nivoutuminen konsernihallintoon ja elinkeinoyksikön kasvu. Kunpa tulokset olisivat vieläkin näkyvämpiä.
Tulossuunnitelmassa korkomenot on arvioitu realistisen tuntuisesti. Kaupungin tulisi panostaa lainojen lyhentämiseen, sillä korkomenojen voidaan ennustaa nousevan taloudellisen kehityksen myötä koko valtakunnassa.
On hienoa, että Jyväskylä kasvaa ja saadaan lisää verotuloja, mutta asukasmäärän nousu johtaa myös palvelujen määrän kasvattamiseen, mikä lisää kustannuksia.
On erittäin hienoa, että työttömyys on laskenut Jyväskylässäkin koko hallituskauden. Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset näkyvät kunnissa mahdollistaen railakkaatkin menojen kasvut ja investoinnit.
Liikelaitokset Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen on onneksi muuttanut suuntaa. Olisi voinut toivoa jopa nopeampaa kumulatiivisen ylijäämän purkamista. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa vielä enemmän alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat kustannukset.
Mitä esitettyihin veroprosentteihin tulee, Keskusta kannattaa esitettyjä, nykyisiä veroprosentteja, joskin olisimme ilahtuneet enemmän veroporosenttien alentamisista etenkin kiinteistöveroissa. Jari Colliander
Tästä ei voi kuin iloita. 57 § Vastine Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloitteeseen: Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä, Jyväskylän kaupungin valtuusto 11.6.2018
Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä Maankäyttö- ja rakennuslakiin on tehty useita muutoksia. Nämä antavat uusia mahdollisuuksia rakennusjärjestykseen, jos on tahtoa. Kunnat ovat saaneet enemmän työkaluja oman alueensa kehittämiseen, kun päätösvaltaa maankäytön ja rakentamisen osalta on lakimuutoksilla siirretty niille. Maankäyttöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvillä päätöksillä on suora vaikutus kuntien myös Jyväskylän elinvoimaan. Kaupungilla on suuri vastuu sääntelyn keventymisestä käytännössä. Jyväskylä olisi voinut jatkossa rakennusjärjestyksellään määrätä alueista, joilla vapaa-ajanasunnon olisi voinut muuttaa pysyväksi asunnoksi ilman poikkeuslupaa tai suunnittelutarveratkaisua. Kokonaisuudessaan suunnittelutarveratkaisujen osalta toimintatapoja olisi voitu yhtenäistää. Sillä mm. termi ”haitallinen yhdyskuntakehitys” on poistunut laista. Jyväskylä olisi voinut jatkossa tehdä myös alueellisen suunnittelutarveratkaisun, jolloin yksittäisten päätösten tarve olisi vähentynyt. Keskustan ryhmä on pettynyt aloitteeseen annettuun vastauksen. Jyväskylä ei halua huomioida maankäyttö- ja rakennuslain tarjoamia kehitysmahdollisuuksia kuten huomioida paremmin erilaiset asumisen ja elinkeinon harjoittamisen tarpeet ja kattavammin koko Jyväskylässä. Muokkaamme jatkuvasti elinympäristöämme. Se on vireän ja elävän yhdyskunnan merkki. Muutoksen ja kehityksen on annettava tapahtua. Emme voi museoida omaa elinpiiriämme. Jyväskylän tehtävä on huolehtia siitä, että muutos on hallittua ja kokonaisuus pysyy kasassa, mutta Jyväskylä ei saa estää asukkaiden ja yritysten toimeliaisuutta. Kokonaisuutta arvioitaessa on harkittava maankäytön ja rakentamisen tarpeita, taloudellisuutta ja yhteensopivuutta. Kohtuuttomuus vaatimuksissa aiheuttaa pysähtyneisyyttä. Jyväskylän maankäytön ja rakentamisen on vastattava tarpeisiin ja tarjottava mahdollisuuksia. Rakennusjärjestyksen päivittäminen tulee nähdä keinona vahvistaa Jyväskylän elinvoimaa ja houkuttelevuutta rakentamiseen. Jari Colliander Keskustan valtuustoryhmän pj. S Jyväskylän keskustavisio 2030 -kaupunkikeskustan kehittämisen linjaukset
Keskusta Jyväskylässä on ja tulee olemaan Jyväskylän ydin. Meille kaikille on tärkeää, että keskusta voi hyvin ja me kaikki haluamme luoda edellytykset keskustan kasvuun. Jyväskylän tarvitsee elävän keskustan, sillä keskusta toimii koko kaupungin käyntikorttina.
Kaupunkikeskusta on kuitenkin viime vuosien ajan kuihtunut. Tyhjiä liiketiloja on ilmaantunut alati enenevässä määrin, asukkaat ovat muuttaneet taajamiin ja autoilijat karttavat kaupunkikeskustaa lisääntyneiden ajorataesteiden ja haastavan pysäköinnin suhteen.
Esitetty keskustavisio ajatuksena on tällä hetkellä paras esitys, jolla pyritään saamaan Jyväskylän kaupunkikeskustaa nousuun. Esitys on tosin kokolailla hunajainen, mutta jos edes osa visiosta etenee suunnitellusti, olemme saavuttaneet jotain.
On hienoa, että tavarajunien pysäköintiä ajatellaan siirrettävän pois keskustasta. On hienoa, että pysäköinnin mitoitusta rakentamisessa väljennetään ja samalla vähennetään asumisen kustannuksia. On hienoa, että Jyväskylä osallistuu normitalkoisiin, vaikkakaan autoilevalle keskustan palveluiden käyttäjälle ei ole vaikutusta tässä muutoksessa. Asukaspysäköinnin periaatteen muutos ei helpota nykyistä keskustassa autoilevaa, asukaspysäköijää tai asiakaspysäköijää.
Jyväskylän keskustan valtuustoryhmä on kantanut jo aikaisemmin huolta kaupunkikeskustan tilanteesta. Olemme pyytäneet mm. viime syksynä jakamatonta huomioita pysäköinnin helpottamiseen ja tätä kautta koettaneet saada lisää uusia tulijoita asioimaan keskustaan ja sen eri liikkeisiin. Olemme kantaneet huolta yrittäjien palautteiden huomioimisesta, sillä kivijalkaliikkeet ovat vaikeassa markkinassa mm. nettikaupan ja lisääntyneiden kauppakeskusten paineessa. Torin asemasta ja käytöstä olemme olleet myös huolissamme. Tulisiko yrittäjien enemmän panostaa kaupunkikeskustassa palvelujen tarjontaan kuin tavaroiden?
Jyväskylän keskustaan voidaan helposti tulla erilaisin kulkuvälinein ja keskustassa on mukava olla. Kaupunkikeskustassa tulee voida asioida päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin ilman erillisiä lisäkustannuksia tai pelkoa pysäköinnistä. Tätä kautta saamme lisää kävijöitä, yrityksiä ja positiivisia elämyksiä.
Keskustan ryhmä toivoo ja kannustaa Keskustavision 2030 toteutukseen asukaslähtöisesti ja käyttäjäystävällisesti. Jyväskylän keskusta on meille kaikille rakas ja tärkeä asia.
Laajakaistasta valtuusto 26.3.2018 26.3.2018 17§ Keskustan valtuustoryhmän ja Kristillisdemokraattisen valtuustoryhmän valtuustoaloite laajakaistaverkon toteuttamisesta Jyväskylään
Esitämme asiaa palautettavaksi uudelleen valmisteluun. Vastaus sisältää perustavanlaatuisen virheen. Tämä virhe liittyy kapasiteettiin: 4G-verkko ei takaa 100 megabitin nopeutta kaikkina aikoina kaikille paikoille, vaan ko verkon voimakkuus vaihtelee alueittain ja ajankohdan mukaan. Kasvavan 4G verkkoliikenteen määrän johdosta hidastuu verkkoliikenne jo nyt. Operaattoreiden lupaamasta nopeudesta toteutuu vain murto-osa ja Jyväskylän taajamissa vielä vähemmän. Ongelma on, että esityksessä ei huomioida pinnanmuotoja, säätä eikä kuormitusta. Kyse ei ole vain maaseudun ongelmasta vaan myös vanhojen taajama-alueiden ongelmasta. Käytettävyys ei siis ole taattu. Yhteys, joka toimii 24/7 on välttämätön, koska palvelut tulevat siirtymään yhä enemmän verkkoon. Mielenkiintoista on, että edistyksellisissä kaupungeissa ja kunnissa 100% peitto on taattu. Käytännössä Jyväskylässä esimerkiksi Palokassa verkko ruuhkautuu ja on tukossa. Ne, joilla asiat ovat kunnossa, näkevät asian niin, että ei ole mitään tarvetta tehdä yhtään mitään ja isojen operaattorien toiminta hoitaa asian itsestään pois. Keskustan ryhmässä kannetaan huolta yrittäjien toimintaedellytyksistä koko Jyväskylässä. Vastauksessa tulisi huomioida Jyväskylän eri alueiden tasapuolisempi kohtelu mm. yrittäjien osalta. Kuinka Jyväskylä suunnittelee jatkossa myös muiden alueiden kuin kaupunkikeskustan palvelujen kehittämistä. Edelleen vastastauksessa tulisi olla kartoitettuna todelliset yrittäjien tarpeet laajakaistaan alueilla, joilla niitä ei ole. Mitä Jyväskylän kaupunki siis oikeasti aikoo tehdä digitaalisten palveluiden saatavuuden varmistamiseksi? Perinteisillä tavoilla hoidettavia palveluja poistetaan uusien digitaalisten palveluja myötä, mutta tämä heikentää osalla palvelujen saantia toimimattomien tai heikosti toimivien yhteyksien myötä. Käsiteltävä päätösehdotus keskiarvoistaa laajat alueet, ja lopuille alueille ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Demokratiassa enemmistö päättää, mutta voi kysyä, että onko tällaisessa eri alueita eriarvoistavassa kuntamammutissa tultu tien päähän, jossa ruutukaava nauttii palveluista, keskittää ja kuluttaa verorahat ja taajamilla pelkkä maksajan rooli. Toivottavasti samalla joku ei levitä seireenien laulua 5G:stä. Asemakaava-alueella on 5G-tukiasemia varten lyhtypylväsverkko, maalla ei. 5G-asemia tarvitaan 10 kertaa tiheämpään kuin 4G-asemia – tästä vaietaan. Valokuitua sellaisenaan ei aina tarvitse tuoda joka paikkaan sisälle asti. 5G:llä voinee joskus 5-10 vuoden päästä hoitaa viimeiset 100 metriä langattomasti. Valokuitua on pakko rakentaa runsaasti lisää - Suomi on Ruotsia välivuoden jäljessä. Langaton tarvitsee aina taakseen valokuidun. Jos aiomme olla moderni kaupunki ”Rohkeasti aikaansa edellä”, toimivat yhteydet ovat keskeinen infran rakentamisen edellytys, jotta voidaan taata palvelut digitaalisina luotettavasti asukkaille. Tämä on asukkaiden ja elinvoimaisen yritystoiminnan perusoikeus ja –edellytys.
Viite: http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8056cd7d
Älykkään maaseudun tavoitteena on turvata digitalisaation avulla maaseudun kansalaisten ja yritysten elinolosuhteet kartoittamalla mahdollisuuksia kehittää eri alueille soveltuvia maaseudun palveluratkaisuja ja uusia toimintamalleja
Jari Colliander Keskustan rpj. Hallintosäännöstä, Valtuusto 12.2.2018 Aikaisemmin on ollut tapana, että ryhmäpuheenvuorot pidetään vaalien osoittamassa kokojärjestyksessä. Menettelyn huonopuoli on se, malli toimii tasan niin kauan kuin ryhmät vastaavat vaaleissa olleita ehdokaslistoja. Mutta kun vaaleissa ei valita valtuustoryhmiä, vaan valtuutettuja ja lain mukaan valtuutetut voivat muodostaa ryhmät ihan oman mielensä mukaan.
Näin kahdelta listalta valitut voivat perustaa yhteisen valtuustoryhmän. Tai toisinpäin, eri seuraisetkin voivat laatia vaalitaktisista syistä yhteisen listan ja sitten valtuutettuina perustaa kaksi tai useampia valtuustoryhmiä. Molemmissa tapauksissa valtuustoryhmät eivät vastaa vaalien tuloksia sellaisenaan. Mikä olisi jälkimmäisen tapauksen puhumisjärjestys. Puhuisivatko kaikki ryhmät vaalin mukaisesti vaalilistan koon mukaisella paikalla vai ryhmän koon mukaan?
Entäpä jos sellainen valitsijayhdistys kuin "Kaikkea hyvää kaikille" saisi hyviä ehdokkaita ja sen seurauksena 11 valtuutettua, joka muodostaisi valtuustoryhmän A. Jonkun ajan kuluttua kävisi ilmi, että osa näkee hyvän täysin eritavalla kuin toiset. Seurauksena viisi valtuutettua eroaisi ja perustaisi uuden ryhmän B. A ryhmä pitäisi puheensa kuin olisi 11 ryhmä ja B tietysti viimeisenä yhden valtuutetunkin ryhmien jälkeen. Sitten A ryhmä pienenisi yksi kerrallaan paikkakunnalta poismuuton kautta ja tilalle tulevat valtuutetut olisivatkin liittyneet B ryhmään. Vieläkö viimeinenkin A-ryhmäläinen pitäisi ryhmäpuheenvuoron kuin edustaisi 11? Entäpä jos hänkin joutuisi eroamaan ja A ryhmässä ei olisi ketään ja ryhmässä B olisi 11. Näin ryhmässä B olisi kaikki ehdokaslistan valitut, mutta ei edustaisi valtuuston puheenjohtajan esittämän muutoksen mukaan ehdokaslistaansa ja saisi puheenvuoronsa viimeisenä.
Keskustan ryhmä pitää kummallisena, että viranhaltijoiden perusteleman ja KH:n yksimielisen esityksen johdosta asia esitetään pperusteellista muutosta. Keskustan mielestä on oikein, että kuntalaiset tietävät ajan tasaisesti kunkin valtuustoryhmän koon ja näin valtuuston valtasuhteet, jotka on syytä huomioida päätöksen teossa.
Kannatamme KH:n yksimielisesti päättämän hallintosäännön mukaista esitystä. Jari Colliander, rpj. Jari Collianderin (Kesk.) ym. valtuutettujen pysäköintiä ja pysäköinninvalvontaa koskeva valtuustoaloite D/2430/08.01.03.00/2017 Jari Colliander
Keskisuomalaisessa, isänpäivänä, 12.11. yleisönosastolla oli nimimerkin Jo kuumeisesti. SOS! kirjoitus: ”Hei maakunnan väki! Tulkaa joukolla tyhjenevään Jyv. keskustaan asioimaan. Me yrittäjät ja etenkin Jyväskylän pysäköinninvalvonta odotamme teitä.” Ottamatta sen enempää kanttaa, tuo kirjoitus kuvastaa mielestäni erittäin hyvin Jyväskylän kaupunkikeskustan nykytilannetta ja pysäköinninvalvontaa kuntalaisten näkökulmasta. Valtuustoaloitteemme on saanut yllättävän paljon huomiota, josta olemme tyytyväisiä. Yhtenä päätavoitteena oli nostaa keskusteluun Jyväskylän pysäköinti ja sen edistäminen. Aloite oli osoitettu pysäköinninvalvonnan suunnittelijoille ja päätösten esittelijöille. Aloitteessa pyydettiin toimia pysäköinnin edistämiseksi ja helpottamiseksi mm. tapahtumapysäköinnissä, perhejuhlissa ja kotiavussa.
Vastineessaan valmistelijat kiertävät asiaa kauttarantain: aloitteessa ei pyydetty vertailua eri kaupunkeihin virhemaksujen määrässä tai Jyväskylään muuttavien määrää. Ehkä syvintä sanomaa eivät valmistelijat tässä valtuustoaloitteessa sisäistäneet. Pysäköinninvalvonta on palvelua-ala ja palveluammatti. Aivan kuten esimerkiksi poliisin, vanginvartijan, kaupunginjohtajan ja luottamushenkilön työ. Kaikki työ on palvelua. Myös pysäköinninvalvonnan tulee tuntea ja kokea itsensä palveluntuottajaksi eikä asettua muiden yläpuolelle tässä ehkä epäkiitollisessa ammatissa. Tässä on pysäköinninvalvonnan suunnittelijoiden ja esimiesten näytönpaikka.
Pysäköinti on nähtävä ehdottomasti osana suurempaa, kaupunkikeskustan kehittämistä koskevaa suunnitelmaa. Jyväskylällä ei ole varaa näivettää keskustan kivijalkakauppojen menestymistä. Pysäköinnin ja myös pysäköinnin valvonta on tärkeä osa koko keskustan kehittämistä. Pysäköinnin tulee olla houkuttelevaa, ei luotaan työntävää. Aloitteessa pyydettiin toimintaa pysäköinnin edistämiseksi – ei lakien rikkomiseksi. Vastineessa tuotiin esiin mahdollisuuksia edistää pysäköintiä aloitteessa pyydetyissä kohdissa. Näistä sain keskustella pitkähkön puhelun pysäköinnin suunnittelijan kanssa heti aloitteen jättämisen jälkeen. Silti vastineessa olisi toivonut myönteisempää asennoitumista ja esityksiä kehittämiskohteiksi ja –keinoiksi lain mukaisissa puitteissa. Molemminpuolinen valistus ja ymmärrys ei olisi myöskään pahaksi. Keskustan ryhmä kiittää osaltaan aloitteen vastauksesta ja seuraa pysäköintiä jatkossakin. Toivomme näkevän enemmän positiivisia kannanottoja Jyväskylän pysäköinninvalvonnasta, sen suunnittelusta ja myönteistä asennetta. Jätämme uuden aloitteen ensi vuonna, jos aihetta ilmenee. Jyväskylän TA 2017 27.11.2017
Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä. Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon. Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on viisi tärkeää kohtaa:
Perusturvapalvelut Määrärahaa on nyt lisätty 1,375 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen suuntaisesti. Omaishoitoa edistetään, perhehoidon, perhekuntoutusta ja lastensuojelua parannetaan. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan. Vuoden 2017 talousarviomuutokset on tuotu ja tuodaan perinteisesti yhtenä suurena kokonaisuutena, jonka valtuuston on pakonomaisesti vain hyväksyttävä. Keskustan mielestä näihin talousarvomuutoksiin tulisi puuttua jo heti, kun niistä tiedetään. On totta, että joistain muutoksista tiedetään jo keväällä. Nämä tulisi tuoda aikaisemmin valtuustolle päätettäväksi ja samalla voitaisiin paremmin samalla vastuuttaa viranhaltijoita. Nyt valtuustoa käytetään kumileimasimena suurissakin määrärahalisäyksissä. Kasvun ja oppimisen palvelut Määrärahaa lisätään 1,2 miljoonaa euroa lautakunnan esitystä mukaillen. Varhaiskasvatuksen hoitajamitoitusta ei pienenetä, oppimateriaaleja ei leikata ja pienituloisten perheiden lasten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja alennetaan. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan. Kaupunkistrategia digitalisaatio-osuuteen on lisätty laajakaistan kehittämistavoite: ”Tietoliikenneyhteyksien tiedonsiirtonopeudet kasvavat digitalisaation kehittymisen myötä. Tavoitteena on, ettei digitaalista eriarvoisuutta pääse syntymään kaupungin eri alueiden välillä. Laajakaistayhteyden merkitys kasvaa sähköisten palveluiden lisääntyessä. Palvelujen saavutettavuuden lisäksi nopeaa yhteyttä tarvitaan myös etätyössä ja yritystoiminnassa.” Lisäksi Museohanketta edistetään ja lisätään nuorten kesätyöllistämistä. Tulojen kattamisessa on huomioitu verotuloarvion nousu ja tietohallinnon ja elinkeinoyksikön toiminnan terävöittäminen talouden pysyessä tasapainossa. Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma pysyy edelleen tasapainossa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta, joista moni kunta on saanut viimevuosina nauttia, erityisesti kuluvan vuoden talouskasvun myötä. Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.
Jari Colliander, rpj Jyväskyläläisten kaupunkistrategiaa 3.11.2017
Keskisuomalainen kirjoitti värikkäästi Jyväskylän kaupunkistrategiasta aviisissaan 1.11. Asian merkitys ei välttämättä kaikille ole avautunut, mutta keskeiset linjaukset tulevaisuuden tahtotilasta kuntalaisten parhaaksi määritetään juuri ao. asiakirjassa. Strategia kytkeytyy tiiviisti talousarvioon ja meidän valtuutettujen tulee valvoa, että näin tapahtuu. Strategia tehdään valtuustokaudeksi. Jyväskylän kaupunkistrategian teko on aloitettu kiitettävän ajoissa. Jo ensimmäisessä tapaamisessa laadittiin arvoja, mistä ei aina aikaisemmin ole aloitettu. Luottamushenkilöt otettiin mukaan jo alussa, josta ansiokas kiitos, joskaan useista kokoontumista huolimatta päälinjat säilyivät kuin kiveen hakattuina. Keskustan arvoissa koulutus on merkittävässä osassa. Toimme jo varhaisessa vaiheessa esiin näkemyksemme, että viranhaltijaesityksessä koulutus on jäänyt liki huomiotta strategiakärjistä. Mitä suurempana kärkenä kasvatus ja koulutus kaupungin strategiassa on, niin sitä enemmän kaupunki sitoutuu sitä kehittämään. Jospa lapsilta, nuorilta, opettajilta ja kasvattajilta leikkaaminen saataisi joskus kääntymään jopa kehittämiseen ja resurssien lisäämiseen. Koulutuksen korostaminen on erittäin ajankohtaista varsinkin nyt, sillä tämän valtuustokauden aikana sote-uudistuksen myötä sivistystoimi tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävässä roolissa kaupungin päätäntävallassa. Keskusta on nähnyt Jyväskylän koulutuskaupunkina ja haluaa sitä Jyväskylän edelleen olevan. Toisen merkittävänä asia on heikompiosaisten ja –tuloisten huomioimisen puuttuminen kaupunkistrategiasta. Toki strategian tulee olla ylevä ja suuria tavoitteleva, mutta päätettyä asiakirjaa voi nähdä myös vain hyväosaisten strategiana. Jyväskylän kaupunki haluaa strategiansa mukaan olla ”Rohkeasti aikaansa edellä”. Jotta tähän päästään, kaupungin sekä viranhaltijoiden että poliittisten päättäjien, täytyy aktiivisemmin ja järjestelmällisemmin huomioida, kuinka päätöksissä kohdellaan sosiaalisesti heikommassa asemassa olevia. Tällä tarkoitetaan sitä, että voiko nämä väestöryhmät oikeasti hyödyntää kehitettäviä palveluita, vai ovatko reaalimaailman hyötyjiä parempiosaiset. Tästä Keskustan ryhmä teki myös valtuustoponnen, sillä Keskustan arvojen mukaisesti myös heikommista tulee pitää huolta. Ponsi hyväksyttiin äänestyksen jälkeen, mutta jäimme ihmettelemään muutaman ryhmän vastustusta ja jopa eriävää mielipidettä. Asian tärkeyttä ja vakavuutta korostimme tekemällä myös aiheesta valtuustoaloitteen. Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodeksi 2018 (30.10.2017)
Jyväskylän on ollut tunnetusti hyvä kaupunki asua, elää ja yrittää, mutta myös kallis paikka asua. Asumiskustannuksissa mediatietojenkin mukaan Jyväskylä on edustanut kalleudessaan maan kärkeä. Lakisääteisten maksujen ja kaupungin itsensä määrittelemien hintojen ja taksojen vuoksi moni muuttaja pohtii muuttoaan edukkaimpiin kuntiin aivan Jyväskylän palvelujen tuntumaan. Uuraisten, Laukaan ja Toivakan kunnat Muuramesta puhumattakaan imevät edukkaammilla asumiskustannuksilla ja asukasystävällisillä tonttihinnoillaan uudisasukaita. Jyväskylään muuttaisi vielä enemmän uusia asukkaita, mikäli Jyväskylän kuntalaisia ahdistava tiukka rakennusjärjestys ja byrokratia toimisivat asukasystävällisemmin.
Keskustan mielestä tähän tarvitaan muutos. Jyväskylään tulee kehittää tasapuolisesti. Tulevina vuosina tulee taksojen ja maksujen alentua, sallia enemmän suunnitelmallista rakentamista koko Jyväskylään ja jopa pyrkiä alentamaan kiinteistöveroaan.
Kiinteistövero on puhtaasti fiskaalinen, eli sitä ei ole korvamerkitty minkään toiminnon kattamiseen, vaan on tarkoitettu yleisesti kunnan menoihin käytettäväksi. Aikoinaan kiinteistöveron tullessa lakkautettiin (ei korvattu) katumaksu, joka oli korvattu nimensä mukaiseen käyttöön. Samalla lakkautettiin mm. manttaalimaksu.
Kiinteistöveroa on kannatettu siksi, että sillä voidaan verottaa niitäkin, joilta lainsäätäjä on muuten vapauttanut tai alentanut kunnallisveroa (mm. pienituloiset). Kannattajien mielestä kiinteistöverossa on hyvää se, että veropohja on bruttomääräinen. On se ja sama onko omistajalla kiinteistöveron kohteeseen 0% vai 100% velkaa tai onko siitä tuloja vai menoja. Eikä siitä pääse eroon edes vuokralla, kun se nostaa aina myös vuokria.
Kiinteistövero ei ole em. syistä johtuen hyvinvointiyhteiskunnan arvojen mukainen. Paremman paikoituksen Jyväskylä
Jyväskylän on tunnettu suurista yleisötapahtumista. Etenkin kesäiset massakokoontumiset ovat tuoneet positiivistakin huomiota.
Valitettavan usein on saatu median kautta palautetta paikoituksen epäonnistumisesta, jolloin satunnaiset kävijät ovat saaneet kokea pysäköintivirhemaksun autonsa tuulilasissa. Tällainen palaute ei näytä hyvältä. Aktiiviset pysäköinninvalvojat, jotka toki toimivat kaupungin linjausten mukaan, ovat mustanneet monien markkinoiden asiakkaiden tunnelman.
Jyväskylän pysäköinninvalvonnan tulisi olla sallivampi ja antaa tapahtumajärjestäjille parempia mahdollisuuksia hoitaa pysäköintiä. Tärkeää olisi tiedottaa tapahtumajärjestäjiä ja autoilijoita mahdollisuuksista pysäköintiin ilman pysäköintivirhemaksua.
Edelleen kaupungin tulee kiinnittää huomiota asumisalueiden perhejuhliin ja niissä tapahtuviin hetkellisiin ylimääräisiin pysäköintitarpeisiin mm. tiedottamalla ja mahdollistamalla.
Edelleen kaupungin organisoima kotiapu on kohdannut pysäköintiongelmia. Kaikkien hoidettavien lähellä ei ole P-aluetta. Käyntiajat ovat tiukat ja aikaa ei soisi P-alueen etsintään menevän. Eikö hoitajien autoihin voi laittaa ”huoltoautojen” kaltaisia tunnuksia, joissa on tarkemmin jo rajattu sallitut kadut.
Kaikista virheistä ei ole pakko sakottaa, se on tahdon asia. Eikö valistustyö tuota parempaa tulosta? Oheistusta, tiedottamista ja joustavuutta on lisättävä. Toivomme positiivisemman imagon Jyväskylää. Olemme tehneet asiasta esityksen valtuustolle 25.9.2017. KSML 28.9.2017: Jari Colliander - huomisen huolenpitäjäHernekeittotarjoilua la 18.3.2017 Esittelyvideo
Kuntalaistapaamisessa 25.2.2017
|
Salolan tuulivoimahanke (21.12.2020)
|
24.11.2020
HIPPOS 23.11.2020
|
26.10.2020
Matti Nykäsen muistomerkki
|
12.10.2020
Rakentaminen Vesankaan
|
04.02.2020
Vastaus valtuustokysymykseen 3.2.2020
|