Uutiset

30.8.2017Keskustan valtuustoryhmä kasvaa 28.8.2017Lue lisää »18.3.2017KSML 18.3. pääirjoitusLue lisää »16.3.2017Luotettavan laajakaistan alasajo alkaa myös JyväskylässäLue lisää »16.3.2017Jyväskylän valtuusto vailla valtaaLue lisää »9.3.2017Uudet numerot - 168Lue lisää »1.3.2017Huomioita Suur-Jyväskylän lehdessä 1.3.2017Lue lisää »26.2.2017Terveyspalveluista tiedottaminenLue lisää »28.9.2016KSML 28.9.2016: Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaaLue lisää »17.7.2016Keskisuomalainen 17.7.2016Lue lisää »

Kuka ?

Olen olen toiminut jo useita vuosia kunnallispolitiikassa.

Minulla on laaja ja pitkä kokemus taloushallinnon alalta. Ammatiltani olen talouspäällikkö ja työskentelen yhdessä Suomen valtion kuudessa yleissivistävästä erityisoppilaitoksessa Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervassa.

Haluan olla tekemässä koko Jyväskylästä meille kaikille turvallista ja innostavaa asuinpaikkaa, jossa meidän on hyvä elää, asua, opiskella ja yrittää. Palveluiden tulee olla helposti saatavilla kohtuullisin kustannuksin.

Arvostan perheiden, lasten, nuorten ja aikuisten aktiivisuutta olla rakentamassa omaa elämää yhdessä toimien. Elämää jo enemmän nähneillä on pitkä ja arvostettava kokemus, josta meidän nuorempien tulee oppia.




Jari Colliander on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kokemusta, osaamista on kertynyt ryhmän vetämisestä yli kymmenen vuotta ja kahdessa eri kunnassa.

Tulevaa

Seuraava valtuusto kokoontuu 25.9. ja 30.10.2017.

Nuotio.gif

Kiitos kaikille äänestäjille. Valtuustotyö jatkuu. Toivon, että tulen olemaan edelleenkin luottamuksesi arvoinen. Kiitos.

Jari Colliander

Paremman paikoituksen Jyväskylä

 

Jyväskylän on tunnettu suurista yleisötapahtumista. Etenkin kesäiset massakokoontumiset ovat tuoneet positiivistakin huomiota.

 

Valitettavan usein on saatu median kautta palautetta paikoituksen epäonnistumisesta, jolloin satunnaiset kävijät ovat saaneet kokea pysäköintivirhemaksun autonsa tuulilasissa. Tällainen palaute ei näytä hyvältä. Aktiiviset pysäköinninvalvojat, jotka toki toimivat kaupungin linjausten mukaan, ovat mustanneet monien markkinoiden asiakkaiden tunnelman.

 

Jyväskylän pysäköinninvalvonnan tulisi olla sallivampi ja antaa tapahtumajärjestäjille parempia mahdollisuuksia hoitaa pysäköintiä. Tärkeää olisi tiedottaa tapahtumajärjestäjiä ja autoilijoita mahdollisuuksista pysäköintiin ilman pysäköintivirhemaksua.

 

Edelleen kaupungin tulee kiinnittää huomiota asumisalueiden perhejuhliin ja niissä tapahtuviin hetkellisiin ylimääräisiin pysäköintitarpeisiin mm. tiedottamalla ja mahdollistamalla.

 

Edelleen kaupungin organisoima kotiapu on kohdannut pysäköintiongelmia. Kaikkien hoidettavien lähellä ei ole P-aluetta. Käyntiajat ovat tiukat ja aikaa ei soisi P-alueen etsintään menevän. Eikö hoitajien autoihin voi laittaa ”huoltoautojen” kaltaisia tunnuksia, joissa on tarkemmin jo rajattu sallitut kadut.

 

Kaikista virheistä ei ole pakko sakottaa, se on tahdon asia. Eikö valistustyö tuota parempaa tulosta? Oheistusta, tiedottamista ja joustavuutta on lisättävä. Toivomme positiivisemman imagon Jyväskylää. Olemme tehneet asiasta esityksen valtuustolle 25.9.2017.

KSML 28.9.2017:

http://edition.pagesuite-professional.co.uk/html5/reader/production/default.aspx?pubname=&edid=b5e7e0d6-5b3c-4d4a-a057-5211340e21ed&pnum=8

KSML_28.9.2017_aloite_pysakoinnista.jpg


 

Jari Colliander - huomisen huolenpitäjä

Hernekeittotarjoilua la 18.3.2017

Rokkatarjoilua_18.3.20172.jpg


Esittelyvideo Foto_2.2.2017_videosta.jpg


Kuntalaistapaamisessa 25.2.2017

Sipila_25.2.2017_Minnansali_JKL_2.jpg


Leo_vaalikuva_tekstein2.jpg

Radio_Kompassi_28.3.2017_Jari_ja_Johnna.jpgRadio Kompassissa 28.3.2017 vaalitentissä Johanna Karjulan kanssa.

Kuuntele

https://www.radiokompassi.fi/uutiset/radio-kompassin-kuntavaalitentti-keskusta



Kahvi houkutteli ja asia kiinnosti 1.4.2017 kävelykadulla.Kahvitarjoilua_1-4-2017_80.jpg


Äänestäjiltä vaaditaan paljon (29.3.2017)

Palokka -lehti 6.4.2017

https://www.monexmedia.fi/lehdet/palokka_lehti.pdf

 

Kuntavaalikampanjointi jatkuu nyt kiihkeänä. Vaalikoneista tarkastellessa tulee huomata vaalikonekysymykset, jotka vastaajille ovat aiheuttaneet osin harmaita hiuksia. Kysymyksiin ei voi vastata yksiselitteisesti esitetyllä tavalla, jotta ei tulisi väärin ymmärretyksi. Lisäselvityksiin on toki mahdollisuus, mutta kuinka moni perehtyy niihin, koska vastaukset rankataan kyllä – ei –akselin mukaisesti. Osa kysymyksistä on ollut myös harhaanjohtavia. On aivan eri asia, puhutaanko parkkihallista Kirkkopuiston vai Paraatiaukion alle. Kukaan ei Kirkkopuiston alle halua mitään P-hallia rakentaa.

 

Vastaamisessa on myös huomioitava se, että tietämyksen taso vaihtelee vastaajilla kuin lukijoillakin.  Jo mukana olleella valtuutetulla on jo saatua tietämystä ja käsitellyistä asioista. Tietämystä, mitä ei mediassa sen syvällisemmin ole esitelty. Tämä tieto puuttuu monilta lukijoilta, sillä mediatieto ei ole kaiken kattavaa. Vaalikonevastauksia analysoitaessa tulee lukijan pohtia myös sitä, onko vastattu äänestäjiä miellyttävästi, kaikille kaikkea ja veloituksetta vaiko vastuullisesti, mihin on realistiset mahdollisuudet ja koko Jyväskylää tasapuolisesti edistävästi. Summa summarum, pääasia on käydä äänestämässä – oikein.


Vaaliohjelma - lyhyt versio 28.1.2017

Keskusta - Jyväskyläläisten hyvinvoinnin puolesta

 

Päätösvalta kaikissa tärkeimmissä kaupunkilaisia ja kaupunkia koskevissa asioissa on palautettava valtuustolle! Kaupunginvaltuuston on päätettävä ennen muuta arjen lähipalveluista ja kaupungin elinvoimaisuudesta. Tule mukaan rakentamaan viihtyisää, turvallista, elinvoimaisempaa ja vetovoimaisempaa Jyväskylää. Tavoitteenamme ovat:

 

Hyvät yrittämisen ja työllistymisen edellytykset:

- Sujuvoittamalla työllistymistä elämän eri vaiheissa.

- Vahvistamalla yrittäjyyden ja yritysten toimintaedellytyksiä.

- Panostamalla tehokkaasti Jyväskylän elinvoimaisuuden ja vetovoiman kehittämiseen- Kehittämällä puitteita uusien yritysten syntymiselle ja kasvulle.

- Kannustamalla Jyväskyläläisten osaamista kehittymään työpaikoiksi.

- Jyväskylälle aktiivisempi rooli opiskelijoiden ja yritysten yhteen saattajana.

 Huolenpitoa_huomennakin_tunnusryhma_vihr_paallekkain.png

Kunnossa oleva talous

- Työn ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla luomme veronmaksukykyä, jolla kaupungin talous pidetään tasapainossa ja maksut sekä verot kilpailukykyisinä.

- Sitoudumme byrokratian karsimiseen ja lupamenettelyjen nopeuttamiseen

 

Sujuva arki luodaan

- Turvaamalla lähipalvelujen saatavuus kaikille.

- Varmistamalla kattavat neuvolapalvelut perheiden tueksi.

- Tukemalla kotona tapahtuvaa lastenhoitoa – perheen vaihtoehdot ja hyvinvointi ovat tärkeitä.

- Panostamalla ikäihmisten monipuolisten palvelujen saatavuuteen

- Tukemalla omaishoitajien jaksamista ja ikäihmisten edellytyksiä asua omassa kodissaan.

 

Hyvä koulutuskaupunki - siitä pidämme kiinni:

- Korkealaatuiset palvelut varhaiskasvatuksesta korkeimpiin opintoihin on Jyväskylän vahvuus, jota on vaalittava sekä taloudellisin resurssein että koulutoimen ja perheiden yhteisvoimin.

- Peruskoulun päättäville on turvattava riittävästi jatkokoulutus- ja työssäoppimispaikkoja sekä edelleen edullisia opiskelija-asuntoja.

 

Aito mahdollisuus asua ja rakentaa erilaisissa ympäristöissä:

-  Kasvava kaupunkimme tarvitsee lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja

- Meidän Jyväskylä tarkoittaa koko kaupungin kehittämistä, vireää keskustaa, luonnonläheisiä kaupunginosia ja kyliä niin, että kaikilla on aito valinnanvapaus asumiseensa.

- Nyt meillä on edellytykset monipuoliseen tonttitarjontaan alueellisesti oikeudenmukaisella kaavoituksella. Kaikille on turvattava vapaus valita asuinpaikkansa.

 

 Monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut:

- Liikuntakaupungin maineesta huolen pitäminen ja maineen lunastaminen edellyttää liikuntapaikkojen laadun takaamista, määrän lisäämistä ja tarjonnan turvaamista eri puolilla kaupunkia. Avainasemassa yhteistyö kolmannen sektorin ja seurojen kanssa.

- Kulttuuripalveluja kohentamisen uudet mahdollisuudet ja painopiste on omaehtoisen kulttuuritoiminnan tukemisessa.

Turvallinen ja viihtyisä ympäristö syntyy

- Kuntalaisia kuuntelevalla kaavoituksella, rakentamisella ja palvelujen tarjoamisella. Asettamalla viihtyisyys ja turvallisuus kaupallisten intressien edelle.

- Kun kannustamme jokaisen kuntalaisen ottamaan osavastuuta turvallisuudesta ja viihtyisyydestä.

 

Lue lisää tavoitteistani - www.keskusta.fi/jyvaskyla

 

KESKUSTA - LÄHELLÄ SINUASisulla_ja_Sydamella.jpg


Valtuuston vallasta (valtuusto ma 12.12.2016)

 

Pykälä 102 valtuustoaloite, jossa esitetään, että mahdollinen Kuokkalan terveysaseman säilyttäminen/lopettaminen tuotaisiin kaupungin valtuuston käsittelyyn, on sinänsä mahdoton, kuten vastauksessa selvästi kerrotaan.

 

Aloitteen olisi pitänyt kohdistua hallintosääntöön, joka on vienyt päätöksenteon valtuustolta lautakunnalle.

 

Keskustan ryhmä vastusti vuonna 2012 hallintosääntöuudistusta, jossa valtuuston valta siirrettiin lautakunnille ja valtuustolle jäi vain suurten linjauksien visiointi. Tämän olemme voineet viime vuosina havaita valtuustossa käsiteltävien asioiden määränä ja laatuna.

 

Jyväskylän kaupungin valtuusto hyväksyi suurimmat hallintosääntömuutokset kokouksessaan 4.6.2012. Muutosten myötä valtuusto teki oman asemansa entistä merkityksettömämmäksi vahvistaessaan päätöksenteon siirtymistä viranhaltijoille, kaupunginhallitukselle, lautakunnille, erilaisiin yhtiöihin ja liikelaitoksiin. Tehty muutos on merkittävästi ristiriidassa hyvän hallintotavan ja kaupunkilaisten osallistamisen keskeisten periaatteiden kanssa. Näitä periaatteita ovat julkisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Nämä periaatteet vahvistavat myös kaupunkilaisten äänestysaktiivisuutta, johon Jyväskylässä tulee kiinnittää nopeasti huomiota. 

Kuntalain 27§ mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lain mukaan osallistumista ja vaikuttamista edistää erityisesti palveluja käyttävien kuntalaisten valitsemat luottamuselimet. Näistä elimistä valtuusto on merkittävin osallisuuden ilmentymä, jonka jäseniksi kaupunkilaiset ovat valinneet niitä ihmisiä, joiden he katsovat edistävän heille tärkeitä asioita.

Kunnallisen demokratian kannalta on olennaista, että valtuustossa käsitellään tärkeitä kuntalaisia koskevia asioita ja samalla käydään julkista keskustelua esityksistä ja päätöksistä.

 

 

Edelleen 27.1.2014 tehdyllä hallintosääntömuutoksella valtuusto siirsi keskeisiä kaupunkilaisia koskettavia palveluita kuten koulun, päivähoidon ja terveydenhoidon asioiden käsittelyn valtuuston ja kaupunkilaisten ulottumattomiin. Nykytilanteessa ainoaan julkiseen ja internetinvälityksellä kotoa seurattavaan päätöksentekotilanteeseen, valtuuston kokoukseen, jää kaupunkilaisten sujuvan arjen kannalta toisarvoisia asioita kuten yksittäisiä asemakaavoja, luottamusmiesvalintoja ja tiedoksiantoja. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ei käy missään vaiheessa todellista kaupunkilaisten kannalta tärkeää arvokeskustelua tai strategisia linjauksia.

 

 

Äänestyksessä Keskustan palautus esitys -  joka olisi mahdollistanut kouluverkkojen, terveyasemien ja muiden palveluverkostojen päätösten käsittelyn valtuustossa - hävisi äänin 29-37 yhden äänestäessä tyhjää.

 

 

Keskustan ryhmä teki asiasta valtuustoaloitteen 24.2.2014. Keskustan esityksen mukaan Jyväskylän kaupungin olisi tullut käynnistää merkittävä, valtuuston vaikuttavuutta ja kaupunkilaisten osallisuutta lisäävä hallintosääntöuudistus, jonka tavoitteena tuli olla valtuuston roolin terävöittäminen kuntalaisia laajasti koskettavissa keskeisissä kysymyksissä. Edelleen uudistuksessa olo arvioitava liikelaitosten ja erillisten yhtiöiden toimivuutta vallan ja vastuunjaon näkökulmista.

 

Valtuustoaloite jäi ilman vaikuttavuutta valtuuston tahdon mukaisesti.

 

Hyvät valtuutetut, Keskusta on ainakin yrittänyt.


Rakennusjärjestyksestä, Valtuusto 12.12.2016, 100§

 

Tässä rakennusjärjestyksen muutoksessa on kyse rakennusjärjestyksen tarkistamisesta, joka on toteutettu hallituksen päätöksessä 29.4.2013/173 annetun toimeksiannon mukaisesti.  Keskustan ryhmä otti jo esille rakennusjärjestyksen päivittämistarpeita v. 2013, kun rakennusjärjestystä viimeksi muokattiin.

 

Keskustan ja muidenkin valtuustoryhmien silloin esittämiä havaintoja ja päivitysesityksiä ei tässä rakennusjärjestyksen tarkistusprosessissa ole huomioitu toivotulla tavalla. Esimerkiksi haja-asutusalueiden määräysten erinäistäminen sekä sujuvoittaminen ovat sellaisia asioita, joita tässä tarkistusprosessissa ei ole selvitetty.

 

Keskustan ryhmä ymmärtää, että rakennusjärjestyksen on oltava lainmukainen, mutta koemme, että tässä muutoksessa on menty siitä, mistä aita on matalin. On ollut kolme vuotta aikaa kaupungistuneiden viranhaltijoiden paneutua maaseutumaisuuteen ja se ominaispiirteisiin. Keskustan ryhmä ei ole kannattamassa suunnittelematonta rakentamista maalle tai haja-asutusalueille, mutta koemme tärkeäksi pitää koko Jyväskylää asuttuna ja elinvoimaisena.

 

Kaupunkimaisen asemakaava-alueiden ja maaseutumaisen alueiden rakentamisen ohjaaminen on erilaista. Asemakaava-alueiden ja sen ulkopuolisten alueiden määräyksiä tulee kehittää ja ohjeistaa nykyisestä. Määräysten laatiminen kunnan eri osille voidaan kokea haastavaksi ja vaikeaksi, jos tahtoa ei ole.

 

Kärjekkäimpämä määräyksenä on rakennusjärjestyksessä maalla, taajaman ulkopuolella on kuorma-autoyrittäjän tai metsäkoneyrittäjän kaluston tai yksityisen asuntoauton säilyttämisen mahdollinen kieltäminen omassa pihassa eli asuinrakennusta varten tarkoitetulla rakennuspaikalla tai yli viiden erillisen rakennuksen rakentamisen estäminen.  Pienet varastot, puutarhamajat, kasvihuoneet, pihagrillit, katetut kesä-keittiöt, grillikatokset ja -kodat, maakellarit, jätekatokset, leikkimökit ja muut vastaavat ovat saaneet merkittävän huomion ja ohjeistuksen. Onneksi viranhaltija esityksessä on pykälästä 22 otettu sentään koirankopit pois, vaikka kissan ja koiran ulkotarhasta on säädelty tarkasti toisaalla.

Yhteenvetona voi nähdä, että jatkossakin on maaseutumaista rakentamista ohjaa samat säännöt ja ohjeet kuin kaupunkikeskustaa ja taajamia. Maaseudun ja haja-asutusalueiden kehittämistä ja rakentamista ei tässä nähdä mahdollisuutena ja niiden rakentamista halutaan ohjata samoilla tiukoilla ja kirjatuilla säännöillä.

 

Jyväskylää ympäröivät kunnat imuroivat uusia Jyväskylään haluavia asukkaita myötämielisimmillä ja asukasystävällisimmillä suunnitelmilla ja ohjeistuksella. Tämä ei tue Jyväskylän omaa elinkeinopolitiikkaa.

 

Tässä rakennusjärjestyksessä esitetyt muutokset eivät edelleen tue haja-asutusalueiden elinkeinotoimintaa ja elinvoimaisuutta. Rakennusjärjestys kohtelee liian tasa-arvoisesti maaseutua ja kaupunkikeskustaa eikä huomioi maaseudun väljyyttä.

 

Jos rakennusjärjestystä tai mitä tahansa kuntalaiselle tarkoitettua dokumenttia on ymmärretty väärin tai luettu väärin, tulee asiakirja korjata sellaiseksi, ettei väärin ymmärryksen vaaraa ole. Viranhaltijat eivät voi tukeutua oman erinomaisuutensa taakse. Tämä korostuu myös asiakaspalvelussa. Rakennusjärjestyksen kielteinen asenne hohtaa koko ajan.

 

Tämä rakennusjärjestys ei tue koko Jyväskylän strategiaa.


Jyväskylän TA 2017 28.11.2016

Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä.

Keskustan ryhmä on ollut aktiivinen talousarvion valmisteluussa. Olemme tehneet esityksiä, jotka on hyväksytty valtuustolle nyt esitettävään talousarvioon.

Keskustan esityksen mukaan talousarviossa on viisi tärkeää kohtaa:

Perusturvapalvelut

Määrärahaa on nyt lisätty 1,5 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen mukaisesti. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Kasvun ja oppimisen palvelut

Määrärahaa lisätään 1 miljoonaa euroa lautakunnan esityksen mukaisesti. Lautakunta kohdentaa lisäyksen käyttösuunnitelmassaan.

Museoinvestointi

Talonrakennusinvestoinneissa on nyt huomioitu ja aikaistettu Keski-Suomen museon peruskorjausinvestointi jo vuodelle 2017 mahdollisen valtionosuuden saamisen myötä.

 

Kaupunkistrategia digitalisaatio-osuuteen on lisätty laajakaistan kehittämistavoite:

”Tietoliikenneyhteyksien tiedonsiirtonopeudet kehittyvät digitalisaation kehittymisen

myötä Jyväskylän alueella. Huolehditaan siitä, ettei digitaalista kuilua pääse

syntymään kaupungin sisällä, koska nopea, kiinteä laajakaistayhteys tarvitaan jo

lähivuosina peruspalveluiden digitalisoituessa. Palvelujen hyödyntämisen lisäksi

nopealle yhteydelle on kysyntää etätyössä ja yritystoiminnassa.”

 

Keskustan ryhmä on ollut huolissaan myös Jyväskylän lukiokoulutuksesta ja opetukseen kohdistuvista resursseista. Tätä asiaan ovat nostanee esiin mm. Jyri Ylönen ja Kirsi Knuuttila.

Keskustalle on tärkeää, että Jyväskylän kaupunki selvittää lukiokoulutuksen resurssien tilanteen ja tunnusluvut Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä. Kaupungin tulee esittää koulutuskuntayhtymälle, että selvitystä varten nimetään yhteinen virkamiestyöryhmä.

Työryhmän tehtävänä on selvittää lukiokoulutuksen resurssit suhteessa muihin

suuriin kaupunkeihin sekä lukiokoulutuksen johtamisjärjestelmän uudistamismahdollisuudet.

Samassa yhteydessä työryhmän tulee laatia esitys siitä, miten lukiokoulutuksen

resurssit voidaan kohdentaa opetuksen määrän ja laadun nostamiseen. Selvitys

on esitettävä Jyväskylän kaupunginhallitukselle tammikuun 2017 loppuun mennessä

siten, että kaupunki voi tehdä mahdollisesti tarvittavat päätökset maaliskuun

2017 aikana.”

 

Tulojen kattamisessa on huomioitu Keskustan esityksen mukaan mm. korkomenojen uudelleen arviointi sekä tytäryhtiöiden osinkojen lisänosto.

Näillä muutosesityksillä taloussuunnitelma saavuttaa kaivan kaivatun tasapainonsa valtiovallan myönteisiä toimia unohtamatta.

Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.

Jari Colliander, rpj


Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2017 - 31.10.2016 2017

Valtuustokauden kääntyessä loppusuoralle, voimme todeta, että uudistukset rakenteissa ja organisaatiossa ovat tuottaneet tulosta. Organisaatiorakenteen virtaviivaistaminen on edennyt, joskin kehitettävää vielä löytyy. Välttämättömiä talouden tervehdyttämistoimia palvelujen turvaamiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi on jatkettava etsien uusi ja tehokkaampia ja tuottavampia tapoja edetä. Tämä työn tulee edelleen edetä. Tämän johdosta Keskustan ryhmä ei kannata veroprosentin nostamista vaan pitää kaupunginhallituksen esitystä kannatettavana ja veroprosenttien pitämisetä entisellään. Näin naulataan perälauta kiinni ja tiukempi taloussuunnittelu voi alkaa. Onneksi hallitus on tämän mahdollistanut hallitusohjelmallaan.

 

 

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä. Valtuutettujen ja viranhaltijoiden on kohdennettava jakamaton huomionsa Jyväskylän elinvoimaisuuteen ja sen edistämiseen. Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle.

 

Jyväskylän keskeinen tehtävä on elinvoiman edistäminen – sen on oltava osa Jyväskylän strategista johtamista kuntalaisten hyvinvointia unohtamatta.

 

Elinvoimanäkökulma tuo perinteisen elinkeinopolitiikan takaisin kehitysyhtiöistä Jyväskylään ja kaupunginjohtajille. Elinvoimaa ei voi ulkoistaa, vaikka toki kehitysyhtiöillä olisi voinut olla tärkeä rooli kokonaisuudessa. Jyväskylä voi vahvistaa elinvoimaa erilaisten väylien avulla: saavutettavuuden varmistamisella, sijaintihyötyjen ottamisella käyttöön, osaavan työvoiman houkuttelemisella, yrittäjyyden tukemisella sekä toimimalla yleisenä kehittämisalustana. Unohtaa ei voi myöskään hyvinvoivia ja tyytyväisiä kuntalaisia.

 

  • Elinvoima on ydinolemukseltaan energiaa, dynamiikkaa, luovuutta, voimaa, kestävyyttä ja terveyttä; se on iloa, innostusta, tulevaisuudenuskoa, uteliaisuutta, yrittäjyyttä.
  • Elinvoima ilmenee muutoksena, uudistumisena ja vahvistumisena, kehityksenä ja kasvuna, lisääntymisenä ja moninkertaistumisena, vaurastumisena. Elinvoima luo elinvoimaa.
  • Elinvoima on siten monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta.

 

 

Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua ja tälle huolelle on nyt tehtävä jotain.

 

Talousarvion taloussuunnitelma tuleville vuosille tulee olla realistinen.  Investointien tulee olla maltilliset ja myös ulkopuoliseen rahoitukseen tukeutuvia. Myös markkinaehtoiselle toiminnalle tulee antaa sijaa.

 

Palvelujen näkökulmasta Keskusta haluaa muistuttaa koko kaupungin alueen kehittämisestä. Osoitteesta riippumatta peruspalvelut täytyy olla saatavilla kohtuullisen matkan päästä. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia ja erilaisuuden hyväksymistä palvelujen tuottamisessa. Erityisesti uudistuksia odotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunta on kaikissa tilanteissa tietenkin vastuussa palvelujen järjestämisestä.

 

Nyt tarvitaan maalaisjärkeä sekä päättäjien ja viranhaltijoiden sitoutumista Jyväskylän talouden tervehdyttämiseen nykyisillä veroprosenteilla.

 

Jari Colliander, rpj
Keskustan valtuustoryhmä

Talousarvion 2017 lähetekeskustelu 31.10.2016

Kaupunginjohtajan talousarvio 2017 esityksessä näkyy selvästi Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset. Mikäli hallitus ei olisi linjauksia tehnyt, olisi kuntien talousarvioiden teko ja laadinta nyt ja jatkossa huomattavasti hankalampaa ja tuskaisempaan.

 

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Tähän toki vaikuttaa se, että valtuusto on joutunut tekemään ankaria kuntalaisten palveluja heikentäviä palvelujen leikkauksia ja säästöjä. Kaupungin henkilöstöä on myös vähennetty eläköitymisen seurauksena ja ylintä johtoa on karsittu.

 

Joukkoliikenteen kehittäminen on onnistunut hyvin. Käyttäjiä on yli puolimiljoonaa enemmän tähän aikaan eli kasvua +11% kumulatiivista nousua tammikuusta syyskuuhun. Odotusarvo on, että pääsemme 6,5 miljoona matkaa vuoden loppuun mennessä.

 

Konsernihallinto

Tulossuunnitelmassa (s. 30) korkomenot on arvioitu -7,6 Me. Korot on arvioitu yläkanttiin. TPA 2016 on -6,7 M€. Uusi korkomenoarvio tulisi olla -7,3 M€. Tässä tulosvaikutus +300 t€. Kuitenkin kaupungin lainakanta laskee vuonna 2017 noin 0,5 miljoonalla eurolla.

 

Näemme, että korkoja on arvioitu tuloshakuisesti liian ylös. Marginaalia koron nousulle jää edelleen 600.000 euroa.

 

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kohtuuttomasti kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat. Edistystä edellisestä talousarviosta on tapahtunut, mutta edelleen Työterveys Aalto ja Kylän kattaus kerryttää kumulatiivista ylijäämää. Työterveys Aallolle esitetään edelleen kumulatiivista ylijäämää 196,8 t ja Kylän kattaukselle 417,2 t€ (s. 30-31).

 

Tästä syystä tulisi etsiä enemmän todellista synergiaetua liikelaitoksien kanssa yhdessä. Olemme varmaan kaikki siitä tyytyväisiä, että käytettävissä olevien tilojen kuntoa olemme pystyneet investoinneilla kohentamaan. Sekä kaupungin että kuntayhtymien palvelujen ja koulutuksen antamisen näkökulmasta liikaa rahoituksesta valuu seiniin eikä varsinaiseen annettuun tehtävään, eli opetukseen ja palvelujen laadukkaaseen antamiseen.

 

 

Perustusturva

Jyväskylän 2017 budjetissa perusturvan menot ovat edelleen suurin ja merkittävin kuluerä. Perusturvassa on edetty. Kuitenkin Sosiaalipalveluiden talousarvio edellyttää 1,5 miljoonan euron säästöä ja vuoden 2016 osalta 300 000 euron ylitysennusteen sopeuttamista toiminnasta. Tämän leikkauksen toteutuminen tuo lisäkustannuksia jatkossa. Odotusaikoja ei saa pidentää eikä jonoja entisestään kasvattaa.

 

 

Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen myötä enenevässä määrin. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit ei näy vielä säästöinä käytännössä.

 

Keskustan huolena on vanhuspalveluiden resursointi. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka työpaineet haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on yksi selkeä tie.

 

 

Sivistys

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. Leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. Sivistyslautakunnan tekemä esitys kokouksessaan tulee mielestämme tarkastella uudestaan. Kokonaisuudessaan esitys oli hyvä.

 

Jyväskylän oppilasmäärät kasvavat tulevina vuosina. Jo ensi vuonna on yli 350 oppilasta enemmän Ap- ja Ip-tpiminnan oppilaat mukaan kuin tänä vuonna. Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen. Lapsiperheet veroeuroineen hakeutuvat naapurikuntiin edukkaampien asumiskustannusten perässä. Tähän haasteeseen vastaamme parhaiten nostamalla tuntikehykseen varattua resurssia.

 

 

Tehdyt leikkaukset eivät tue uuden opetussuunnitelman tuomia ajatuksia. Jo pelkästään leikkausten aiheuttamat opetusryhmien kasvu luo yksittäisissä kouluissa kohtuuttoman haasteen vastata uuden opetussuunnitelman tuomiin vaateisiin.

 

Miten mahdollistamme käytännössä jo nyt isoissa ryhmissä laaja-alaista oppimista, oppimisen jatkuvaa arviointia, monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai esimerkiksi luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista. Huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta luokassa tälläkin hetkellä on iso. On vaikea nähdä, miten tällä päätöksellä parantaisimme kaupungissamme yksilöllisen ja innostavan oppimispolun rakentamismahdollisuuksia ja tukisimme opettajia sen toteuttamisessa.

 

 

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun toteutumiseen ja toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus on edellyttänyt. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on ajan tasalla, eikä peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden pöhinä käynnistyy myös meillä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla se ei tapahdu. Jos sille tielle ajaudumme, meitä hävettää suuresti. Sivistyslautakunta teki tiukan ehdotuksensa, joskin tavoiteraamin ylittäen ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi 0,9 miljoonaa enemmän. Pitää uudistua ja muuttua. Kannustaa ja kokeilla. Ei latistaa ja kyykyttää. Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi? Nyt tehtävät leikkaukset ohjaavat juuri päinvastaiseen reaktioon. 

 

 

Kaupunginjohtaja esittää sivistyksessä tuntijaon alentamista. Jyväskylän kaupungin strategian mukaan ”Teemme valintoja ja päätöksiä, joilla turvaamme lasten ja nuorten mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen”. Sivistyksen leikkaukset eivät tue hyväksyttyä strategiaa. Keskustan mielestä tuntijaon tulee olla sama kuin 2016 ja tavoitteena tulisi olla jopa sen nostaminen.

 

Emme ole tyytyväisiä siihen, että tuntijako lähenee kuin valtakunnallinen minimisuositus (222 tuntia).

 

Edelleen perusopetuksen oppimateriaalihankintoja tulee toteuttaa ja oppilailla tulee olla asianmukaiset oppimisen välineet joko kirjat tai sähköiset alustat.

 

Keskustan ryhmässä on huoli myös sivistyksen muista osa-alueista (kulttuurin ja liikunnan kysymykset alla).

 

 

Lukiokoulutus

Lukiokoulutus koulutuskuntayhtymässä on ollut haasteellista oppilaiden opetuksen kannalta. Jyväskylän kaupungin tulee terävöittää otetta lukiokoulutuksessa. Taloudelliset ja rakenteelliset haasteet tulevat lähitulevaisuudessa olemaan koko toisen asteen koulutuksen kehittämisen osalta merkittävät. Jollei lukiokoulutuksen opetukseen kohdistuva resurssointi parane joko koulutuskuntayhtymän omalla toiminnalla tai Jyväskylän kaupungin tuella, on huomioitava mahdollisuus myös koko lukiokoulutuksen palauttamiseen Jyväskylän kaupungin haltuun.

 

 

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteessa keskustan ryhmän huoli painottuu kunnallistekniikan kasvavaan korjausvelkaan. Paljon jää korjauksia tekemättä, mikä aiheuttaa patoutuvaa painetta suuriin korjauksiin: kadut, tiet ja viheralueet huutavat saneerausta tarvetta. Kaupunkirakenteessa tarvitaan vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa erityisesti kyläalueiden rakentamiseen. Tätä kautta saadaan koko Jyväskylään kaivattua vetovoimaa, mikä vilkastuttaa taloutta, kauppa käy, tuo työllisiä ja kaupunki saa rakennuslupamaksuja ja kiinteistöveroja. Kaupunkirakenteen tulee luoda enemmän ja vaikuttavampia edellytyksiä Jyväskylän elinvoimaan.

 

Jari Colliander
Kesk - rpj.

Kunnallisen päätösvallan keskittäminen heikentää kuntalaisten asemaa

 

Jyväskylän kaupunginjohtajan esitys uudesta luottamusmiesorganisaatiosta on sellainen kuin virkamiesesitykseltä saattoi odottaa. Mitä vähemmän luottamushenkilöitä on arvioimassa viranhaltijoiden työtä ja tuloksia, sen parempi. Vastaavanlaisia esityksiä nähtäneen piakkoin myös muissa Keski-Suomen kunnissa.

 

Mikä ihmeen kiire on tällä uudella esityksellä, jossa pyritään keskittämään valtaa erityisesti virkamiehille ja muutamalle luottamushenkilölle, kun tiedetään, että edellinen luottamusmies- ja palveluorganisaatio astui voimaan 1.4.2015. Kun lisäksi vasta vuoden 2019 alusta tiedämme tehtävienjaon kuntien ja maakuntahallinnon kesken niin vasta silloin on perusteita tehdä organisaatio, joka vastaa kunnan tulevia tehtäviä.

 

Kaupunginjohtajan esitys ei ole valtuutetuille tehdyn kyselyn tuloksien mukainen. Kaupunginjohtaja haluaa pienentää luottamuselimien kokoa keskittämällä enemmän valtaa harvemmille valtuutetuille. Kaupunginjohtaja ei huomioi esityksessään laajan kaupunkimme alueellisuutta. Nykyinen valtuuston koko turvaa paremmin eri kaupunginosien demokraattisen edustuksen.

 

Hyvä tavoite on se, että lautakunnat koostuisivat vain valtuutetuista tai varavaltuutetuista, mutta se ei saisi olla ehdoton vaatimus, sillä se saattaisi kaventaa joissain tilanteissa mahdollisuuksia saada lautakuntiin sen tarvitsemaa asiantuntemusta. Ammatillisesti pätevöitynyt kyvykäs tai vankan kokemuksen omaava henkilö ja joka ei olisi yltänyt valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi, jäisi lautakuntatyön ulkopuolelle.

 

Kunnan tehtävät painottuvat tulevaisuudessa lähipalveluihin ja ennalta ehkäisyyn. Tämän tulee näkyä myös lautakuntarakenteessa. Tuntuu oudolta, että Jyväskylän kulttuuri- ja liikuntalautakunta muutettaisiin jaostoksi. Se on ainoa lautakunta, jossa normien vähäisyydestä johtuen on runsaasti tilaa luovalle ajattelulle.

 

Tänään jo kritisoidaan kovasti kaupunginhallituksen jäsenten ja lautakuntien puheenjohtajien työtaakkaa. Niinpä esitys siitä, että tärkeimpien lautakuntien tai jopa kaikkien lautakuntien puheenjohtajat olisivat kaupunginhallituksen jäseniä kuulostaa täysin väärään suuntaa etenemiseltä. Se saattaisi myös johtaa siihen, että näihin tehtäviin voisivat osallistua lähinnä eläkeläiset, ammattiliittojen edustajat tai kaupungin palveluksessa olevat, sillä harva työantaja suhtautuisi myönteisesti työpaikalta poissaolojen lisääntymiseen. Edelleen yrittäjille uusi järjestelmä olisi mahdoton, sillä yrittäjä, joka käyttää aikaansa enenevässä määrin muuhun kuin omaan yritystoimintaansa, on pian entinen yrittäjä.

 

Keskusta ei kannata ammattipoliitikkojen esiinmarssia kuntapolitiikkaan. Kuntalaisen äänen tulee kuulua vahvana edelleen kunnallisessa päätöksenteossa. Nyt tehdyissä esityksissä palkkaa saavista luottamushenkilöistä tulisi virranhaltijoihin rinnastettavia ammattipoliitikkoja, jolloin luottamustehtävä ja -asema luottamushenkilönä saattaisi hämärtyä niin po. henkilöille kuin kuntalaisille.

 

Kuntavaalien näkökulmasta esitetty uudistus olisi demokratian toteutumisen osalta haastava. Kuntalaisten kiinnostus ja osallistumishalukkuus vaaleihin laskee, mikäli esitetty heikennys toteutuisi.

 

Yhteisten asioiden hoidossa ja päättämisessä tulee enemmänkin varmistua luottamushenkilöiden riittävän laajasta päätösvallasta kuin karsia demokratiaa kaupunginjohtajan esittämällä tavalla.

(Tämä on kirjoitettu yhdessä ryhmän kanssa)

 

Jari Colliander

Keskustan Jyväskylän valtuustoryhmä, pj

Pauliina Maukonen-Kärkkäinen,

Keskustan Keski-Suomen Piiri, tmj 

Pertti Lehtomäki

Keskustan Keski-Suomen Piiri, pj

Vuoden 2015 tilinpäätöksestä ja tarkastuskertomuksesta. 13.6.2016

Verrattaessa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstä vuoteen 2014 on kehitystä tapahtunut myönteiseen suuntaa ja tulos näyttää paremmalta. Mutta mikäli kertaerät jätetään huomiotta, kasvu ei ole ihan niin suurta kuin olisi toivonut. Talous toteutui ennakoitua parempana, mutta silti negatiivinen tulos pienentää uhkaavasti taseen ylijäämää. Velkaantuminen sentään taittui, joskin syynä ovat myös investointien siirtyminen. Velkaantumiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota, sillä edessä on näköpiirissä useita suurinvestointeja.

Tarkastuslautakunta on tehnyt hyvää työtä esittäen runsaasti kysymyksiä. Näihin on saatu vastauksia ja tarkastuslautakunnan tulee jatkossa katsoa niiden toteutumista. Kuitenkin tulisiko pohtia enemmän tarkastuslautakunnan tehtävää valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa ja niissä olevissa mahdollisissa eroissa?

Henkilöstömäärä supistui toista vuotta peräkkäin, joskaan luonnollista poistumaa ei kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Johtamisjärjestelmää on uudistettu ohentaen ja hallintoa on kevennetty. Talousarviossa pysyminen on edelleen erittäin tärkeää.

Uuden kuntalain myötä pääpaino tilinpäätöksen arvioinnissa tulee konsernitasolle. Jyväskylässä tämä tarkoittaa muutaman yhtiön syvällisempää ja vakavampaa tarkastelua toiminnan tuloksellisuuden ja vakavaraisuuden kautta. Konsernilainojen tarkastelu tulee ottaa aktiivisemmin huomioon.

Edelleen uuden soten myötä, suunnitelmien mukaan, merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. Tämä ohentaa kuntien tehtäviä, toimintaa, rahoitusta ja tulee huomioida jatkossa.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava. Jyväskylään tarvitaan yritystuntemusta omaava ja yrittäjien silmissä uskottava elinkeinojohtaja, jolla on riittävää kokemusta ja näkemystä. Valittavalla ei tule olla virkamiesmäistä asennetta.

Verrattaessa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöstä vuoteen 2014 on kehitystä tapahtunut myönteiseen suuntaa ja tulos näyttää paremmalta. Mutta mikäli kertaerät jätetään huomiotta, kasvu ei ole ihan niin suurta kuin olisi toivonut. Talous toteutui ennakoitua parempana, mutta silti negatiivinen tulos pienentää uhkaavasti taseen ylijäämää. Velkaantuminen sentään taittui, joskin syynä ovat myös investointien siirtyminen. Velkaantumiseen on kiinnitettävä edelleen huomiota, sillä edessä on näköpiirissä useita suurinvestointeja.

Tarkastuslautakunta on tehnyt hyvää työtä esittäen runsaasti kysymyksiä. Näihin on saatu vastauksia ja tarkastuslautakunnan tulee jatkossa katsoa niiden toteutumista. Kuitenkin tulisiko pohtia enemmän tarkastuslautakunnan tehtävää valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisen seuraamisessa ja niissä olevissa mahdollisissa eroissa?

Henkilöstömäärä supistui toista vuotta peräkkäin, joskaan luonnollista poistumaa ei kyetty täysimääräisesti hyödyntämään. Johtamisjärjestelmää on uudistettu ohentaen ja hallintoa on kevennetty. Talousarviossa pysyminen on edelleen erittäin tärkeää.

Uuden kuntalain myötä pääpaino tilinpäätöksen arvioinnissa tulee konsernitasolle. Jyväskylässä tämä tarkoittaa muutaman yhtiön syvällisempää ja vakavampaa tarkastelua toiminnan tuloksellisuuden ja vakavaraisuuden kautta. Konsernilainojen tarkastelu tulee ottaa aktiivisemmin huomioon.

Edelleen uuden soten myötä, suunnitelmien mukaan, merkittävä osa kunnan tehtävistä siirtyy maakuntahallinnolle. Tämä ohentaa kuntien tehtäviä, toimintaa, rahoitusta ja tulee huomioida jatkossa.

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava. Jyväskylään tarvitaan yritystuntemusta omaava ja yrittäjien silmissä uskottava elinkeinojohtaja, jolla on riittävää kokemusta ja näkemystä. Valittavalla ei tule olla virkamiesmäistä asennetta.


Puheeni Keskustan ryhmälle 23.4.2016

Herra Pääministeri, arvoisa Keskustan ministeriryhmä, puoluehallitus ja puoluevaltuusto.

 

Olen erittäin iloinen saadessani toivottaa Teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Jyväskylään. Olemme toivoneet ja odottaneet Keskustan kokoontumista Jyväskylään ja nyt se on tapahtunut ja varsin korkea arvoisesti. Kiitos.

Jyväskylästä on tullut entistä vaikuttavampi toimija etenkin vuoden 2008 kuntaliitoksen myötä, jossa Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdentyivät muodostaen nyt jo noin 138.000 asukkaan kaupungin, jolla on tarjota monenlaista. Jyväskylä on hyvä paikka asua, elää, yrittää ja opiskella.

Jyväskylän yhdistymisen jälkeen koko Suomi on kokenut taantumaa ja se on tuntunut myös Jyväskylässä. Kuitenkin Jyväskylä investoi merkittävästi mm. kouluihin heti yhdistymisen jälkeen.  Veroprosenttia on jouduttu nostamaan usein ja velkaantuminen on ollut huomattavaa. Nyt kuitenkin viimevuosien talouskurilla on saavutettu tuloksia ja velkaantuminen pysähtyy ja talous saavuttaa tasapainonsa vuoden 2016 aikana. Tämä on kuitenkin vaatinut palveluverkkojen uudelleen arviointia ja kuntalaisten palvelujen keskittämistä.

Jyväskylän on saanut myös uuden kaupunginjohtajan. Kaupunginjohtaja Timo Koivisto on ollut virallisesti virassa kohta vuoden ja valtuustoa täytyy tämän kokemuksen perusteella onnitella hyvästä valinnasta.

Valitettavasti olemme haikeana katsoneet Jyväskylästä poislähteneiden toimintojen perävaloja: mm. hälytyskeskuksen, pelastuslaitoksen ja poliisin päätoiminnot ovat menneet muualle sekä tiemäärärahat ovat ohittaneet myös Jyväskylän. Toivomme, että vielä tällä hallituskaudella suuriin hankkeisiin kohdentamattomasta rahasta osa tulisi Jyväskylän tiehankkeisiin. Vaikka Jyväskylä kyllä pärjää ja menestyy vetovoimaisena kaupunkina, emme katsoisi pahalla pientä tukea myös valtiovallan taholta.

Maakuntaitsehallinto ja sote- uudistus muuttavat monella tavalla kuntakenttää jo seuraavalla kuntavaalikaudella. Suuri määrä tehtäviä jää, vaikka kuluista meilläkin yli puolet siirtyy maakunnalle. Erityisesti jatkossa korostuvat ne kuntapolitiikan toimet, jotka liittyvät verotulojen
hankintaan, siis elinkeinopolitiikkaan. Kaupunginjohtaja on ottanut huolekseen Jyväskylän korkean työttömyyden ja elinkeinopolitiikan kuntoon saattamiseen.

Hallitustyötänne seuranneena on ilolla pannut merkille aktiivisen otteen ja tahdon saada tuloksia aikaan. Päätökset ovat olleet merkittäviä ja niiden prosessoinnissa on koko Suomessa tekemistä. Toivon edelleen byrokratian purkamista ja tehokkaiden toimintojen käyttöä. Joskus on tuntunut, että maalaisjärjenkäyttö on valitettavasti vähentynyt, mutta tehkää siihen muutos.

Haluamme edelleen kehittää Jyväskylän mm. kyberturvallisuuden, biotalouden ja koulutuksen keskuksena. Jyväskylässä on valtion kouluja, joille toivomme tukea Opetushallituksen kautta. Toivottavasti koulutuksen leikkaukset ovat nyt päättyneet ja opiskelijat voivat olla rauhoitetun mielin.

Hyvät puoluevaltuuston edustajat, toivon teille antoisia kokouspäiviä ja tiheämpää kokoustamista Jyväskylässä. Toivotan myös Keskustan puoluekokouksen erittäin tervetulleeksi myös Jyväskylään. 

Jari Colliander


Jyväskylän tulevat suurinvestoinnit

Jyväskylään on esitetty isoja investointeja: Kangas, keskusta, tori, kävelykatu, musiikkisali, Hippos, sairaalan mäki, kirjasto, Teatteri. Lisäksi Jyväskylää kohtaa vuosittaiset perusinvestoinnit kouluineen ja päiväkoteineen, uusine asuinalueinfroineen ja pienine kunnostuksineen.

Suuren huomion ovat saaneet mm. Hippos, musiikkisali ja tori keskustan kehittämisineen. Jyväskylällä on varaa esitettyihin hankkeisiin, mikäli 1) esitetyt suunnitelmat toteutuvat esityksen mukaan, jossa ulkopuoliset toimijat ottavat myös rahoitusvastuuta esitetysti (Hippos, musiikkisali). Edelleen 2) aikajänteen tulee olla riittävän pitkä esim. osin jopa 10-15 vuotta. Tulevia investointeja ei saada nopealla aikavälillä toteutukseen ilman kohtuutonta velkaantumis- ja verorasitetta. Jyväskylää ei tule velkaannuttaa määräänsä enempää, vaan lainoja tulee päästä lyhentämään. Inflaatioon lainan lyhentäjänä kannata luottaa ja korot tulevat nousemaan jossain vaiheessa. Kuntalaisten ostovoimaa ei pidä heikentää.

Jyväskylän tulee kehittää kaupunkia esim. esillä olevilla hankkeilla. Kaupunkina tulee kehittää kuitenkin tasapuolisesta ja riittävällä aikajänteellä. Elämisen edellytyksiä tulee parantaa koko Jyväskylässä taajamat ja kylät huomioiden. Aikaikkuna on otettava huomioon eli milloin investointi on hyvä toteuttaa, milloin sitä voi siirtää. Kiireellisiä ovat välittömän kunnostuksen kohteena olevat investoinnit. Esim. Hippos, kävelykatu, tori, kaupunkikeskusta (sis. kävelykatu) edellyttää kunnostusinvestointeja enemmän tai vähemmän. Ko. kohteisiin vuosittain uppoavat kunnostusmäärärahat tulee ohja tuottavammin (Hippos). Lutakko on kohta valmis ja Kangas alkaa jo tuottaa tuloja. Teatteritalo edellyttää kunnostusta ja kirjasto uuden käytön muokkausta. Mitä lisää saataisiin kirjaston tilojen muokkauksen avulla? Sairaalanmäki entisine rakennuksineen tulee vääjäämättä sairaalarakentamisen jälkeen mietittäväksi KS SHP:n/Soten kanssa. Musiikki-Sali jää tässä listassa muista, mutta on edessä. Musiikkisaliin tulee saada enemmistö ulkopuolista rahoitusta. Olisiko osakeyhtiömalli hyvä? Ratapiha on haastava kohde, mutta ratapihan omistajan kanssa tulee käydä neuvotteluja. Onko ratapiha kohteena 15-20 vuoden päässä?

Historiasta tulee muistaa, että mm. kävelykatua ja Kuokkalan siltaa vastustettiin aikoinaan. Missä oltaisiin nyt, jos niitä ei olisi toteutettu?


Investoinneista puhuttaessa meidän tulee muistaa tärkein. Tärkeintä on kaupunkilaisten palvelujen turvaaminen ja niiden saatavuuden takaaminen. Tavoitteena on aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat.

Toiseksi Jyväskylässä tulee olla vaikuttava elinkeinopolitiikka, houkutteleva yritysympäristö osaavin yrityksille soveltuvin työntekijöin ja liikenneyhteyksin. Esitetyt investoinnit nostavat edelleen Jyväskylän vetovoimaa ja haluttavuutta, ne työllistävät ja synnyttävät kaivatun positiivisen kierteen. Jyväskylä on koulutuksen, liikunnan ja yritysten keskittymä. Näitä tavoitteita ei saavuteta, jos näivetetään omaa toimintaa, mollataan itseamme, olemme median negatiivisen uutisoinnin kohteena tai ei vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, kilpailijoiden panostuksiin tai jopa kansainvälisyyden tuomiin mahdollisuuksiin. Jyväskylä on nyt yksi Suomen kasvukeskuksista ja sellaisena sen tulee olla. Kilpailu on kovaa.

Jari Colliander


Jyväskylän TA 2016 30.11.2015

 

Keskustan ryhmä on sitoutunut tehtyyn talousarvioon ja siinä esitettyihin päätöksiin, emmekä tule tekemään muutosesityksiä.

 

Kivuliaimmat leikkaukset on jo tehty osin jo aikaisempina vuosina. Jyväskylä on noussut arvokkaammaksi alueeksi asua. Palveluverkkoja on yksinkertaistettu ja valoja on sammutettu. Edistystäkin on toki tapahtunut mm. lääkäritoiminta on käynnistynyt menestyksekkäästi Tikkakoskella ja Korpilahdella yksityisin voimin ja hallintoa ja ylintä johtoa on ohennettu.

 

Nykyinen tasavallan hallitus on luonut edellytyksiä kaupunginjohtajille tehdä talousarvioita helpommin.  Jyväskylä noudattaa kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti Sipilän hallituksen linjauksia, jotka johtavat enenevässä määrin Jyväskylän ja myös muiden kuntien talouden tasapainottamiseen.

 

Velkaantumisen vauhti on pienennyt ja valoa on näkyvissä taantuman taittumisessa, vaikka pohjalla ollaan oltu pitkään.

 

Huolenaiheitakin toki vuodelle 2016 on. 

Keskustan ryhmä on huolissaan pitkäaikaistyöttömien tehokkaasta työllistämisestä. Työllistämisessä vanhojen kaavojen korvaamiseksi kaupungin tulee olla innovatiivinen ja avoin uusien työllistämiskeinojen etsimisessä. Elinkeinoyksiköntoiminnan kehittymiseen uskotaan nyt kuin pukki sarviinsa.

 

Keskustan näkemyksen mukaan meidän tulee käyttää monipuolisesti eri keinoja vanhemmuuden tukemiseen perheiden haluamalla tavalla. Meidän tulee pitää lasten etu ensimmäisenä asiana mielessä valintoja ja päätöksiä tehtäessä. Haluamme toimia hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen puolesta, jota myös perheet pystyvät antamaan. Kodinhoitaja palvelua eli kodinhoitoa tulee kannustaa. Meidän tulee auttaa ja osoittaa keinoja perheiden tukemiseen. Vanhemmuus tulee nostaa arvoonsa ja näin tätä kautta vältymme suuremmilta lisäkustannuksilta perheiden pahoinvoinnin hoitamisessa. Perheiden ja päivähoidon tuen kriteereitä ei saa nostaa liian tiukoiksi. Laatu tulee edelleen vaalia ja jopa nostaa. Päivähoitopaikka ei saa olla lasten säilytyspaikka. Keskusta arvostaa vanhemmuutta ja lasten ja vanhempien yhdessäoloa.

 

Yhteisiä asioita ei viedä eteenpäin repimällä jo sovittua talousarviota auki. Pyydän, että kaikki, etenkin kaupunginhallitustyössä olleet ryhmät, luottavat edustajiinsa, eivätkä tee euromääräisiä muutosesityksiä. Me kaikki olemme joutuneet luovuttamaan jostakin saadaksemme jotakin. Kompromissihan on ratkaisu, jossa tehty myönnytyksiä. Nyt muutoksia esittävien tulee muistaa, että emme ole täällä poimimassa rusinoita pullasta, tai manteleita puutosta. Meidän tulee toimia vastuulisesti, eikä hakea oman edun mukaista mediajulkisuutta, jonka pakallinen aviisi osaa ilma meitäkin.


Jyväskylän talousarvion 2016 lähetekeskustelu 26.10.2015

Kaupunginjohtajan talousarvio 2016 esityksessä näkyy selvästi Suomen hallitusohjelman kuntia elvyttävät ja kuntien kustannuksia säästävät vaikutukset. Mikäli hallitus ei olisi linjauksia tehnyt, olisi kuntien talousarvioiden teko ja laadinta nyt ja jatkossa huomattavasti hankalampaa ja tuskaisempaan. On hyvä, että kuntien palveluvaateita ohennetaan ja byrokratiaan puretaan. Toivottavasti hallitus pääsee taittamaan Suomen jatkuvan velkaantumisen.

Jyväskylän kaupungin osalta aikaisempien vuosien talouden tasapainottamisen tarpeet ovat hieman hellittäneet, mutta ovat silti vahvasti olemassa. Tähän toki vaikuttaa se, että valtuusto on joutunut tekemään ankaria kuntalaisten palveluja heikentäviä palvelujen leikkauksia ja säästöjä. Kaupungin henkilöstöä on myös vähennetty eläköitymisen seurauksena ja ylintä johtoa on karsittu.

 

Konsernihallinto

Tarvitaanko kiinteistöveroa (s. 32) nostaa esitettyä määrää? Jyväskylällä on jo tunnettu maine kalliin asumisen ja verotuksen kuntana. Emme halua näin suurella korotuksella heikentää asukkaiden elinvoimaa ja heikentää tätä kautta osto- ja kulutuskykyä. Kiinteistövero ei kohtele asukkaita tasa-arvoisesti.

Yleinen kiinteistöveron korotus (maa-alueet ja rakennukset) tulee olla 0,15 prosenttiyksikön sijasta 0,1 prosenttiyksikköä.

 

Tulossuunnitelmassa (s. 47) korkomenot on arvioitu -8,7 Me. Korot on arvioitu yläkanttiin. TPA 2015 on -7,5 M€. Uusi korkomenoarvio tulisi olla -8,2 M€. Tässä tulosvaikutus +500 t€. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2016 vain noin 7.3 M€. Näemme, että korkoja on arvioitu tuloshakuisesti liian ylös. Marginaalia koron nousulle jää edelleen 700.000 euroa.

 

Keski-Suomen Liitto

Kaupunginjohtaja on moneen otteeseen korostanut Jyväskylän parempaa yhteistyöhalua ja –kykyä elinkeinopolitiikassa ja myös muiden Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen Liiton jäsenmaksua on esitetty nostettavaksi hieman, mutta vaatimattomasti (s. 67). Muissa Keski-Suomen kunnissa on tahto palauttaa liiton jäsenmaksu vuoden 2014 tasolle. Keskusta esittää K-S:n Liiton toiveiden mukaisesti, että jäsenmaksua maksetaan v. 2014 tason mukaisena eli lisäkorotusta tulisi talousarvioon 25.500 €. (K-S:n Liiton jäsenmaksun v. 2014 1.346,2 nyt esitetty 1.320,7. Lisäystä 25.500 €).

 

 

Joukkoliikenne

Joukkoliikennejaoksessa tehdyt ratkaisut ovat tuoneet positiivisen muutoksen joukkoliikenteen käyttämisen näkökulmasta. Noste ja kiinnostus joukkoliikennettä kohtaan on ollut aistittavissa. Muutos on positiivinen. Kasvuakin käyttäjien määrässä on jo saatu 2-3%. Suunta on oikea. Käyttäjämäärän kasvaessa on palveluverkkoa voitava tehostaa ja kaukaisempienkin vyöhykkeiden hintoja on jatkossa voitava laskea.

 

Waltti -järjestelmä on lippu- ja maksujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta tultava käyttöön muilla viranomaisalueilla (kaupunki- ja seutuviranomaiset sekä ELY-keskukset). Järjestelmällä tulisi tietyllä aikajänteellä korvata myös suurimman osan Matkahuollon lipputuotteista.

Liikelaitokset

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kohtuuttomasti kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat.

 

Tästä syystä tulisi etsiä enemmän todellista synergiaetua liikelaitoksien kanssa yhdessä. Olemme varmaan kaikki siitä tyytyväisiä, että käytettävissä olevien tilojen kuntoa olemme pystyneet investoinneilla kohentamaan. Sekä kaupungin että kuntayhtymien palvelujen ja koulutuksen antamisen näkökulmasta liikaa rahoituksesta valuu seiniin eikä varsinaiseen annettuun tehtävään, eli opetukseen ja palvelujen laadukkaaseen antamiseen.

 

Liikelaitoksien ei tule kerryttää kumulatiivista ylijäämää esitetyllä tavalla (s. 48). Etenkin tilapalvelulle, jonka tuntuu toimivan hyvin itsenäisesti muita kumartelematta, on esitetty kumulatiivista ylijäämää hulppeat 1.106,2 t€ tai Työterveys Aallolle esitetään kumulatiivista ylijäämää 694,7 t€. Vaikka koko konsernin tulokseen ei esim. tilapalvelulla ole vaikutusta, tulee tilapalvelun huomioida mm. sisäiset vuokrat maltillisemmin.

 

Kaupunki on vähentänyt merkittävästi rakentamista. Tällöin olisi luontevaa, että myös tilapalvelussa näkyisi vähentynyt rakentaminen. Näin suurta kumulatiivista ylijäämäesitystä ei voi perustella energian, veden tai muiden kustannusten nousulla.

 

Perustusturva

Jyväskylän 2016 budjetissa perusturvan menot ovat edelleen suurin ja merkittävin kuluerä. Perusturvassa on edetty. Kotisairaalatoiminnan pilotointi sekä avoterveydenhuollon uusien toimintamallien käynnistäminen ovat uusia avauksia. Onnistuessaan ne voivat tuoda tullessaan tehostamista ja huomattavia säästöjä. Edelleen JYME (s. 92–93, Suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän laajennus) ja liikkuvat suunterveyden- huollon palvelut ovat jo pitääkään odotettuja avauksia.

 

Vaikka asiaan on kiinnitetty huomiota, ollaan vasta alussa, jotta osattaisiin riittävällä varmuudella tietää kulut. Aikaisemmat vuodet ovat tämän todistajia.  Vastuualueella on esitetty toimenpiteitä, joilla pitäisi saada aikaan säästöjä. Niistä yksi on uudet toimintamallit, toinen tiloista säästäminen. Käytännössä emme voi mitään sille, että ihmiset tarvitsevat hoitoa mm. ikääntymisen myötä enenevässä määrin. Lähetteitä erikoissairaanhoitoon ei saa silloin, kun sitä tarvitsee. Yksityiseltä toimijalta saa lähetteet helpommin ja tästä tulee ennakoimattomat lisäkulut. Pelkäämme, että budjetissa esitetyt uudet mallit ei näy vielä säästöinä käytännössä.

 

Keskustan huolena on vanhuspalveluiden resursointi. Riittääkö panokset kasvavaan palvelutarpeeseen, kuinka kokonaistyöaikaan siirtyminen haastaa tekijöitä ja miten puuttua lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin. Nämä kaikki lisää kustannuksia ja vaikeuttaa työsuunnittelua. Yksityisen palvelun lisääminen on yksi selkeä tie.

 

 

Sivistys

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. Leikkauksilla on jo nyt saavutettu enemmän suoranaista vahinkoa aiheuttamalla kuin on voitu säästäessä saada hyötyä. Sivistyslautakunnan tekemä esitys kokouksessaan tulee mielestämme tarkastella uudestaan. Kokonaisuudessaan esitys oli hyvä.

Jyväskylän oppilasmäärät kasvavat tulevina vuosina. Jo ensi vuonna on 300 sataa koululaista enemmän perusopetuksen piirissä kuin tänä vuonna. Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen. Lapsiperheet veroeuroineen hakeutuvat naapurikuntiin edukkaampien asumiskustannusten perässä. On harhaanjohtavaa myöntää määrärahaa ja rahastaa toimialuetta suurilla vuokrilla. Tähän haasteeseen vastaamme parhaiten nostamalla tuntikehykseen varattua resurssia.

 

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun laatuun ja tehoon sekä toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus edellyttää. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on laadukkaassa opetuksessa mieluummin maan kärkitasoa kuin peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden ”pöhinä” käynnistyy myös täällä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla näin ei tapahdu. Sivistyslautakunta teki tiukan talousarvioehdotuksensa joskin tavoiteraamin ylittäen ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi 1,2 miljoonaa lisää. Perusopetuksessa pitää kyetä uudistumaan ja muuttumaan. Opetus kaipaa kannustusta ja kokeilua - ei latistamista ja kyykytystä.

 

Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi? Nyt tehtävät leikkaukset ohjaavat juuri päinvastaiseen reaktioon. 

 

Sivistyksessä (s. 104) esitetään tuntijaon alentamista. Jyväskylän kaupungin strategian mukaan ”Teemme valintoja ja päätöksiä, joilla turvaamme lasten ja nuorten mahdollisuudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen”. Sivistyksen leikkaukset eivät tue hyväksyttyä strategiaa. Keskustan mielestä tuntijaon tulee olla sama eli 228 tuntia, ei nyt esitetty -2 vuosiviikkotunnin leikkaus 226 tuntiin. Leikkaus kohdentuisi nk. alakoulujen taito- ja taideaineisiin. Parhaillaan kouluissa tehtävä opetussuunnitelmatyökin on pohjautunut työlukuun 228.

 

Keskustan ryhmä kannattaa ja tukee myös yksityisten palvelujen käyttöä. Ihmettelemme kuitenkin (s. 101) koko päivähoidon muuttamista yksityiseksi. Mielestämme myös kunnallista perhepäivähoitoa tarvitaan. Yksityistämisessä on säästöpotentiaalia.  Mutta yksityistämiseen ei pidä mennä sillä vauhdilla kuin mitä nyt on kaavailtu. Asiassa tulee edetä asteittain, perheitä kuunnellen. Palvelulta odotetaan yhä enemmän jäntevyyttä muuttuneisiin perhetilanteisiin.

 

Keskustan ryhmässä on huoli myös sivistyksen eräistä osa-alueista

1) Päivähoitomaksujen korotus oli 100 000€, mutta kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä korotus on 170 000€. Mistä ero johtuu?

2) Opetusjärjestelyjen ja oppilaaksi oton perusteiden tarkastelun arvioitiin säästävän 120 000€ ja oppilassijoittelun tehostamisen Vaajakoskella n. 50 000€. Nyt esitetyt luvut arvioivat säästön suuruuden olevan vain 100 000€ eli huomattavasti vähemmän?

3) Kuljetussäästöt KJ:n esityksessä ovat 277.000€ eli melkein kolme kertaa isommat kuin arviot joita lautakunnalle esitettiin. Onko joku erityinen syy, miksi säästöpotentiaali on muuttunut näin merkittävästi? Eikö lautakunnalla ole ollut tietoa väistökuljetuksien poistumisesta ja muista kuljetusjärjestelyistä?

4) Kortepohjan sisäilma aiheuttanut jo vuosia oireita työntekijöille ja koululaisille. Kaupungin tulee ottaa asia vakavasti ja varmistaa turvallinen työ- ja oppimisympäristö kaikille. Minkälaisiin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty?

5) Lisäksi toiminnan tehostamisen keinoista on esityksestä poistettu päiväkotien päivystysjärjestelyjen tarkistus sekä Tulospalkkaussopimus, joka olisi tuonut laskelmien mukaan säästöjä jopa 350 000€. Onko niin, että työaikapankkia ei tosiaan aiota ottaakaan käyttöön, miksi?

 

6) Viimeinen koskee kasvun ja oppimisen palveluiden toimintakatetta (s. 99–100), joka kaupunginjohtajan esityksessä on -191.221.600€. Luku eroaa sivistyslautakunnan esityksen toimintakatteeseen.

 

Lukiokoulutus

Lukiokoulutus koulutuskuntayhtymässä tulisi tehdä maakunnallinen (lukio-opetuksen järjestämisluvan kautta) kokonaisratkaisu. Mikäli leikkaukset edelleen jatkuvat tuo se myös Jyväskylälle paineita auttaa kuntayhtymää jollakin tavoin koulutustehtävästä suoriutumisessa. Lukiokoulutuksen laajeneminen kuntayhtymän järjestämänä maakuntaan on vain ajan kysymys.  Taloudelliset ja rakenteelliset haasteet tulevat lähitulevaisuudessa olemaan koko toisen asteen koulutuksen kehittämisen osalta merkittävät. Niin kauan kuin vain Jyväskylä on yksin ulkoistanut lukionsa, tulee Jyväskylän kaupungilla olla nykyisen kaltainen vaikuttamismahdollisuus. Vahvan lukioliikelaitoksen johtokunnan työskentelyn kautta, voidaan Jyväskylän lukiokoulutusta kehittää jatkossakin. Johtokunnan tulee ajaa vallitsevassa tilanteessa Jyväskylän lukioiden etua

 

Kaupunkirakenne

Kaupunkirakenteessa keskustan ryhmän huoli painottuu kunnallistekniikan kasvavaan korjausvelkaan. Paljon jää korjauksia tekemättä, mikä aiheuttaa patoutuvaa painetta suuriin korjauksiin: kadut, tiet ja viheralueet huutavat saneerausta tarvetta. Edelleen yhteispalvelupisteiden vähentäminen ja supistaminen heikentää palvelujen saatavuutta, mutta mikäli niiden palvelujen kysyntä vastaa tarjontaa, voi asian kanssa elää. Kaupunkirakenteessa tarvitaan vähemmän sääntelyä ja byrokratiaa erityisesti kyläalueiden rakentamiseen. Tätä kautta saadaan koko Jyväskylään kaivattua pöhinää, vetovoimaa, mikä vilkastuttaa taloutta, kauppa käy, tuo työllisiä ja kaupunki saa rakennuslupamaksuja ja kiinteistöveroja.

 

 

Olemme huolissamme edelleen JE:n tilanteesta: Talouden hallinta on ollut ongelmallista. Sää ei ole edistänyt energian myyntiä toivotulla tavalla, polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja yhtiön lainanhoito on ollut haasteellista kaupungin tuloutuksenkin huomioiden. Polttoaineiden hintasuhteet ovat muuttuneet olennaisesti Keljon suunnitteluvaiheesta. Edelleen kunnostusta tarvitaan. Veden hinta on käyttäjille kohtuuttoman korkea.

 

Jyväskylän Energian veden hinnoittelun tavoitteena tulee olla, että veden hinta ei merkittävästi tule poikkeamaan kymmen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta. 

 

Keskustan ryhmä haluaa, että jatkuva velan otto Jyväskylässä loppuu ja päästään velkojen takaisin maksuun. Tähän on vielä matkaa, mutta edellytykset Suomen tasavallan hallituksen onnistumisen myötä on kunnilla olemassa.

Kuitenkin kaikesta huolimatta, pääministeri Sipilän sanoin: ”Jos jokin on varmaa, niin se, että tästäkin selvitään.”

 

Jari Colliander, rpj


 

 

 


Täältä löytyy parhaat ehdokkaat:

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Eduskuntavaalit/Ehdokkaat?piiri=keski-suomi


eduskuntavaalinumerot.jpg

 vaalikaranteeni_fingerporissa.jpg


 

 

 

Kaupunjohtajan talousarvioesityksestä 2015

Keskustan ryhmä on peräänkuuluttanut Jyväskylän strategiaa ja etenkin arvoja uudelle valtuustolle. Mitkä ovat kaupunkimme tavoitteet - mitä kohden olemme matkalla? Minkälaisia arvoja Jyväskylällä on. Miten etenemme yhdessä, jota kaupunkina selviydymme voittajina? Keskustan arvoissa on mukana lapset ja vanhukset. Lähipalvelujen saavuttaminen niitä eniten tarvitseville on meille tärkeää.

Keskustalla oli v. 2014 vaade, että olisimme saaneet strategian selkeästi näkyviin jo vuoden 2015 talousarvioprosessiin.  Tavoitteen saavuttamattomuus näkyy talousarviossa. Uuden strategian tulee näkyä myös budjettikirjassa. Strategisten päämäärien mukainen jaottelu ja tunnuslukujen selkeämpi esittäminen on budjetin laatijoiden huomioitava. Strategiatyö on edelleen kesken, mutta se on edennyt.

Talousarvioesitys 2015 on herättänyt meissä paljon kysymyksiä, johon olemme saaneet osittaisia vastauksia. Tulemme jakamaan aineistomme tämän lähetekeskustelun myötä.

Kaupungin henkilöstömäärä ei YT-neuvotteluista huolimatta ole edennyt toivotulla tavalla. Nuorekas henkilöstö ei eläköidy riittävän vauhdikkaasti. Lähivuosina näyttää jopa siltä, että henkilöstömäärä asioiden hallinnossa kasvaa. Esimerkiksi konsernihallinnon kaupunkikehityksen asiantutija työhön panostusta tulee uudelleen arvioida ja sen henkilöstömäärää ja tuottavuutta.

Keskustan ryhmä ei hyväksy sivistyksen peruspalvelujen leikkausta kaupunginjohtajan esittämällä tavalla. Kasvun ja oppimisen palveluissa leikataan tulevaisuudestamme. (s. 28). Leikkauksilla on jo saavutettu nyt enemmän pahaa kuin on voitu säästää. Monet lapsiperheet on ajettu hankalien valintojen eteen. Tyhjät kiinteistöt kuluttavat tuomatta tuloja. Jyväskylässä on liikaa tyhjien ja käyttämättömien kiinteistöjen kiinteistökehityskohteita.

Jyväskylä kasvaa tulevina vuosina. JO ensi vuonna on pari sataa lasta enemmän perusopetuksen piirissä kuin tänä vuonna. . Jos toimintakuluja leikataan näin rajusti, se johtaa vääjäämättä kaupungin houkuttelevuuden heikkenemiseen, mikä jälleen viimeisimmässä mediassa on huomattu. Lapsiperheet hakeutuvat naapurikuntiin. On harhaanjohtavaa myöntää määrärahaa ja rahastaa toimialuetta suurilla vuokrilla.

Perusopetuksessa on kiinnitettävä huomiota peruspalvelun toteutumiseen ja toimintakulttuurin muutokseen, mitä kansallinen opetussuunnitelmauudistus edellyttää. Nyt on tärkeää varmistaa, että Jyväskylä on ajan tasalla, eikä peränpitäjä. Peruskoulu uudistuu, joten on varmistettava, että innokkuuden pöhinä käynnistyy myös meillä. Kaupunginjohtajan esittämillä leikkauksilla se ei tapahdu. Jos sille tielle ajaudumme, meitä hävettää suuresti. Sivistyslautakunta teki tiukan ehdotuksensa ja kaupunginjohtajan ehdotus leikkaisi vielä 1,5 miljoonaa enemmän. Pitää uudistua ja muuttua. Kannustaa ja kokeilla. Ei latistaa ja kyykyttää. Nyt katse kuuluu kohdistaa opetukseen. Mitä tehdään ja miten? Miten voisimme esimerkiksi edistää oppimisympäristöjen muutosta, vaikka kouluittain luokkahuone kerrallaan. Siihen on kiinnostusta, miksi emme siihen tarttuisi?

Keskustan ryhmä on huolissaan yksityisten perhepäivähoitajien omien lasten palvelurahasta ja virikepaikkojen palveluseteleistä luopumisessa sekä kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähentymisestä.  Laitosmaisuus ei voi olla tavoitteena. Missä on Jyväskylän resurssiviisaus, sillä arjen resurssiviisautta on hyödyntää kodit?

Jos yksityisten perhepäivähoitajien omien lasten hoitorahaa leikataan, kaupungille tulee painetta luoda 200–300 uutta päivähoitopaikkaa tai maksaa palveluseteleitä. Se ei ole taloudellisesti kannattavaa ja johtaa erityisesti tulevina vuosina hallitsemattomaan palvelukysyntään ja kaventaa lapsiperheiden valinnan mahdollisuuksia. Perhepäivähoitajista osa varmasti jatkaisi myöhemminkin perhepäivähoitajina. Se on varsin edullinen päivähoitomuoto eikä vaadi suuria investointeja, kuten kunnallisen päiväkodit. Lasten hoitaminen perhepäivähoitajilla joko yksityisillä tai kunnallisilla on varmasti edukkaampaa kuin uusien kiinteistöjen rakentaminen, joskin näintä investointeja tarvitaan uusiille alueille ja korvaaviksi investoinneiksi.

 

Ylijäämien kerryttäminen liikelaitosten taseeseen (s. 48) lisää kustannuksia liikelaitosten palvelujen käyttäjiin. Esim. sivistyksen määrärahasta menee resursseja huomattaviin tilavuokriin. Liikelaitosten kumulatiivisia ylijäämiä ei tule kerryttää. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta koko konsernin tulokseen, mutta jättää alati niukentuvien määrärahojen myötä enemmän resursseja liikelaitoksien palveluja käyttäviin. Liikelaitosten hinnoittelua tulee tarkentaa alaspäin, jotta ylijäämää ei kerry suunniteltua määrää ja toimijoilla olisi kohtuullisemmat vuokrat.

 

Hoitotarvikkeiden jakelun edelleen kiristäminen on kohtuutonta tarvitsijoita kohtaan. Apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden myöntämisen kriteerit ovat jo tiukat. Määrärahan puuttuessa joudutaan sadistisiin toimiin kriteerejä edelleen tiukentamalla.

Työllisyyspalvelut tulee siirtää pois perusturvan sosiaali- ja terveyspalveluista konsernihallintoon elinkeinopolitiikan alle. Näin saadaan asialle toisenlaista näkyvyyttä ja vastuullisuutta ja näiden panoksien huomioiminen elinkeinopoliittisina toimina. Toivomme vakaasti, että uusi kaupunginjohtaja tarttuu ponnekkaasti Jyväskylän elinkeinopolitiikan tuloksekkaaseen tehostamiseen, sillä uuden SOTEn aikana korostuu kunnille erityisesti tulojen hankinta.

Olemme huolissamme JE:n tilanteesta: Talouden hallinta on ollut ongelmallista. Sää ei ole edistänyt energian myyntiä toivotulla tavalla, polttoaineiden hinnat ovat nousseet ja yhtiön lainanhoito on ollut haasteellista kaupungin tuloutuksenkin huomioiden. Polttoaineiden hintasuhteet ovat muuttuneet olennaisesti Keljon suunnitteluvaiheesta. Edelleen kunnostusta tarvitaan. Veden hinta on käyttäjille kohtuuttoman korkea.

Jyväskylän Energian veden hinnoittelun tavoitteena tulee olla, että veden hinta ei merkittävästi tule poikkeamaan kymmen suurimman kaupungin taksojen keskiarvosta.  Hulevedet ja vesi- ja jätevedet tulee kattaa itse itsensä.

Kaupungin omistajana on varmistettava JE:n terve toiminta ja kehittymiskyky, vain siten energialaitoksen arvo omistajankin kannalta säilyy. Tämän vuoksi toimintaperiaatteet JE:n ja kaupunkiomistajan kesken on arvioitava tämän päivän markkinatilanteen ja toimintaympäristön mukaisesti. Tällaista arviointia ei ole ennen tehty. Arvioinnin voisi tehdä esim. eduskuntavaalien jälkeen uuden kaupunginjohtajan myötä.

Nykyinen TA-esitys on jatkanut vain samoja ratkaisuja vuodesta toiseen eikä mitään uudistumista toimintaympäristön muutosten jyllätessä ole siellä syntynyt.

  

Jari Colliander, rpj

Keskustan ryhmä


Kaupunginjohtajavalinta etenee.

Tulevien testien jälkeen on tehtävä valinta. Muutos on tulossa, mutta haluammeko muutoksen, joka ilmenee muutoksena uudesta kaupunginjohtajasta, joka tulee ulkoa? Rasinmäellä on kokemusta ja osaamista, mutta jos hän ei jostain syystä ole toisella kierroksella, olemmeko valmiit jatkamaan Kok-vetoisella kaupunginjohtajalla? Onko Jyväskylän etu jatkaa näin? Edellisen valinnan yhteydessä oli suuria paineita saada konkreettinen muutos aikaan ja se on saatu.

Jos valituksi tulee T Koivisto, on muutos myös ilmeinen. Suuntana on poliittisen katsantokannan muutos. Koivistolla on vahvuutena Jyväskylän kaupungin tuntemus, mutta samalla se on hänen heikkoutensa. Pystyykö talon sisältä tuleva johtaja todelliseen muutokseen, onko ajatukset jo urautuneet? Keskustan ryhmä on avainasemassa uutta johtajaa valittaessa.


Jyväskylän strategia -

Yhteistä osaamista, yrittämistä ja
hyvinvointia

Jyväskylän strategia ja arvot määritellään uudelleen syksyn aikana. Strategiassa tulee olla ensimmäisenä kuntalaiset ja heidän palvelut, tasapainoinen talous, elinvoimainen ja kilpailukykyinen Jyväskylä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tulee olla osaava henkilöstö ja johtaminen. Laittaisin listan kärkeen ensimmäiseksi kuntalaiset ja heidän palvelut, (sujuva arki - hyvä elämä). Vielä kun saamme koko Jyväskylää myötäilevän yhdyskuntarakenteen kehittämisen, ei vain ydiskeskustaa alati huomioivan kehityksen.

 


Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2015                       9.6.2014

 

 

Valtuustokauden kääntyessä kohta jo yli puolenvälin, tulee jatkaa voimakkaasti jo aloitettuja uudistuksia rakenteissa ja organisaatiossa. Kuntalaisten palveluihin on puututtu vuosittäin ja organisaatiorakenteen virtaviivaistaminen on alkanut. Välttämättömiä talouden tervehdyttämistoimia palvelujen turvaamiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi on jatkettava sinnikkäästi. Tämä työ on vasta alussa. Tämän johdosta Keskustan ryhmä ei kannata veroprosentin nostamista vaan pitää kaupunginhallituksen esitystä kannatettavana niin tulovero- kuin kiinteistöveroprosentin osalta.

 

Mm. valtion tiukentamispäätösten johdosta veroprosenttia tultaneen pakosta nostamaan kuluvalla valtuustokaudella. Keskusta katsoo, että organisaation ja palvelujen tehostamistoimen on saatava ensin päätökseen. Emme halua supistaa valtuuston keinovalikoimaa tässä vaiheessa ja mennä siitä, mistä aita on matalin. Veroprosentin nosto on liian helppo ratkaisu, jolla vain siirretään päätöksiä.

 

Miten on käynyt Jyväskylän aikaisempien tilinpäätöksien viime vuosilta? Palveluja on leikattu, toimintaa on lakkautettu, veroja on korotettu, mutta tilinpäätöksessä nämä luvut eivät näy katetta nostamassa. Verojen korotukset eivät ole näkyneet lainkaan, vaan kaikki on mennyt juokseviin kuluihin. Velat ovat tosin kasvaneet vauhdilla. Edelleen voidaan perustellusti kysyä, ovatko myöskään palvelujen leikkaukset ja lähipalvelujen lakkautukset olleet sittenkään oikea tapa.

 

Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan edelleen entistä alenevalle tasolle. Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua. Se ei ole elinvoimaa eikä vetovoimaa missään mittauksessa. Olemme edelleen veroprosenttivertailussa yksi Suomen kalleimmista vastaavan koko luokan kaupungeista. Viimeksi kuluneena valtuustokautena olemme jo liian monesti, Keskustan vastuksesta huolimatta, nostaneet veroja, kun uudistuksia tai hankalia päätöksiä ei ole haluttu tehdä.

 

Elinvoimaa ja lisäpuhtia on saatava Jyväskylän seudun elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinotoiminnan tehostamisella on saatava lisätuloja Jyväskylälle. Luutuneet toimintatavat on uudistettava.

 

Jyväskylän tulee panostaa elinkeinotoiminnan sisällön kehittämiseen. Pelkkä hallinnon tarkastelu ei riitä. Työpaikkoja pitää saada syntymään uusille alueille. Nykyinen työpaikkakehitys on kaikin käytettävissä olevin keinoin saatava kasvu-uralle.

 

Elinkeinotoimintaa tulee uudistaa kyseenalaistamalla nykyiset rakenteet ja toimintamallit. Tulisiko eri elinkeinotoimintaa tukevat kaupungin organisaatiot yhdistää ja lisätä niiden rahoitusta? Nyt tarvitaan lisää tuloja kaupungille ja siinä toimivalla elinkeinopolitiikalla on merkittävä rooli.

 

Palvelujen näkökulmasta Keskusta haluaa muistuttaa koko kaupungin alueen kehittämisestä. Osoitteesta riippumatta peruspalvelut täytyy olla saatavilla kohtuullisen matkan päästä. Tämä edellyttää rohkeita uudistuksia ja erilaisuuden hyväksymistä palvelujen tuottamisessa. Erityisesti uudistuksia odotetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunta on kaikissa tilanteissa tietenkin vastuussa palvelujen järjestämisestä.  

 

Nyt tarvitaan maalaisjärkeä sekä päättäjien ja virkamiesten sitoutumista Jyväskylän talouden tervehdyttämiseen nykyisellä tulo- ja kiinteistöveroprosentilla.

 

Jari Colliander, rpj

Keskustan valtuustoryhmä


 

 

 

Kesäkuun alussa (9.6.2014) päätettäneen Jyväskylän veroprosenteista vuodelle 2015. En kannata veroprosentin nostamista vaan prosentit tulee pitää nykyisellään niin tulovero- kuin kiinteistöveroprosentin osalta.

 

Mm. valtion tiukentamispäätösten johdosta veroprosenttia tultaneen pakosta nostamaan tulevalla valtuustokaudella. Näen, että organisaation ja palvelujen tehostamistoimen on saatava ensin päätökseen. En halua supistaa valtuuston keinovalikoimaa, vaan haluan jättää verojen korouksen viimeiseksi vaihtoehdoksi. Veroprosentin nosto on liian helppo ratkaisu, jolla vain siirretään päätöksiä. Rahoituspohjaa on löydettävä elinvoiman lisäämisestä, toimintojen tehostamisesta sekä palvelujen uudistamisesta. Myös johtamista on kehitettävä, jotta sairauspoissaolot saadaan normaalille tasolle. Verojen nosto koskisi kovasti varsinkin pienituloisiin ja opiskelijoihin. Jyväskylästä on kehittynyt kallis kaupunki elää ja asua. Se ei ole elinvoimaa eikä vetovoimaa. Olemme jo nyt veroprosenttivertailussa yksi Suomen kalleimmista kaupungeista. Viimeksi kuluneena valtuustokautena olemme jo liian monesti, Keskustan vastuksesta huolimatta, nostaneet veroja, kun uudistuksia tai hankalia päätöksiä ei ole haluttu tehdä


Uuden kaupungonjohtajan hakuilmoitus?

Jyväskylän nykyinen kaupunginjohtaja jättää kaupungonjohtajan tehtävät vuoden 2015 aikana. Uusi siis tarvitaan.

Millaista kaupunginjohtajaa Jyväskylä tarvitsee? Voisiko hakuilmoitus olla esim. allaolevan kaltainen? Kommentoi.


Jyväskylän kaupungissa on avoinna 8 vuoden määräaikainen kaupunginjohtajan virka kehittyvässä ja elinvoimaissa Jyväskylässä. 

Haemme virkaan ennakkoluulotonta ja vahvaa kunnallishallinnon asiantuntijaa, jolla on hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä strateginen ja innovatiivinen kehittämisote.

Kelpoisuusvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Edellytämme käytännön kokemusta vaativista johtamistehtävistä. Lisäksi arvostamme vahvaa kunnallishallinnon, talouden ja elinkeinoelämän osaamista. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii hyviä yhteistyötaitoja, aktiivista kehittämisotetta, kielitaitoa ja esiintymiskykyä.

 


Laajakaistahanke - valtuusto 14.4.2014

Laajakaistahanketta voidaan verrata junaratahankkeeseen. Jyväskylä rakentaa omaa perinteistä junarataansa kun muut tekevät uudenaikaista tulevaisuuteen tähtäävä junarataa supernopeille junille.

 

Ironista laajakaista hankkeessa on se että, ensin on rakennettava huonommin kannattava, vähän asuttu alue (joka sekin tarvitsee verkon ihan niin kuin muutkin) - sitten vasta voi ottaa sen hyvin kannattavan askeleen ja edetä tukikelvottomalle alueelle sitä samaa runkoverkkoa hyödyttäen. Kannattavuuslaskelmat eivät lainkaan perustu tähän kakkosvaiheeseen. Siis sama kuin rakentaisi Kirristä moottoritien Kempeleelle ja sitten vasta, kun se on valmis (kannattavasti), niin saa tehdä liittymät muualle. Siis kakkosvaiheen tilaajaliittymien rakentaminen moninkertaistaa tuotot nopeasti eli poistaa oitis tuon pelottelijoiden käyttämän määräriskin. Euromääräisesti Jyväskylän kaupungin talousarviossa on enemmän riskiä kuin laajakaistassa.

 

Jyväskylä on ankarassa kilpailussa Tampereen, pk-seudun, Oulun jne. kanssa. Ei ole varaa jättäytyä kakkoskastiin kisassa, joka koskee yritysten sijoittumista, uusien yrityksien perustamista, työpaikkoja, mainetta, toimintaedellytyksiä ja palveluja kansalaisille. Nyt kun esimerkiksi ollaan kokoamassa jätti-ERVAa, niin mikä alue on vahvoilla uudistuvissa sote-palveluissa ja niiden järjestämisessä – sekö missä on tökkivät hitaat tietoturvattomat mokkulayhteydet vai se mihin voidaan rakentaa uudenaikaisia sote-palveluita uusilla työvälineillä samalla kustannuksia säästäen ja henkilöstön toimintaedellytyksiä parantaen.

 

Kyse on infra -hankkeesta, jolloin kannattavuuden arvioinnissa on huomioitava myös välilliset tuotot aivan kuten kaava- tai tiehankkeissa, liikuntarakentaminen, puistot tai muu infra.

 

 

Mokkula on riittävä iltapäivälehtien lukemiseen, mutta yritystoiminnassa tarvitaan tiedonsiirtonopeutta molempiin suuntiin ja se ei onnistu mokkulalla. 4G yhteys ei takaa tietoturvaa.

 

Vastuut eivät ole suhteellisesti ja absoluuttiselta määrältään paljonkaan suuremmat kun Viitasaarella. Ja Jyväskylä on sentään 16 kertaa suurempi kuin Viitasaari. Eikä Jyväskylä ota ratkaisussa vastuulleen muiden kuntien verkkoja.

 

Keskustan mielestä nyt tehty päätösesitys on väärä, koska:

Taloudelliset perusteita ei ole huomioitu päätöksessä monipuolisesti. Näitä mielestämme ovat:

 

- Jyväskylän sijoitus ja lainantakaus kohdistuvat vain Jyväskylän osuuteen,

ei muiden kuntien verkkoon.

 

- 30 vuoden laina-ajan jälkeen verkon arvo ei ole nolla vaan 40 - 400 % alkuperäisestä investoinnista

 

- Yritysvaikutus (Vaihe 1+ Vaihe 2): Seuraavat 10.000 uutta työpaikkaa. Jyväskylässä ovat erittäin vahvasti riippuvaisia nopeista kattavista luotettavista tietoverkoista

 

- Vaihe 2 arviolta viisinkertaistaa tilaajajohtotuotot jo pelkästään maaseutukylillä – hyödyntäen vaiheen 1 runkoverkkoinvestointia

 

- Laajakaista tulee toteuttaa kaikille (Vaihe 1 + Vaihe 2): Liikenne- ja viestintäministeriön raportin mukaisesti

 

- Jyväskylän vuotuinen hyöty on 60 Milj € (sote, B2B, ict-liiketoiminta, koulutus, kuluttajat)

 

- SOTE-sektori: 10 % (=43 M€) kustannussäästöt

 

- Päätös ei ole Julkisen hallinnon ICT-strategia 2012 - 2020 –asiakirjan mukainen

 

Nämä perusteet ovat Liikenne- ja viestintäministeriön raportista ja LVM:n käyttämiltä asiantuntijoilta.

 

Nyt on todella paikka saada näkyviin ja kuuluviin Jyväskylän kehitystä edistävä näkemys, joka koskee kymmenien tuhansien ihmisten arkea ja Jyväskylän tulevaisuutta.

Keskusta ja muut asiaan tulevaisuuteen katsovat toivovat valtuustolta nyt laajakatseista näkemystä yhteisen tulevaisuutemme parhaaksi.

 

Keskustan ryhmä esittää, että Jyväskylän tulee edetä valtuustossa esitetyn aineiston liitteen 6 mukaan ja lähteä laajakaista hankkeeseen.

 

 


http://youtu.be/7Jc6Ilgr6WE


Jyväskylän joukkoliikenne – kaikki win-win

Tässä bussiasiassahan meni kaikki nyt hyvin, sillä kaikki voittivat. Jyväskylän Liikenne Oy saa jatkaa ja tj:n työ ei pääty. Edelleen kuljettajat saavat jatkaa edelleen saman yhtiön palveluksessa. Onnibus sai mitä halusi: voitti kilpailutuksen ja sai myytyä vielä voittonsa nykyiselle toimijalle. Jyväskylä sai tehdyksi kilpailutuksen ja sai toimijan nykyistä edukkaammalla hinnalla ja kaupunki-ilme muuttuu uudemmilla ja vihreillä busseilla. Asiakkaat saavat edelleen nauttia tutun toimijan laadusta ja asiakaspalvelusta.  Kaikki siis kerrankin voittivat!


 

Sairaalan paikasta 16.2.2014:

Olen perehtynyt Keski-Suomen Keskussairaan sijoituspaikkaan saatavaan aineistoon, esittelyihin, perusteisiin ja käytyyn keskusteluun.

Minulle oli merkittävintä Pöyryn tekemä arviointi. Olin aikaisemmin paljolti Keljon vaihtoehdon kannalla, koska pidin aluetta huomattavasti edukkaampana kokonaiskustannusten kannalta. Kuitenkin Pöyryn raportin mukaan sekä nykyinen esitetty vaihtoehto että Keljo ovat saman liki suuruisia kustannuksiltaan.

Nykyinen läntinen vaihtoehto tarjoaa enemmän synergiaetuja Jyväskylän kaupungille ja sairaalalle jo rakennettuihin uusiin, terveisiin rakennuksiin. Heikkoutena on liikenne.

Tulen kannattamaan sairaalan sijaintipaikaksi läntistä (eli nykyistä, esitettyä) vaihtoehtoa.

 


Vuoden 2014 talousarvio sekä taloussuunnitelma vuosille 2014–2016, 147 §

Kaupunginvaltuusto 2.12.2013

Keskustan ryhmän mielestä esitetty talousarvio v. 2014 ei vastaa Jyväskylän nykyistä taloudellista tilaan.

Keskustan ryhmä on peräänkuuluttanut Jyväskylän strategiaa ja etenkin arvoja uudelle valtuustolle. Mitkä ovat kaupunkimme tavoitteet - mitä kohden olemme matkalla? Minkälaisia arvoja Jyväskylällä on. Miten etenemme yhdessä, jota kaupunkina selviydymme voittajina? Keskustan arvoissa on mukana lapset ja vanhukset. Lähipalvelujen saavuttaminen niitä eniten tarvitseville on meille tärkeää. Jotkut muut tässä salissa haluavat kohdentaa huomionsa kulttuuripalvelujen saatavuuteen, joillekin työttömät ja heille kuuluvat tuet ovat lähinnä sydäntä.  Media on nostanut myös esiin rallimatkat ja jääkiekkoaitiot. Edelleen kaikki ovat huolissaan perusturvasta. Yhtä kaikki – nämä kaikki ovat asioita, joista tulee meidän keskustella arvojen kautta. Mitä me arvotamme yhtä tiukentuvien määrärahojen Jyväskylässä? Laitettaessa vastakkain sosiaali- ja terveyspalveluja ja muita palveluja on meidän mietittävä palvelunkäyttäjän omavastuuosuutta. Onko esim. kulttuuripalvelun käyttäjien maksupolitiikkaa tarkistettava?  Näihin kysymyksiin vastaaminen on mielestäni erinomaisen tärkeää.  

Tavoitteena Keskustalla on, että me saamme ensi vuoden talousarvioprosessiin selkeästi näkyviin myös kaupungin koko toiminnan strategian. Nytkin se on talousarviossa, mutta ei riittävän linjakkaasti mukana kaikilla palvelualoilla. Jo hallinnon keventäminen sinällään aiheuttaa sen, että toiminnan arvoja ja suuntaa kuuluu kirkastaa. Ylipäätään kriisissä on huomattava, että keskitytään oleelliseen. Juuri siihen strategiatyö tähtää.

Keskusta esitti vankan listan tavoitteista valtuustossa 4.11. Toteamme mielihyvällä, että varsin moni tavoitteistamme on mukana tässä nyt hyväksyttävässä talousarviossa vuodelle 2014 pääosin muiden ryhmien esiin nostamina. Strategiatyö on ehdotuksestamme aikaistunut, vaikka sen olisi tullut olla jo valmis tässä kokouksessa.

Strategiatyöstä tulee keskustan mielestä kirjata ainakin se, että työn tulee olla valmis ehdottomasti 30.9.2014 mennessä, sillä se valmistaa meitä jo seuraavan vuoden talousarvion käsittelyyn. Työhön tulee sitouttaa koko valtuusto. Niinikään siitä tulee tehdä selkeä ja hyvin aikataulutettu prosessi. Työskentely sitouttaa meidät kaikki toimimaan yhteisen päämäärän hyväksi.

Tiedossamme on Jyväskylän Energian tilanne ja siihen liittyvät toimenpiteet. Pidämme kannatettavana ja jopa välttämättömänä tässä tilanteessa kaupungin pääoman lisäystä JE:lle. Valitettavasti tämäkään ei saata riittää.

Uutena kustannuseränä nostamme esille kaupungin alueen hulevesien käsittelyn ja niistä Energialle aiheutuvat mittavat kustannukset. Hulevesien käsittelyä koskevaa lakimuutosta valmistellaan ja se tullee voimaan jo ensi vuona. Sen perusteella pitää löytää maksumies myös hulevesien käsittelylle. Tätä varten onkin käynnistettävä selvitykset, miten jatkossa ko. kustannukset maksetaan.  Meitä kiinnostaa, kohdistuvatko maksut kiinteistöille vai onko budjetissa varauduttu tähän kustannuserään.

Jyväskylän kaupunki tarvitsee leikkauksia omista rakenteistaan edelleen lisää. Säästöjä kaupunkikonsernin eri päällekkäisten päivystyksien ja varallaolojen purkamisesta ja järkiperäistämisestä voitaisiin saavuttaa, jos niihin ennakkoluulottomasti paneudutaan.

Keskustan ryhmä toi edellisen kaupunginhallituksen aikaan ennen nykytaantumaa vakavan huolen taloustilanteesta. Tällöin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Pirkko Selin esitti, että Jyväskylän tulee käynnistää 20 miljoonan tuottavuushanke ennakoitavissa olevien ylitysten kattamiseen ja talouden puskurien rakentamiseen. Emme saaneet silloin kannatusta. Ainut käteen jäänyt asia oli vapaaehtoiset virkavapaat, joilla on saatu vain parin miljoonan hyöty.

Tänään, tässä salissa esitämme koko valtuustolle vastaavaa, joskin pehmeämpää määrää. Keskustan ryhmän mielestä rakenteellisten päätösten aika on nyt. Valtuutettujen tulee kantaa vastuunsa tulevasta käpertymättä viranhaltijoiden esitysten taakse. Jyväskylässä kuntayhdentymisen jälkeen on kuntalaisten palveluja keskitetty, lopetettu ja hintoja nostettu. Myös veroja on nostettu usein ja asumiskustannukset ovat tapissa. Jyväskylän imago on alentunut ja maine on heikentynyt. Mikäli kesäkuussa 2014 tai myöhemmin tehdään (pakko)kuntaliitospäätöksiä, on hallinnonkin rakenteisiin porautuvia päätöksiä ja ratkaisuja tehtävä ennen tulevia liitoksia. Kuntajakoselvittäjien raportin päätösesityksineen voimme tässä siis jo ennakoida.

Tekstikorjauksina Keskustan ryhmä esittää:

Sivulle 12 lisäys otsikon ”Palveluverkkoratkaisut joita valmistellaan toteutettavaksi 2014–2016” ennen väliotsikkoa ”Monipalvelupisteet” tulee olla teksti:

”Palveluverkkoja linjatessa virkamiesvalmistelussa tulee tuoda ainakin kaksi eri vaihtoehtoa, joihin poliittisesti otetaan kantaa. Esimerkiksi palveluista kouluverkko rakennetaan 1) ottaen huomioon talous ja yhteisöllisyys ja 2) talous ja tilat. Vaihtoehdot esitetään riskeineen.”

 

sivulle 13

Terveydenhuolto otsikon alle:

…ja tukee palveluverkon uudistamista. Pois lause: Toimivalta yksittäisistä toimipisteistä on lautakunnilla. Lisäys: Kun monipalvelupisteitä suunnitellaan, on tärkeä huomioida alueilla työskentelevän henkilöstön näkemys, koska heillä on paras tietämys kunkin alueen palvelutarpeesta. Valtuusto päättää monipalvelupisteiden sisällöstä tarvittavien lautakuntien ja alueiden kuulemistilaisuuksien jälkeen.

 

Keskustan ryhmä esittää, että viranhaltijoiden tulee etsiä vähintään 1.500.000 euron lisäleikkaus/tuottavuus johto-, hallinto- ja asiantuntijatyöstä koko organisaatiossa (konsernihallinnon ja kilpailukyvyn toimialueen konsernihallinnosta ja johdon tukipalveluista). Viranhaltijoiden tulee tuoda esitys kevään aikana 1.4.2014 mennessä kaupunginhallituksen ja lautakuntien käsittelyyn Jyväskylän kaupungin talousarvion ylitysuhan torjumiseen ja mahdollisen talouspuskurin aikaansaamiseen.  (TA2014 s. 14 kohdan C loppuun.)

Me kaikki tiedämme, että ylitystä on jo tulossa.

Keskustan ryhmä esittää lasten kotihoidontuen kuntalisän säilyttämistä edelleen 50 €/lapsi (+650.000 €) (50 €/ lapsi, s. 100). Keskustan ryhmä näkee parempana lasten olevan kotona. Tällä vältetään myös päiväkoti-investointeja, sillä kodeista ei aiheudu kiinteistökustannuksia. Edelleen varhainen vuorovaikutus kehittyy aina 3-vuotiaaksi saakka. Tällä on merkitystä lapsen kehitykselle aina aikuisuuteen asti. JYU on tehnyt tästä merkittävää tutkimusta jo pidemmän aikaa. Vanhemmilla tulee olla myös valinnan vapaus. Huomiotta ei pidä jättää myöskään sitä, että vanhempien KELA -tulot lakkaavat ja ulkoa päin Jyväskylän asukkaille tulevaa rahaa jää saamatta.

-          mihin töihin vanhemmat menevät tänä aikana??

Keskustan ryhmä on huolissaan myös alueellisesta tasa-arvosta. Yksityistieavustuksia esitetään alennettavan 140.000 euroa. Mielestämme kohtuullinen leikkaus on 40.000 euroa. Keskustan ryhmä esittää, että yksityistieavustukset ovat 300.000 esitetyn 200.000 euron sijasta. Ta2014 s. 127 ja 131 yksityisavustuksia karsitaan -40.000 euroa.

Muutoin Keskustan ryhmä on valmis hyväksymään esitetyn talousarvion, vaikkakin olemme syvällisesti huolissamme sen toteutumisesta.

Jari Colliander

Keskustan ryhmä, rpj.

Osuuspankkivaalit

Lämmin kiitos kaikille tukijoille OP-vaaleissa. Äänimäärä vetää nöyräksi, sillä paikkoja on aikaisempaa vähemmän. Uusi nelivuotiskausi alkaa tammikuussa.

Keski-Suomen Osuuspankki uutisoi ikäviä 28.11.2013 päättäessään lopettaa 7 konttoria. Tämä ei ole hyvää asiakaspalvelua. Tästä tulee musta colliander_nro_2_17.9.2012_villen_kuva.jpgmieli ja ikävä tahra OP:n maineeseen.

 

 

 

 

Keski-Suomen Osuuspankkivaalit

Keski-Suomen Osuuspankin edustajistovaalit ovat edessä. Vaaleissa valittaan Keski-Suomen Osuuspankin edustajistoon edustajat (60) käyttämään ylintä päätäntävaltaa. Jyväskylän seudulla 43. Käytännössä edustajiston tärkeimmät tehtävät ovat vuosittain päättää tuloksen käyttämisestä sekä valita hallintoneuvoston jäsenet.

Itselleni Keski-Suomen Osuuspankki on tuttu monestakin yhteydestä. Olen ollut työssä Keski-Suomen Osuuspankin useammassakin konttorissa, tunnen paljon henkilöstön ja johdon edustajia ja lisäksi käytän paljon Osuuspankin palveluita niin omissa asioissa kuin edustamieni yhteisöjen kautta. Uskon, että olen hyvä edustaja edustamaan Sinua Osuuspankin edustajistoon - tunnen organisaation ja tiedän viedä asioita eteenpäin.

Tehtävänäni on edistää omistajajäsenten, asiakkaiden ja toimintaympäristön kestävää taloudellista menestystä ja hyvinvointia sekä turvallisuutta.


Keski-Suomen Osuuspankki on asiakasläheisin pankki. Muiden pankkien karsiessa konttoriverkostoaan raa´alla kädellä, on Keski-Suomen Osuuspankki päässyt vähemmällä. Pankkipalvelut on oltava saavutettavissa meille kaikille.


 


 

 

ksop_logo.jpg