Valtuustokysymys: Vesiosuuskunnat 201216.05.2011 Vesiosuuskunnat ovat toteuttaneet (=investoineet) oman alueensa asukkaiden rahoittamana, Keski-Suomen ELY -keskuksen ja Jyväskylän kaupungin tuella alueensa vesihuoltoa (=vesi ja jätevesi) siten, että Keski-Suomen ELY–keskuksen osuus rakentamiskustannuksista on 25 % ja Jyväskylän kaupungin 20 %. Lisäksi kaupunki on takaajana vesiosuuskuntien lainoissa. Vesiosuuskunnat ovat olleet hyvä ja toimiva ratkaisu pientaajamien, kylien ja haja-asutusalueen vesijohtoverkoston toteutukseen, johon yksistään Jyväskylän kaupungilla eikä Jyväskylän Energialla ole ollut resursseja.
Vesiosuuskuntien, jotka ovat asukkaidensa omistamia vesihuoltolaitoksia, toimintaa johdetaan järjestäytyneen vesiosuuskunnan toimesta. Vesiosuuskunnalle kuuluu rakentamansa vesijohtoverkon ylläpito- ja käyttökuluvastuu. On suotavaa, että jatkossakin vesiosuuskunnat ovat elinvoimaisia, eivätkä joudu talousvaikeuksiin.
Toimivat vesiosuuskunnat ovat rikkaus Jyväskylälle, sen taajamille ja kylille, jonne vesiosuuskuntien vesihuoltotoiminta osaltaan mahdollistaa tiiviin yhdyskuntarakentamisen. Em. omistussuhteesta, ylläpito- ja käyttökuluvastuusta johtuen – unohtamatta varsin runsasta talkootyötä – on Jyväskylän energia myynyt vettä loppukäyttäjän kuluttajahintaa alemmalla tukkuhinnalla. Tällä tukkuhinnan ja kuluttajahinnan erotuksella on kustannettu vesiosuuskuntien hallinto, ylläpito- ja käyttökustannukset. Nämä ylläpitokustannukset on puolestaan vesiosuuskunta laskuttanut asiakkailtaan. Tästä johtuen on vesiosuuskuntien asiakkaiden ja toisaalta kaupungin muiden loppukäyttäjien vedenhinta ollut käytännössä lähes samalla tasolla.
Jyväskylän Energia on ilmoittanut, että se haluaa myydä 1.1.2012 jälkeen vesihuollon samalla hinnalla vesiosuuskunnille kuin kaupungin loppukäyttäjille. Edelleen vesiosuuskuntien vesihuollon ylläpitokustannukset jäisivät edelleen vesiosuuskuntien ylläpitovastuulle.
Vesiosuuskuntien ja Jyväskylän Energian välinen kauppa on ollut omistus- ja ylläpitosuhteista johtuen puhtaasti tukkukauppaa. Mikäli Jyväskylän Energia hinnoittelee veden tukkumyyntihinnan myös vesiosuuskuntien osalta samalle tasolle kuin loppukäyttäjille, tulee se asettamaan vesiosuuskuntien asiakkaat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin loppukäyttäjiin. Jyväskylän Energian myymän yhtäläisen hinnan johdosta joutuisivat vesiosuuskunnat perimään asiakkailtaan selkeästi korkeampaa hintaa kuin kaupungin muilta loppukäyttäjiltä, voidakseen kattaa sen vastuulle edelleen jäävän vesihuollon ylläpitokustannukset. Tämä ei olisi kaupunkilaisten tasa-arvoista kohtelua eikä myöskään Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan välisen ”Liitossopimuksen” mukaista toimintaa.
Em. perusteilla sekä Liitossopimuksessa mainittuja ”aikaisempia käytänteitä” jatkaen, tulee vesiosuuskunnille taata jatkossakin kuluttajahintaa alempi tukkuhinta.
Vesiosuuskunnat suunnittelevat jo syksyllä vuoden 2012 toimintaansa, joten vesiosuuskunnille on oleellista tietää vuoden 2012 hinnoittelu.
Kysymys: Aikooko kaupunki toimia jatkossakin niin, että se edellyttää, Jyväskylän Energian omistajana, nykyisen ja näin myös liitossopimuksen mukaisen toiminnan jatkuvan? Takaako Jyväskylän kaupunki vesiosuuskunnille jatkossakin normaalia loppukäyttäjähintaa (=kuluttajahinta) alemman tukkuhinnan ja näin kustannuspaineeltaan yhtäläisesti kaupunkilaisia kohtelevan vesihuoltotoiminnan?
Vastaus Keskustan valtuustoryhmän valtuustokysymykseen 16.5.2011. (kj Markku Andersson)Jyväskylän kaupungin alueella toimii 19 vesiosuuskuntaa. Osuuskuntiin on liittynyt n. 1700 kiinteistöä. Vesiosuuskuntien hoitaman vesihuollon piirissä arvioidaan olevan n. 4 600 henkilöä. Jyväskylän Energialta veden ostaa 15 osuuskuntaa, joissa on osuuskunnilta saatujen tietojen perusteella yhteensä 1432 kiinteistöä. Tällä hetkellä käytössä oleva 25 % hinnanalennus vesiosuuskuntien vesimaksuissa on suuruusluokaltaan 90 000 € vuodessa. Kiinteistökohtaisesti laskettuna kyse on keskimäärin 63 euron alennuksesta vuodessa. Mikäli Jyväskylän Energian suunnittelema alennuksen poisto toteutuu vuoden 2012 alusta, se aiheuttaisi osuuskuntien veden hintaan keskimäärin n. 5,2 euron lisämaksun kuukaudessa kiinteistöä kohden. Jyväskylän Energian vesiliiketoimella ei ole tukkuasiakkaita eikä tukkuhinnoittelua, vaan kaikkiin sopimuksiin sovelletaan yhtenäistä hinnoittelua. Osuuskuntia koskeva siirtymäajan hinnoittelu vuosina 2009- 2011 on perustunut kuntaliitossopimukseen, jossa todetaan, että osuuskuntien avustamisessa jatketaan nykyisiä käytänteitä. Vesihuoltoa voidaan vesihuoltolain 18 §:n mukaan tukea kunnan, valtion ja EU:n varoista – mutta ei toisen yhtiön varoista. Lain 19 §:n mukaan käyttömaksun perusteena voi olla ainoastaan veden ja jäteveden laatu ja määrä. Toisen yhtiön avustamisen kieltää myös osakeyhtiölaki. Maa- ja metsätalousministeriö on aloittamassa Energiamarkkinaviraston valvontamallin mukaista vesihuoltolaitosten toiminnan ja talouden valvonnan selvittämishanketta, johon mm. JE on velvoitettu osallistumaan. Hankkeen tavoitteissa on mainittu mm. vesihuollon maksusäännösten noudattamisen edistäminen. Vesihuoltolain ja osakeyhtiölain kanssa ristiriidassa olevat tukijärjestelmät on pyrittävä purkamaan. Vesiosuuskunnat saavat merkittävät tuet verkostojen rakentamiseen kaupungilta ja ELY- keskukselta. Viimeaikaisissa hankkeissa kaupungin ja valtion tuki on ollut yhteensä lähes 50 % suunnitelmien mukaisista rakentamisen kustannuksista. Lisäksi kaupunki on takaajana osuuskuntien lainoja yhteensä. 5 miljoonan euron arvosta. Osuuskunnilla on vastuu toimintansa ja taloutensa hoidosta osuuskuntalain mukaisesti. Osuuskunnilla on mahdollisuus itsenäisesi päättää toiminta-alueensa vesimaksut niin, että kerätyillä maksuilla hoidetaan osuuskunnan taloutta kestävällä tavalla. Veden hinta voi olla erisuuruinen kaupungin eri osissa. Esimerkkinä voi mainita, että myös asumisen muut kustannukset mm. tonttien hinnat vaihtelevat eri asuinalueiden välillä.
Edellä olevaan selostuksen viitaten vastaus valtuustokysymykseen: Kaupunki ei aio edellyttää, että Jyväskylän Energia jatkaa veden myyntiä osuuskunnille alennetuin hinnoin. Jyväskylän kaupunki ei takaa vesiosuuskunnille jatkossa alempaa tukkuhintaa siten että veden hinta kaikilla kaupunkilaisilla olisi samansuuruinen.
|