Uutiset

28.3.2024Hallituksen ja Ay-liikkeen valtataistelua hiekkalaatikollaLue lisää »24.4.2023Metsäluonnon monimuotoisuudestaLue lisää »12.12.2022Kaupunginjohtajan valinta 12.12.2022Lue lisää »1.12.2022TA 2023 - JyväskyläLue lisää »26.9.2022KymppiR2022-ohjelmastaLue lisää »19.1.2022Ei maakuntaverolleLue lisää »4.1.2022Terveyspalvelut on turvattava Tikkakoskella ja Palokassa aluehallintouudistuksessaLue lisää »9.12.2021Aluevaalit - palveluvaalitLue lisää »4.12.2021Jyväskylän talousarvion 2022 korjauksetLue lisää »

Kuka ?

Olen olen toiminut jo useita vuosia kunnallispolitiikassa.

Minulla on laaja ja pitkä kokemus taloushallinnon alalta. Ammatiltani olen controller ja työskentelen yhdessä Suomen valtion kuudessa yleissivistävästä erityisoppilaitoksessa Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Haluan olla tekemässä koko Jyväskylästä meille kaikille turvallista ja innostavaa asuinpaikkaa, jossa meidän on hyvä elää, asua, opiskella ja yrittää. Palveluiden tulee olla helposti saatavilla kohtuullisin kustannuksin.

Arvostan perheiden, lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuutta olla rakentamassa omaa elämää yhdessä toimien. Elämää jo enemmän nähneillä on pitkä ja arvostettava kokemus, josta meidän nuorempien tulee oppia.




Jari Colliander on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja 2004-2021. Ryhmän varapuheenjohtaja 2/2022 alkaen.

Nyt 8/2021 alkaen kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja.


Kokemusta, osaamista on kertynyt ryhmän vetämisestä liki 18 vuotta ja kahdessa eri kunnassa.

Tulevaa

Valtuuston kokoukset pidetään 2024 maanantaisin klo 18.
Kevätkaudella 22.4., 13.5. ja 10.6.2024.

Valtuustokysymys: Vesiosuuskunnat 2012

16.05.2011

Vesiosuuskunnat ovat toteuttaneet (=investoineet) oman alueensa asukkaiden rahoittamana, Keski-Suomen ELY -keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tuella alueensa vesihuoltoa (=vesi ja jätevesi) siten, että Keski-Suomen ELY–keskuksen osuus rakentamiskustannuksista on 25 % ja Jyväskylän kaupungin 20 %. Lisäksi kaupunki on takaajana vesiosuuskuntien lainoissa. Vesiosuuskunnat ovat olleet hyvä ja toimiva ratkaisu pientaajamien, kylien ja haja-asutusalueen vesijohtoverkoston toteutukseen, johon yksistään Jyväskylän kaupungilla eikä Jyväskylän Energialla ole ollut resursseja.

 

Vesiosuuskuntien, jotka ovat asukkaidensa omistamia vesihuoltolaitoksia, toimintaa johdetaan järjestäytyneen vesiosuuskunnan toimesta. Vesiosuuskunnalle kuuluu rakentamansa vesijohtoverkon ylläpito- ja käyttökuluvastuu. On suotavaa, että jatkossakin vesiosuuskunnat ovat elinvoimaisia, eivätkä joudu talousvaikeuksiin.  

 

Toimivat vesiosuuskunnat ovat rikkaus Jyväskylälle, sen taajamille ja kylille, jonne vesiosuuskuntien vesihuoltotoiminta osaltaan mahdollistaa tiiviin yhdyskuntarakentamisen. Em. omistussuhteesta, ylläpito- ja käyttökuluvastuusta johtuen – unohtamatta varsin runsasta talkootyötä – on Jyväskylän energia myynyt vettä loppukäyttäjän kuluttajahintaa alemmalla tukkuhinnalla. Tällä tukkuhinnan ja kuluttajahinnan erotuksella on kustannettu vesiosuuskuntien hallinto, ylläpito- ja käyttökustannukset. Nämä ylläpitokustannukset on puolestaan vesiosuuskunta laskuttanut asiakkailtaan. Tästä johtuen on vesiosuuskuntien asiakkaiden ja toisaalta kaupungin muiden loppukäyttäjien vedenhinta ollut käytännössä lähes samalla tasolla.

 

Jyväskylän Energia on ilmoittanut, että se haluaa myydä 1.1.2012 jälkeen vesihuollon samalla hinnalla vesiosuuskunnille kuin kaupungin loppukäyttäjille. Edelleen vesiosuuskuntien vesihuollon ylläpitokustannukset jäisivät edelleen vesiosuuskuntien ylläpitovastuulle.

 

Vesiosuuskuntien ja Jyväskylän Energian välinen kauppa on ollut omistus- ja ylläpitosuhteista johtuen puhtaasti tukkukauppaa. Mikäli Jyväskylän Energia hinnoittelee veden tukkumyyntihinnan myös vesiosuuskuntien osalta samalle tasolle kuin loppukäyttäjille, tulee se asettamaan vesiosuuskuntien asiakkaat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin loppukäyttäjiin. Jyväskylän Energian myymän yhtäläisen hinnan johdosta joutuisivat vesiosuuskunnat perimään asiakkailtaan selkeästi korkeampaa hintaa kuin kaupungin muilta loppukäyttäjiltä, voidakseen kattaa sen vastuulle edelleen jäävän vesihuollon ylläpitokustannukset. Tämä ei olisi kaupunkilaisten tasa-arvoista kohtelua eikä myöskään Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan välisen ”Liitossopimuksen” mukaista toimintaa.

 

Em. perusteilla sekä Liitossopimuksessa mainittuja ”aikaisempia käytänteitä” jatkaen, tulee vesiosuuskunnille taata jatkossakin kuluttajahintaa alempi tukkuhinta.

 

Vesiosuuskunnat suunnittelevat jo syksyllä vuoden 2012 toimintaansa, joten vesiosuuskunnille on oleellista tietää vuoden 2012 hinnoittelu.

 

Kysymys: Aikooko kaupunki toimia jatkossakin niin, että se edellyttää, Jyväskylän Energian omistajana, nykyisen ja näin myös liitossopimuksen mukaisen toiminnan jatkuvan?

Takaako Jyväskylän kaupunki vesiosuuskunnille jatkossakin normaalia loppukäyttäjähintaa (=kuluttajahinta) alemman tukkuhinnan ja näin kustannuspaineeltaan yhtäläisesti kaupunkilaisia kohtelevan vesihuoltotoiminnan?

 

Vastaus Keskustan valtuustoryhmän valtuustokysymykseen 16.5.2011. (kj Markku Andersson) 

Jyväskylän kaupungin alueella toimii 19 vesiosuuskuntaa. Osuuskuntiin on liittynyt n. 1700 kiinteistöä. Vesiosuuskuntien hoitaman vesihuollon piirissä arvioidaan olevan n. 4 600 henkilöä. Jyväskylän Energialta veden ostaa 15 osuuskuntaa, joissa on osuuskunnilta saatujen tietojen perusteella yhteensä 1432 kiinteistöä.

Tällä hetkellä käytössä oleva 25 % hinnanalennus vesiosuuskuntien vesimaksuissa on suuruusluokaltaan 90 000 € vuodessa. Kiinteistökohtaisesti laskettuna kyse on keskimäärin 63 euron alennuksesta vuodessa. Mikäli Jyväskylän Energian suunnittelema alennuksen poisto toteutuu vuoden 2012 alusta, se aiheuttaisi osuuskuntien veden hintaan keskimäärin n. 5,2 euron lisämaksun kuukaudessa kiinteistöä kohden.

Jyväskylän Energian vesiliiketoimella ei ole tukkuasiakkaita eikä tukkuhinnoittelua, vaan kaikkiin sopimuksiin sovelletaan yhtenäistä hinnoittelua. Osuuskuntia koskeva siirtymäajan hinnoittelu vuosina 2009- 2011 on perustunut kuntaliitossopimukseen, jossa todetaan, että osuuskuntien avustamisessa jatketaan nykyisiä käytänteitä.

Vesihuoltoa voidaan vesihuoltolain 18 §:n mukaan tukea kunnan, valtion ja EU:n varoista – mutta ei toisen yhtiön varoista. Lain 19 §:n mukaan käyttömaksun perusteena voi olla ainoastaan veden ja jäteveden laatu ja määrä. Toisen yhtiön avustamisen kieltää myös osakeyhtiölaki. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittamassa Energiamarkkinaviraston valvontamallin mukaista vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden valvonnan selvittämishanketta, johon mm. JE on velvoitettu osallistumaan. Hankkeen tavoitteissa on mainittu mm. vesihuollon maksusäännösten noudattamisen edistäminen. Vesihuoltolain ja osakeyhtiölain kanssa ristiriidassa olevat tukijärjestelmät on pyrittävä purkamaan.

Vesiosuuskunnat saavat merkittävät tuet verkostojen rakentamiseen kaupungilta ja ELY- keskukselta. Viimeaikaisissa hankkeissa kaupungin ja valtion tuki on ollut yhteensä lähes 50 % suunnitelmien mukaisista rakentamisen kustannuksista. Lisäksi kaupunki on takaajana osuuskuntien lainoja yhteensä. 5 miljoonan euron arvosta. Osuuskunnilla on vastuu toimintansa ja taloutensa hoidosta osuuskuntalain mukaisesti.  Osuuskunnilla on mahdollisuus itsenäisesi päättää toiminta-alueensa vesimaksut niin, että kerätyillä maksuilla hoidetaan osuuskunnan taloutta kestävällä tavalla. Veden hinta voi olla erisuuruinen kaupungin eri osissa. Esimerkkinä voi mainita, että myös asumisen muut kustannukset mm.  tonttien hinnat vaihtelevat eri asuinalueiden välillä.

 

Edellä olevaan selostuksen viitaten vastaus valtuustokysymykseen:

Kaupunki ei aio edellyttää, että Jyväskylän Energia jatkaa veden myyntiä osuuskunnille alennetuin hinnoin.

Jyväskylän kaupunki ei takaa vesiosuuskunnille jatkossa alempaa tukkuhintaa siten että veden hinta kaikilla kaupunkilaisilla olisi samansuuruinen.

 

28.03.2024Hallituksen ja Ay-liikkeen valtataistelua hiekkalaatikolla
24.04.2023Metsäluonnon monimuotoisuudesta
12.12.2022Kaupunginjohtajan valinta 12.12.2022
01.12.2022TA 2023 - Jyväskylä
09.11.2022Jyväskylän kaupungin neljännesvuosikatsaus 9/2022
26.09.2022KymppiR2022-ohjelmasta
19.01.2022Ei maakuntaverolle
04.01.2022Terveyspalvelut on turvattava Tikkakoskella ja Palokassa aluehallintouudistuksessa
09.12.2021Aluevaalit - palveluvaalit
04.12.2021Jyväskylän talousarvion 2022 korjaukset
30.11.2021Yksityistiet
26.10.2021Tuulivoimarakentamisen ympäristöluvanvaraisuudesta Jyväskylässä
26.10.2021Aluevaalit 23.1.2022 - Olen ehdolla
26.09.2021Aster
21.06.2021Resurssiviisas Jyväskylä 2040 ? ohjelman seurantaraportti
02.06.2021Jyväskylän tilinpäätös 2020
29.05.2021Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on uudistettava
24.05.2021Äänestäjät vaikean valinnan edessä?
19.03.2021Valtatie 4:n ns. parantaminen Tourulassa?
21.02.2021Valta valtuustolle avoimuuden hengessä
11.02.2021Avoimuutta Jyväskylän päätöksentekoon
09.02.2021Tourulan eritasoliittymien poisto?
07.02.2021Kuntavaalit eivät ole eduskuntavaalit
21.12.2020Salolan tuulivoimahanke
24.11.2020HIPPOS 23.11.2020
26.10.2020Matti Nykäsen muistomerkki
12.10.2020Rakentaminen Vesankaan
04.02.2020Vastaus valtuustokysymykseen 3.2.2020
30.01.2020Valtuustokysymys 3.2.2020
17.11.2019Saarenmaan koulu
01.09.2019Kuikan rakentaminen edistyy
21.12.2018Saarenmaan koulun tulee jatkua
10.12.2018Keskustan ponsi hyväksyttiin yksmielisesti 10.12.2018
02.12.2018Pysäköinninvalvonnasta Jyväskylässä
21.04.2018Keskusta nimesi Maakuntavaaliehdokkaita 20.4.2018
27.11.2017Valtuustoaloite: Uudet mahdollisuudet huomioitava rakennusjärjestyksessä
30.08.2017Keskustan valtuustoryhmä kasvaa 28.8.2017
18.03.2017KSML 18.3. pääirjoitus
16.03.2017Luotettavan laajakaistan alasajo alkaa myös Jyväskylässä
16.03.2017Jyväskylän valtuusto vailla valtaa
09.03.2017Uudet numerot - 168
01.03.2017Huomioita Suur-Jyväskylän lehdessä 1.3.2017
26.02.2017Terveyspalveluista tiedottaminen
28.09.2016KSML 28.9.2016: Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaa
17.07.2016Keskisuomalainen 17.7.2016
21.09.2015Tikkakosken terveyspalvelut 1.10.2015
10.06.2015Kierrokset kaupungintalossa jatkuu kesällä 2015
15.03.2015Kierroksia kaupungintalossa
02.09.2013Kaupungintalon yleisökierokset syksyllä 2013
24.10.2012Äänestäjät, nyt tarkkoina
15.10.2012Puheenjohtaja Juha Sipilä Jyväskylässä
27.09.2012Rakennusjärjestys osa 2
24.09.2012Valtuustosopimus kariutui 24.9.2012!!
29.08.2012Jyväskylän rakennusjärjestys
10.04.2012Keskustan ryhmä jätti eriävän mielipiteen Jyväskylän kuntauudistuksesta 10.4.2012
19.03.2012Valtuustokysymys omistajaohjauksesta
28.11.2011Valtuustoaloite vesiosuuskunnista hyväksyttiin 28.11.2011
22.08.2011Valtuustoaloite vesiosuuskunnista
16.05.2011Valtuustokysymys: Vesiosuuskunnat 2012
23.02.2010Valtuustoaloite oppilaiden työ- ja tehtäväkirjoista
18.01.2010Talviaurauksesta
18.01.2010Tikkakosken terveyspalvelut
02.06.2009Osuuspankkivaalit
20.05.2009Valtuustoryhmän puheenjohtaja
27.09.2008Kouluverkko
24.09.2008Valtuustoaloite ma 22.9.2008